Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Toimivat sosiaaliset suhteet tukevat psyykkistä hyvinvointia - Coggle…
Toimivat sosiaaliset suhteet tukevat psyykkistä hyvinvointia
Yhteiskunta ja kulttuuri vaikuttavat psyykkiseen terveyteen
Yksilön on hyvä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan
-säätele tunteitasi
-ajattele asioista myönteisesti
-noudata terveellisiä elämäntapoja
Oman vaikutuksen lisäksi tarvitaan yhteiskunnan ja toisten ihmisten tukea hyvän hyvinvoinnin saavuttamiseksi.
Yhteiskunta voi tukea mielenterveyttä laajassa mittakaavassa esim. mielenterveydestä tietoa jakamalla, ennaltaehkäisemällä ongelmia ja tarjoamalla palveluita. Näillä on suora vaikutus yksilöiden psyykkiseen hyvinvointiin. Lisäksi lainsäädäntö ja poliittiset päätökset vaikuttavat tähän. Esim. suomen translaki, jota on kritisoitu laajasti ja sanottu syrjiväksi.
Translaki vaatii, että sukupuolensa korjanneet ihmiset pakkosteriloidaan.
Poliittiset päätökset vaikuttavat työttömyysasteeseen--> työttömyysaste vaikuttaa mielenterveysongelmien määrään.
Mitä enemmän työttömiä, sitä enemmän mielenterveysongelmia
Yksilön kohdalla yhteys ei ole kuitenkaan näin suoraviivainen eli
työttömyys ei = psyykkinen pahoinvointi
Läheisten ihmisten tarjoama apu ja emotionaalinen tuki ovat keskeisiä
fyysisen
terveyden ja
mielenterveyden
ylläpitämisessä.
Tutkimusten mukaan:
-toimivat ihmissuhteet (
sosiaaliset suhteet
) ovat yhteydessä toimivaan elimistön puolustusjärjestelmään eli vastustuskykyyn
viruksia
ja
bakteereja
vastaan.
-Yksinäisyys on yhteydessä heikentyneeseen puolustusjärjestelmään eli yksinäisyys lisää fyysistä sairastumisriskiä.
Sosiaalisen tuen kokeminen on erilainen eri kulttuureissa:
-Individualistisissa länsimaissa korostetaan itsenäisyyttä ja yksilön valinnanvapautta
-Nuorten aikuisten itsenäistymistä kannustetaan ja omat teot ja niiden seuraukset ovat omalla vastuulla
-Kollektiivisissä kulttuureissa eli monet Aasian, Länsi-Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maat, korostetaan yhteisöön sopeutumista ja yhteisön palvelemista yksilön itsenäisyyden sijaan. Esim. Intiassa asutaan usein lapsuudenperheessä avioitumiseen asti. Aasiassa puolestaan on normaalia asua isovanhempien kanssa saman katon alla.
Tämän takia voidaan myös katsoa yhden ryhmän, vaikka perheen jäsenen mokausta koko perheen aseman alentamisena, kunnianloukkauksena.
Toisten hyväksyntä koetaan tärkeäksi
Ihmiset haluavat universaalisti tulla hyväksytyksi ja kuulua johonkin ryhmään.
Yksilön hyvinvointi vaatii ainakin joitain jatkuvia, myönteisiä ja vuorovaikutuksellisia ihmissuhteita.
Tutkimuksen mukaan toimivat ihmissuhteet ovat yksi onnellisuuden tärkeimmistä tekijöistä.
Toiset ihmiset ovat olleet välttämättömiä evoluution kannalta hengissäsäilymiselle. Yhdessä on voitu suojautumaan uhkilta, hankkimaan ravintoa ja jatkamaan sukua.
Liittymismotivaatio
on halu psyykkiseen ja fyysiseen läheisyyteen toisten ihmisten kanssa.
Liittymismotivaatio näkyy jo pienellä vauvalla siten, että se rauhoittuu sylissä ollessaan.
Myöhemmin elämässä liittymismotivaatio voi näkyä paineena mukautua yhteisöön eli toimia
konformisesti.
Yhdenmukaisuuden painetta näkyy esimerkiksi teineillä paljon. Yhdenmukaisuuden tavoitteleminen voi olla raskasta.
Ryhmien ulkopuolelle jääminen: ahdistaa, masentaa, lisää yksinäisyyttä ja lisää riskiä sairastua tai jopa kuolla ennenaikaisesti.
tutkimusten mukaan ryhmistä ulkopuolelle jääminen aktivoi samoja
aivokuoren
osia kuin fyysinen kipu.
Muista kulkea kultaista keskitietä
Koskettaminen liittää ihmiset yhteen ja tuottaa mielihyvää
Miellyttävä koskeminen saa ihmiset kiintymään toisiinsa oli kyse vauvasta, vanhemmasta tai vaikka uusista seksuaalisista kumppaneista.
Toivottu koskeminen voimistaa aivojen
palkitsemisjärjestelmän
toimintaa ja kiintymykseen liittyvän
oksitosiini-hormonin
erittymistä. Näin tapahtuu koskettajalla ja kosketuksi tulevalla henkilöllä. samalla stressihormoni
kortisolin
eritys vähenee ja kivun kokemus lievittyy.
Tutkimus aiheesta:
Naisille annettiin nilkkaan pieniä sähköshokkeja. Naisilla aktivoituvat aivojen uhkaa käsittelevät alueet, paitsi jos he pitävät puolisoaan kädestä kiinni. Mitä parempi suhde puolisoon naisella oli, sitä vähemmän uhkaa käsittelevät aivoalueet aktivoituivat. Tuntemattoman käden koskeminen lievensi aktivoitumista myös hieman, mutta ei yhtä paljon kuin puolison.
Heteroseksuaalisille miehille tehtiin samantyyppinen koe, jossa selvisi, että jos mies ei nää häntä koskettavaa henkilöä, mutta hänelle kerrotaan minkälainen henkilö on aivokuoren tuntoalueet aktivoituvat eri tavalla eri kuvailuista. Esim. miehille kerrottiin koskettajan olevan kaunis nainen-->mies koki kosketuksen miellyttäväksi
koskettaja on maskuliininen mies-->mies ei kokenut kosketusta samalla tavalla miellyttäväksi
Kokeessa kuitenkin molemmat kosketukset tekivät yksi ja sama nainen, mutta miehet kuitenkin kokivat myös aivokemiallisesti tilanteet eri tavoin, koska olivat tehneet kuvailuista kognitiiviset tulkinnat.
Oma havainto tästä: Jos henkilö kokee suurta stressiä niin hali voi siis todestetusti lievittää stressiä ja näin tehdä ihmiselle paremman olon.
Perheellä on erityinen paikka sosiaalisten suhteiden joukossa
Koko lähisuvun piirissä vallitsee usein tietynlainen yhteistyö- ja avunantosopimus, joka pohjautuu evoluution suvunjakamispyrkimykseen
Lastenlapsista huolehtiminen koetaan usein itsestäänselvyytenä (osana perhe-elämää) ja mieluisana työnä.
Tutkimuksen mukaan lastenlapsia hoitaa yleisimmin äidinäiti, sitten äidinidä, isänäiti ja lopuksi isänsisä.
Erillään oleminen voi parantaa suhdetta, joka huomataan esimerkiksi siitä, että vanhemman suhde kotoa pois muuttaneeseen nuoreen on usein hyvä.
Monet vanhemmat tarjoavat mahdollisuuksiensa mukaan taloudellista ja käytännöllistä apua kotoa pois muuttaneille lapsilleen.
Evoluutioteorian mukaan sisarukset joutuvat kamppailemaan keskenään vanhempien rajallisista resursseuista.
Sisarukset riitelevät lapsena keskenään yleisesti
Aikuistuttuaan ihminen auttaa keskimäärin enemmän omia lapsiaan ja lapsenlapsiaan, kuin sisaruksiaan tai heidän lapsia. Aikuiset sisarukset auttavat tosin toisiaan usein käytännöllisissä asioissa ja tukevat toisiaan emotionaalisesti.
Ristiriidan sukulaisten kesken voivat jäädä hiertämään suhteita pitkäksi aikaa. Taustalla voi olla mm. sisarusten kateutta vanhempien jakamasta huomiosta tai avusta. Nämä ristiriidat sukulaissuhteissa vaikuttavat negatiivisesti myös yksilön psyykkiseen hyvinvointiin.
Ystävyys edistää terveyttä
Tärkeintä vaikuttaa olevan, että ihmisellä on joku, jonka kanssa hän voi jakaa asioita ja jonka puoleen hän voi kääntyä tarvittaessa. 1 ystävä voi siis riittää.
Ystävä voi auttaa selviämään elämän stressaavista tilanteista ja siten pienentää kielteisten tilanteiden vaikutusta hyvinvointiin. Ystävä voi myös edistää terveellisiä elämäntapoja ja itsestä huolehtimista sekä kohottaa yksilön itsetuntoa ja lisätä kokemusta elämän mielekkyydestä. Nämä tekijät johtavat terveyteen, hyvinvointiin ja eliniän pidentym,iseen.
Itse ystävyyssuhteet parantavat terveyttä ja psyykkistä hyvinvointia ja pidentävät elinikää.
Laajassa tutkimuksessa 148 aihetta kartoittavan tutkimuksen tulokset, ja kävi ilmi, että hyvät ystävyyssuhteet vähentävät kuolleisuutta vastaavassa määrin, kuin tupakoimattomuus. Sodiaalisten suhteiden vaikutus terveyteen on jopa vahvempi, kuin liikunnan.