Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä. Näkymä vuoteen 2025.
…
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä. Näkymä vuoteen 2025.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:20
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160801/OKM_20_2018.pdf
Nykytilanne
- Suomen perustuslaissa turvattu kulttuuriset oikeudet: kehittää itseään, taiteen vapaus, oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.
- Luovan työn tekijöillä myönteinen vaikutus omaan elinympäristöönsä hyvninvoinnin, tuottavuuden ja alueen vetovoimaisuuden mittareilla tarkasteltuna.
- Luovien toimijoiden pääkaupunkikeskeisyys (n. 50 %)
- Kunta-, aluetaiteilija- ja lähiöhankearviointi 2016: Taiteellinen toiminta korkeatasoista ja monipuolista.
- Prosenttiperiaate (käytössä 1930-luvulta)
- Taideopiskelupaikat vähentyneet viime vuosikymmenen ajan
Kuntien kulttuuritoimintaa ohjaa laki vuodelta 1992 ja vaatii päivittämistä vastaamaan nykyistä toimintaympäristöä. Muut sivistyssektorin lait on uudistettu viime vuosina, esim. uudistettu kirjastolaki vuodesta 2017.
Virinnyt keskustelu
- Neljännen sektorin syntyminen kiinnostava ilmiö
- Perustuslailliset oikeudet unohtuvat usein
- Eri luovia aloja tukevat tahot hyvä tiedostaa
Taideopetus
- Varhaiskasvatus
- Perusopetus
- Harrastustoiminta
- Toisen asteen koulutus
- Ammattikorkeakoulutja yliopistot
kolme strategista alue- ja paikallistason kehittämisehdotusta
- Vahvistetaan luovia aloja ja kulttuuriyrittäjyyttä
- Parannetaan kulttuuripalveluiden saatavuutta
- Kehitetään tietoperustaa päätöksenteon tukena ja lisätään strategista yhteistyötä.
Sisällytetään taide ja kulttuuri jatkossa paremmin paikallisiin strategioihin.
Tuottamisen rakenteet
- Julkinen, kolmas ja yksityinen sektori
(Kunta on itsehallinnollinen, mutta toimii Opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten pohjalta)
- ELY-keskukset (kulttuurin edistäminen & strategioiden valmistelu)
Rahoituksen rakenteet
- Valtio -> Opetus - ja kulttuuriministeriö ->Taiteen edistämiskeskus: Valtionosuusrahoitus, harkinnanvarainen valtionosuusrahoitus,
työskentely- ja kohdeapurahat
(Valtionavustukset kohdistuivat 2015:
Pääkaupunkiseudulle 63 % ja muualle Suomeen 37%)
- Säätiöt
- EU rakennerahasto
- Kunta ja paikalliset yksityiset tahot (yritykset)
- ELY-keskukset (Rahoitushakemusten käsittely)
Luoviin hankkeisiin liittyvää termistöä
- Osallistuva budjetointi - asukasyhteisö mukana budjetin laatimisessa
- Kulttuurisuunnittelu (Cultural Planning) - asukasyhteisön osallistaminen projektiin
- Neljäs sektori (ei organisoituneet yhteisöt)
Tulevaisuuden näkymät
- Taide on osa lähes kaikkea.
- Eriytyneet alueet, yksilöt ja yhteisöt.
- Kaupungistuminen ja eriarvoistuminen
- Julkisen rahoituksen legitimiteetin kyseenalaistaminen
- Kulttuurin ja taiteen soveltava käyttö ja räätälöidyt toimeksiannot lisääntyvät
- Kulttuurisuunnittelun ja osallistuvan budjetoinnin mallit lisääntyvät.
- Rahoitus tulee entistä enemmän yksityiseltä sektorilta. Vahva alueellinen kulttuuripolitiikka ja yhteistyö valtion kanssa.
- Luovan tuottajan markkinaehtoisuus korostuu ja yhteistyökumppanuudet julkisen ja yksityisen sektorin välillä lisääntyvät
Tutkimus
Kuntien osalta peruspalveluiden arviointi toteutettu kirjastojen osalta 1996 lähtien ja kulttuuritoimen osalta 2011 lähtien.
Vuosittain museotilaston alueelliset tarkastelut.
Tilastokeskuksen kulttuuritilastot
Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön ylläpitämä Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore: Opetus- ja kulttuuriministeriön tau muiden toimijoiden tilaamia.
Kulttuuripalvelujen riittävyys vuonna 2013
THL:n ATH-tutkimuksen 17 mukaan
sisemmillä kaupunkialueilla on riittävästi kulttuuripalveluita 90 % mielestä, harvaan asutulla maaseudulla n. 65 % mielestä.
Tavoitteet vuodelle 2025
- Luovan työn edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon muodot monipuolistuneet.
- Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt, väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet mm. estämällä eriytymiskehitystä.
- Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.
- Kehitetään alueellista tietoperustaa päätöksenteon tukena ja lisätään yhteistyötä alueiden välillä.
- Kulttuuripalvelujen paikallinen saatavuuus on parantunut.
-
Kulttuuriosaamisen merkitys kansalliselle kilpailukyvylleKulttuurin ja talouden vuorovaikutuksen kehittämisen haasteet
- Yritys- ja kulttuuritoimijoiden välinen yhteistyö
- Kulttuurin tuotteistaminen ja paikallisuus
https://docplayer.fi/491823-Kulttuuriosaamisen-merkitys-kansalliselle-kilpailukyvylle.html
-
Kulttuuritoimijat
Kulttuuriosaamisella merkittävä rooli markkinataloudessa:
- Välttämätön osa yhteiskunnan henkistä hyvinvointia
- Osana tuoteajattelua, ostamista ja kuluttamista
- auttaa ymmärtämään tuotteen ja asiakkaan vuorovaikutusta ja sen tuomia mielikuvia, esim. brändit
- Auttaa ymmärtämään ilmiöitä ja lisää tervettä kriittisyyttä
Kulttuuritoimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö tuo lisäarvoa
- Liiketoiminnan hyötyä vaikea osoittaa, vaan lisäarvo muodostuu ajan myötä
- henkilöstön motivoiminen ja luovuuden kehittäminen
- viihtyisien toimintaympäristöjen luominen
- julkisuuden, näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen
- yrityksen imagon vahvistaminen
- tuotteiden esteettiset ja sisällölliset ulottuvuudet
-myynnin ja markkinoinnin tehostaminen
- yhteiskuntavastuun kantaminen
Yritysrahoitusta hakevat
kulttuuritoimijat eivät osaa tuoda osaamistaan esille
- Osaaminen hankala määritellä kulttuurialalla
- Osa osaa ja osa ei, tai on vaatimaton osaamisensa suhteen
- Kulttuuritoimijoiden tulisi opetella myymään palvelujaan siten että purevat yrityksiin
-
-
-
-
-
-
-