Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Maapallo - Coggle Diagram
Maapallo
Maapallon rakenne
Sisärakenne jaetaan kolmeen osaan: Ydin, vaippa ja kuori.
Sisimpänä on sisäydin, joka on muodostunut raudasta ja osin nikkelistä.
Ytimen ympärillä on ulkoydin, joka on muodostunut sulasta raudasta**
ulkoytimen aines on liikkeessä sisäytimen ympärillä, jonka seurauksena aiheutuu voimakkaita sähkövirtoja -> mangneettikenttä
-
-
Maapallon kuori on kiveä, joka kelluu vaipan päällä.
-
Laattatektoniikka
Ensimmäinen laattattektoniikkateoria on se, että maapallon kuorikerros muodostuu useista litosfäärilaatoista, jotka liikkuvat.
Suurin osa laattojen liikkeistä johtuu niiden välisillä alityöntövyöhykkeillä tapahtuvasta vedosta vaippakerrokseen.
Siihen vaikuttaa myös valtamerten keskiselänteillä tapahtuva työntö, ja työntö sekä veto liikuttavat litosfäärilaattoja.
Todisteita teoriasta ovat mm. vanhojen vuoristojen jatkuminen mantereelta toiselle, mantereiden rantaviivojen toisiaan vastaavat muodot ja eri mantereilta löydetyt samanikäiset fossiilit.
Valtameren pohja on nuorta verrattuna mantereisiin. Tämä johtuu siitä, että maankuorta syntyy kahden litosfäärilaatan erkanemissauman kohdalla valtamerten keskiselänteillä
Keskiselänteelle on syntynyt saaria, koska basalttista laavaa on paikoin purkautunut repeämälaaksoon paljon. Esimerkiksi Islanti.
Erkanemissaumoja voi syntyä myös mantereisten laattojen keskelle. Esimerkiksi Itä-Afrikan hautavajoaman alueella.
Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle astenosfääriin ja sulaa.
Tämän seurauksena muodostuu, jossa tapahtuu maanjäristyksiä.
-
Jos kaksi mereistä laattaa törmää, tapahtuu toisen laatan alityöntö ja syntyy vulkaaninen saarikaari sekä syvänmeren hauta**
-
Jos kaksi mantereista laattaa törmää, ei tapahdu alityöntöä, mutta törmäyskohdalle muodostuu korkea vuoristo.
Geologinen kierto
Kivikehä on jatkuvassa liikkeessä ja uutta kiviainesta muodostuu maankuoren sisällä kiteytyvinä syväkivinä.
Magmasta muodostuu pintakiviä, kun se purkautuu maanpinnalle.
Eroosion kuluttama kiviaines päätyy meren pohjaan sedimenteiksi ja iskostuu siellä sedimenttikiviksi.
Sulan magman lähellä tai vuorenpoimutusten yhteydessä alkuoeröiset kivilajit metamorfoituvat. (ulkonäkö ja ominaisuudet muuttuvat paineessa ja lämpötilassa)
Alityöntövyöhykkeissä kiviainesta sulaa astenosfääriin ja kiviaineksen geologinen kierto alkaa uudelleen.