Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
solu bi3 - Coggle Diagram
solu bi3
entsyymit
aineenvaihdunta eli entsyymien katalysoimat reaktiot
energiaa sitovat anaboliset reaktiot
energiaa vapauttavat kataboliset reaktiot
toiminta
alentavat aktivaatioenergiaa
nopeuttavat reaktiota solussa tai sen ulkopuolella
toiminta tehokasta, koska entsyymit eivät varsinaisesti osallistu rektioon
näin eivät kulu ja ovat heti käytettävissä uuteen reaktioon
entsyymit reagoi substraatien kanssa
reaktion aikana muodostuu uusia kemiallisia yhdisteitä
entsyymiaktiivisuuteen vaikuttaa esim.
lämpötila
pH
substraatin määrä
entsyymi-inbiittorit
luokitellaan kilpaileviin ja ei-kilpaileviin
solunsisäinen kuljetusjärjestelmä
rakkulaliikenne
1.proteiinisynteesi karkealla solulimakalvostolla (rER)
synteesissä valmistuneet solusta ulos eritettävät proteiinit pakataan Golgin laitteessa sijaitsevan rakkulan sisälle
rakkulat kulkevat Golgin laitteen lävitse
rakkulat jatkavat matkaansa lysosomeihin tai solukalvolle, jossa proteiinit poistetaan solusta eksosytoosin avulla.
solun jätehuolto hajottaa käyttökelvottomat soluelimet ja uusiokäyttää käyttökelpoiset aineet
endosytoosilla tulevat molekyylit kulkevat rakkuloiden sisällä päinvastaiseen suuntaan kuin proteiinisynteesissä valmistuneet proteiinit
vaatii energiaa
rakkulamaiset rakenteet
kahden fosfolipidikalvon ympäröimiä
tuma
viherhiukkaset
mitokondrio
yhden fosfolipidikalvon ympäröimiä
golgin laite (kasveilla diktyosomi)
lysosomit
vakuoli
peroksisomit
solun sisäinen tukiranka
muodostuu säiemäisistä proteiinirakenteista
mikrotubulukset
mikrofilamentit
välikokoiset säikeet
mahdollistaa solun sisäisen liikkeen ja solun liikkumisen
solulimakalvostolla on yhteys tumaan ja solukalvoon
muodostaa tuman ja solukalvon välille sokkelomaisen rakenteen
solulimakalvosto jaetaan karkeaan (rER) ja sileään (sER)
vain karkean pinnalla on ribosomeja
tärkeimät rakennus- ja ravintoaineet
hiilihydraatit
luokitellaan sokerimolekyylien määrän mukaan
monosakkaridit esim. glukoosi
disakkaridit esim. laktoosi
oligosakkaridit esim. raffinoosi
polysakkaridit esim. selluloosa
tehtäviä solussa
energianlähde
energianvarastointi
rakenneosia esim. tukiranteissa
proteiinit
muodostuvat 20 erilaisesta aminohaposta
monenlaisia tehtäviä solussa, kuten
auttavat lihasten supistumisessa
vasta-aineet
rakenneosana kalvorakenteissa
sisäinen tukiranka solulle
tietyt hormonit
rakenne
jaetaan pallomaisiin ja säemäisiin
4 eri rakennetasoa
primaarirakenne
sekundaarirakenne
tertiaarirakenne
kvartaariraknne
rasvat eli lipidit
veteen liukenemattomia ja hiitasti hajoavia
täten toimivat pitkäkestoisen energian lähteenä
toimivat myös
eristeenä
solukalvon rakenneosana
lipidejä on erilaisia
fosfolipidit
klorofyllit
karotenoidit
steroidiryhmään kuuluvat hormonit ja kolesteroli
solusykli jakautuu kahteen pääosaan
jakautumisjakso
mitoosi eli tumanjakautuminen
tapahtuu aitotumaisissa kasvullisissa eli somaattisissa soluissa
neljä vaihetta
profaasi
tumakotelo alkaa hajota, sentrosomi kahdentuu ja mikrotubuluksissa alkaa muodostua sukkularihmoja
metafaasi
sukkularihmat ohjaavat sisarkromatidit solun keskelle jakotasoon
anafaasi
sukkularihmasto lyhenee ja sisarkromatidit irtoavat toisistaan tytärkromosomeiksi
telofaasi
muodostuu kaksi tumaa, joiden sisään kromosomit pakataan ja tumajyvänen tulee näkyviin
tarkoituksena sisarkromatidien irrottaminen toisistaan ja niiden siirtyminen itsenäisinä tytärkromosomeina kahteen syntyvään soluun
mitoosin jälkeen tapahtuu solunjakautuminen
muodostuu solukalvo ja kasveilla myös soluseinä
tapahtuu usein ihossa, limakalvoilla ja kasveilla juurten kärjissä
solujen kasvu- ja aineenvaihduntajakso
jakson aikana DNA kahdentuu
seurauksena kromosomista syntyy identtiset sisarkromatidit
lopputuloksena kaksi identtistä diploidista solua
meioosi eli sukusolujen syntyprosessi
tarkoituksena diploidin kromosomiluvun puolittaminen haploidiksi ja geneettinen rekombinaatio
kaksi tuman- ja solunjakautumista
lopputuloksena neljä solua
naisilla kolme poistosolua ja yksi munasolu
miehillä kaikki neljä solua kehittyvät siittiöiksi
voidaan jakaa kahteen vaiheeseen
vähennysjako (meioosi I), jossa diploidi kromosomiluku puolittuu ja syntyy kaksi solua
jaetaan eri vaiheisiin
profaasi
tumakotelo hajoaa, sukkularihmat syntyvät ja vastinkromosomit muodostavat pareja eli konjugoituvat
pariutuessa vastinkromosomien välille muodostuu kiasmoja ja tapahtuu crossing over
sen avulla syntyy uusia ominaisuusyhdistelmiä eli tapahtuu rekombinaatiota
metafaasi
vastinkromosomiparit asettuvat jakotasoon toisistaan riippumatta
anafaasi
sukkularihmat vetävät vastinkromosomiparit erilleen ja kromosomiluku puolittuu diploidista haploidiksi
telofaasi
kromosomit kerääntyvät solun napojen ympärille ja kromatiinirihman kierteisyys löystyy
lopuksi solu jakautuu ja solut palaavat välivaiheeseen
välivaiheessa ei tapahdu DNA:n kahdentumista
tasausjako (meioosi II), jossa vähennysjaossa syntyneiden solujen tumat jakautuvat uudelleen
muistuttaa mitoosia, täten sisältää samat neljä vaihetta
profaasi
metafaasi
anafaasi
telofaasi
solukalvo aitotumaisessa solussa muodostuu kahdesta fosfolipidikerroksesta
solukalvon passiivinen toiminta
aineiden siirtyminen solukalvon puolelta toiselle, joka ei vaadi energiaa
diffuusio
osmoosi
avustettu diffuusio
ylläpitää tasapainotilaa solussa
solukalvon aktiivinen toiminta
aineita kuljetetaan laimeammasta liuoksesta väkevämpään
aineiden siirtyminen solukalvon puolelta toiselle, joka vaatii energiaa
ionipumput
endosytoosi
eksosytoosi
aineiden kulkuun solujen välillä vaikuttaa solujen väliset liitokset
tiiviitä liitoksia esim. ohutsuolessa
hyvin lujia liitoksia esim. sydänlihaksessa
aukkoliitokset mahdollistaa suurimolekyylisten aineden kulun solusta toiseen
samaa tehtävää toimittavat erilaistuneet solut
muodostavat kasveissa solukoita
hormonit säätelevät kasvien elintoimintoja, niitä on esim.
gibberelliini
auksiini
abskissihappo
sytokiniini
etyleeni
tyypillisiä solukoita
epidermi
endodermi
johtosolukko
jälsisolukko
perussolukko eli tylppy
tukisolukko
solukoiden erilaistumisen alku ja siemenen itäminen vaativat amylaasientsyymiä ja kasvihormoneja
muodostavat eläimissä kudoksia
tyypillisiä kudoksia
hermokudos
sidekudos
pintakudos
lihaskudos
luukudos
hedelmöittyneessä munasolussa syntyvät kantasolut voivat erilaistua minkä tahansa kudoksen soluksi
alkion solujen erilaistumistapahtumaa eri tehtäviin kutsutaan induktioksi, joka perustuu kasvutekijöihin
aptoosin avulla voidaan poistaa osa syntyneistä soluista
HOX-geenit ohjaavat kokonaisten rakenteiden kehitystä
säätelevät muiden geenien toimintaa transkriptiofaktoreiden avulla
sienten rihmastossa on erilaistuneita vyöhykkeitä
kärkivyöhyke
imeytymisvyöhyke
varastointivyöhyke
vanhenemisvyöhyke
toimivat esim. tuotteiden varastoinnissa ja ravinteiden imeytymisessä