Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Endogeeniset prosessit ( kpl 11 ja 12) - Coggle Diagram
Endogeeniset prosessit ( kpl 11 ja 12)
Maapallon rakenne
YDIN
Sisäydin: 1230 km paksu, kuuma ja tiheä. Pääosin raudasta ja nikkelistä, kiinteää valtavan paineen vuoksi ja lämpötila noin 3000-6000c
Ulkoydin: 2250km paksu noin 4400-6100 asteinen, sulaa rautaa, joka liikkuu -> voimakkaita sähkövirtoja -> MAGNEETTIKENTTÄ
VAIPPA (ulkoytimen ja kuoren välissä)
Alavaippakerros: 2230 km paksu kiinteä kerros, joka muodostuu silikaateista pääosin, lämpötila noin. 1300c
Ylävaippakerros: 150-400 km paksu vaihettumisvyöhyke alavaipan ja sulan plastisen astenosfäärin välillä
( isostasia)
vaippakerroksessa tapahtuu radioaktiivista hajoamista -> tuottaa geotermista lämpöä, jonka epätasaisesta jakautumisesta johtuu astenosfäärin hidas virtaava liike eli KONVEKTIOVIRTAUKSET
KUORI= kiinteää kiveä joka kelluu vaipan päällä
Mantereinen kuori: keskimäärin 30 km paksu, suurelta osin graniittia, SiAl-kerros ( pii ja alumiini)
Mereinen kuori: keskimäärin 5km paksu, vulkaanista basalttista kiveä -> raskasta ainesta, SiMa-kerros ( pii ja magnesium
laattatektoniikka = teoria litosfäärilauttojen liikkeistä
liike johtuu:
laattojen välisillä alityöntövyöhykkeillä tapahtuvasta vedosta vaippakerrokseen
valtamerten keskiselänteillä tapahtuvasta työnnöstä
todennäköisesti myös konvektiovirtaukset vaikuttavat
kaikki maapallon mantereet ovat olleet joskus yhdessä(viimeisin supermanner Pangaea)
TODISTEITA:
vanhojen vuoristojen jatkuminen mantereelta toiselle
eri mantereilta löydetyt samanikäiset fossiilit
mantereiden rantaviivojen toisiaan vastaavat muodot
kallioperään tallentuneet tiedot maan magneettikentän muutoksista
MITÄ LAATTOJEN LIIKKEISTÄ SEURAA?
kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu hitaastikevyemmän mantereisen laatan alle astenosfääriin ja sulaa -> ALITYÖNTÖVYÖHYKE
alityöntövyöhykkeillä tapahtuu usein maanjäristyksiä
mereisten laattojen törmäyskohtaan syntyy syvänmeren hauta esim. mariaanien hauta
rannikolle mantereisen laatan reunaan syntyy poimuvuoristo esim. Andit
mereisten laattojen törmäyskohtaan syntyy vulkaaninen saarikaari esim. Japani
mantereisten laattojen törmäyskohtaan muodostuu korkea vuoristo esim. Himalaja
uutta maankuorta syntyy valtamerten keskiselänteellä, kahden litosfäärilaatan erkanemissauman kohdalla
syntyy merenalainen vuorijono, jonka keskellä on syvä repeämälaakso, basalttista laavaa on paikoin pirkaantunut laaksoon niin paljon, että on syntynyt saaria, kuten Islanti
litosfäärilaattojen sivuamiskohdissa eli hankaussaumoissa havaitaan toistuvasti heikkoja maanjäristyksiä
kun sivuavat laatat lukkiutuvat pidemmäksi aikaa, jännityksen äkillisestä vapautumisesta voi seurata voimakas maanjäristys esim. San Andreaksen siirros
Geologinen kierto: kivikehä on jatkuvassa liikkeessä
uutta kiviainesta syntyy maankuoren sisällä hitaasti kiteytyvinä syväkivinä
esim. graniitti ja dioriitti
maanpinnalle purkautuvasta magmasta muodostuu pintakiviä
esim. basaltti ja hohkakivi
Eroosion kuluttama kiviaines päätyy valtameren pohjaan sedimenteiksi ja iskostuu eli kovettuu siellä sedimenttikiviksi
esim. hiekka->hiekkakivi ja savi->savikivi
vuorenpoimutuksen yhteydessä tai sulan magman lähellä alkuperäiset kivilajit metamorfoituvat eli niiden ominaisuudet sekä ulkonäkö muuttuu kovassa paineessa ja lämpötilassa
esim. graniitti metamorfoituu gneissiksi ja kalkkikivi marmoriksi