Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Fyysinen hyvinvointi edistää mielenterveyttä - Coggle Diagram
Fyysinen hyvinvointi edistää mielenterveyttä
Elintavat ja fyysinen ympäristö vaikuttavat psyykkiseen hyvinvointiin
Yksilön tunnetaitojen lisäksi psyykkisen hyvinvoinnin kannalta pitää pitää huolta terveistä elämäntavoista ja fyysisestä ympäristöstä.
Muista tervellinen ruokavalio
Vältä roskaruokaa, syö säännöllisesti, valitse mahdollisimman vähän tyydyttämättömiä rasvoja sisältäviä ruokia ja syö monipuolisesti.
Unenivaje tai unen huono laatu heikentävät kehon puolustusjärjestelmän toimintaa, samoin kuin stressi.
Tutkitusti liian vähäinen uni lisää taipumusta masennukseen.
Muista riittävä uni (väh. 8h yössä)
Kaupunkisuunnitelma, jossa otetaan huomioon melu, ilmansaasteet ja liikenneruuhkat saattaa myös auttaa pitämään yllä hyvää mielenterveyttä.
Ympäristöpsykologia tutkii ihmisen ja hänen ympäristönsä suhdetta.
Ideana luoda otolliset olosuhteet ihmisen hyvinvoinnille aineellisessa ja yhteisöllisessä ympäristössä.
Hyvillä elämäntavoilla voi ennaltaehkäistä stressiä ja muita negatiivisia tunteita.
Liikunta ehkäisee stressiä, eli muista säännöllinen liikunta
Liikunta saattaa jopa edistää
hermosolujen
syntymistä eli toimia vastakkaisella tavalla, kuin
hermosoluja
tuhoava stressi.
Liikunta tehostaa oppimista ja muistia ja lievittää masennusta
Unenpuute vaikuttaa hyvinvointiin
Pitkällä jatkuvalla unenpuutteella voi olla vakavia haittavaikutuksia.
Ihmiskeho voi kestää unenpuutetta pitkään, mutta tiedonkäsittely ja
toiminnanohjaus
alkavat heikentyä nopeasti.
Jos ei ole nukkunut 1 vuorokauteen muisti alkaa pätkiä ja esim. se mitä on tekemässä unohtuu useasti.
Valvotun yön jälkeen ihminen toimii kuin 1 promillen humalassa.
Sama tilanne syntyy jos on nukkunut viikon ajan joka yö pari tuntia vähemmän kuin tavallisesti.
Unenpuute vaikuttaa aivoihin samalla tavalla, kuin alkoholi.
Aivojen otsalohkot vastaavat toiminnan ohjaamisesta ja kärsivät herkästi univajeen haitoista.
Univaje heikentää erityisesti ongelmanratkaisukykyä, valikoivaa tarkkaavaisuutta,
työmuistia
ja harkintakykyä.
Univajeesta voi seurata:
-keskittymiskyvyttömyyttä
-rauhattomuutta
-loogisen päättelykyvyn heikkenemistä
-oppimisvikeuksia
-virheitä
Esim.Tutkimuksessa rotat, joiden ei anneta nukkua, kuolevat toistaiseksi selvittämättömästä syystä n. 2 viikossa.
Univaje heijastuu mielialaan
Univelkainen voi olla:
-ärtynyt
-levoton
-ailahteleva
-alakuloinen
Pahimmillaan univaikeudet voivat johtaa masennukseen tai muihin mielenterveyden häiriöihin.
Fyysisesti elimistö kokee hormonitasapainon järkkymistä, toimintahäiriöitä puolustusjärjestelmässä(vastustuskyky) ja autonomisessa hermostossa, kun henkilö kärsii univajeesta.
Univaje voi aiheuttaa esim.flunssan.
Unen vaiheet
Kevyestä syvään
Unen vaiheet:
-1.vaiheen kevyt uni
-2.vaiheen kevyt uni
(hieman syvempi)
-3. ja 4. vaiheiden hidasaaltouni
-taas
2. vaiheen kevyt uni
-
REM
-takaisin 3. ja 4. vaiheen
hidasaaltouneen
Kierto käydään n. 4-5 kertaa per yö. Aamuyöllä REM-vaiheen pituudet kasvavat ja hidasaaltovaiheet lyhenevät tai jäävät pois kokonaan.
Vaiheen kevyt uni on niin keveää, että nukkuja kokee usein olevansa vielä hereillä.
Muutaman minuutin päästä 2. vaiheen hieman syvempi uni alkaa.
Vaiheen kevytuni on vain hieman syvempääm, kuin 1. vaiheen kevytuni.
Ruumiinlämpö laskee, sydämensyke rauhoittuu, K-kompleksit yleisiä ( jänniteheilahdukset)
ja 4. vaiheessa EEG:ssä alkaa esiintyä suuria, hitaasti värähteleviä aaltoja, joiden määrä kasvaa entisestään 4. vaiheessa. Nämä unen vaiheet ovat siis hidasaaltounta. Uni on syvimmillään, kehon toiminnot ovat hidastuneet, eikä nukkuja herää helposti. Kun hidasaaltounta on kestänyt puoli tuntia nukkuja alkaa siirtyä takaisin 2. vaihetta kohti.
Täydellinen rentoutuminen, elintoimintojen hidastuminen, syvä uni, tekee elvyttävät tehtävät, kaikista tärkein unen vaihe
vaiheen jälkeen EEG alkaa muistuttamaan valvetilaa, henkilö on kuitenkin selvästi unessa. Raajat ovat rentoutuneet, mutta silmät liikkuvat suljettujen luomien alla nopeasti. Vaihetta kutsutaan
REM
-uneksi.
REM-vaiheessa nähdään usein unet. Muinakin unen vaiheina voi nähdä unia, mutta ne ovat silloin enemmänkin realistisia esim. päivän tapahtuman pohtimista. REM-unessa ihminen on eristyksissä ympäristöstään eli ei vastaanota aistitietoa eikä kykene vaikuttamaan ympäristöönsä liikkeillään. Aivojen otsalohkojen etuosien toimint on alentunut, joka aiheuttaa unien epäloogisen etenemisen. Tunteita säätelevien aivosolujen toiminta kiihtynyt ja siksi unet ovat usein tunnepitoisia.
Näköhavaintoja käsittelevä primaari näköalue ei ole REM-unen aikana aktivoitunut vaikka unia "nähdään". Sen sijaana ssosiaatioalueet ovat aktivoituneina eli siellä käsitellään aivojen itse tuottamia näköhavaintoja.
Unien näkemisen merkitys eri näkökulmista
Sigmund Freud 1900-luvulla (psykodynaaminen teoria)
Unet ovat symboliseen muotoon puettuja tiedostamattomien toiveiden toteumia. 2valtatie tiedostamattomaan"
Unien tulkintaa käytetään monissa psykodynaamisissa terapioissa itsetuntemuksen lisäämisen keinona.
Uudemmat kognitiiviset teoriat sanovat, että unissa pystymme jatkamaan kulloinkin askarruttavien elämänongelmien työstämistä.
Ongelmanratkaisu on usein unessa luovempaa.
Neurotieteessä unet nähdään aivotoiminnan sivutuotteina. Aivorunko lähettää hermoimpulsseja sattumanvaraisesti aivokuorelle. Tämä on
akvaario-synteesi-teoria
. Nukkuja koostaa epäloogiset ja satunnaiset hermoimpulssien sivutuotteet jonkinlaiseksi tarinaksi.
Antti Revonsuo pitää unia evoluutiopsykologian mukaa uhkasimulaattoreina. Eläimet harjoittelevat kohtaamaan valvetilan aikana uhkaavia vaaroja ja kehittävät keinoja niistä selviytymiseen.
Miksi nukumme?
Monia teorioita
Lihasten ja muiden elinten täytyy toipua päivän rasituksesta
Kasvuhormonin erityksen mahdollistaminen kasvuikäisillä
(REM-uni), jotta vauvojen hermosto kypsyy
Ylipäätään fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämikseksi
Jotta kuona-aineet poistuvat kehosta (hidasaaltouni)
Oppimisen tehostamiseksi