Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
kpl 11 ja 12 - Coggle Diagram
kpl 11 ja 12
laattatektoniikka
maapallon kuorikerros muodostuu useista litosfäärilaatoista, jotka liikkuvat eri suuntiin
-
pääosa litosfäärilaattojen liikkeestä johtuu laattojen välisillä alityöntövyöhykkeillä tapahtuvasta vedosta vaippakerroksen sekä valtamerten keskiselänteillä tapahtuvasta työnnöstä, jotka yhdessä liikuttavat litosfäärilaattoja
kaikki maapallon mantereet ovat aikoinaan olleet yhdessä, supermanner Pangaea
uutta maankuorta syntyy valtamerten keskiselänteellä, kahden litosfäärilaatan erkanemissauman kohdalla
keskiselänteelle muodostuu ympäröivää merenpohjaa korkeampi merenalainen vuorijono, jonka keskellä on syvä repeämälaakso
basalttista laavaa on purkautunut niin paljon, että alueelle on syntynyt saaria, esim. Islanti
-
erkanemissaumoja voi muodostua myös keskelle mantereista laattaa, kuten Itä-Afrikan hautavajoaman alueella, Madagaskarin saari
kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa hitaasti kevyemmän mantereisen laatan alle astenosfääriin ja sulaa = alityöntyvyöhyke
laattojen törmäyskohtaan syntyy syvänmeren hauta, esim. Mariaanien hauta
rannikolle mentereisen laatan reunaan nousee poimuvuoristo, alueella yleensä vulkanismia, esim. Andien vuoristo
-
kahden mereisen laatan törmätessä, tapahtuu toisen laatan alityöntö ja paikalle syntyy syvänmeren hautasekä vulkaaninen saarikaari, kuten Japanin saaret
kahden mantereisen laatan törmätessä ei yleensä tapahdu alityöntöä, mutta laattojen törmäyskohdalle muodostuu korkea vuoristo, esim. Himalaja vuoristo
litosfäärilaattojen sivuamiskohdissa eli hankaussaumoissa on toistuvasti heikkoja maanjäristyksiä, mutta alityöntyä tai vuorenpoimutusta ei tapahdu
kun sivuavat laatat lukkiutuvat pidemmäksi aikaa paikalleen, jännityksen äkillisestä vapautumisesta voi seurata hyvin voimakas maanjäristys sekä pienempiä jälkijäristyksiä
esim. Kaliforniassa, San Andreas
maapallon rakenne
maapallon sisärakenne jaetaa kolmeen kerrokseen: ydin, vaippa ja kuori
-
-
vaippa jaetaan ala- ja ylävaippaan, vaippakerros sijaitsee maapallon ulkoytimen ja kuoren välissä
- alavaippa on 2230 km paksu, ja muodostuu pääosin piin ja hapen yhdisteistä sekä magnesiumin ja raudan happiyhdisteistä, enimmäkseen kiinteää ainesta
- ylävaippa on kiinteä 150-400 km paksu kerros alavaipan päällä
muodostaa vaihettumisvyöhykkeen kiinteän alavaipan ja plastisen eli osin sulan kerroksen, astenosfäärin, välillä
kuori jaetaan mantereiseen- ja mereiseen kuoreen, kuori on kiinteä kiveä, joka kelluu vaipan päällä
- mantereinen kuori on keskimäärin 30 km paksu, ja paikoin korkeiden vuoristojen alla 50-60 km paksu
-
- mereinen kuori on selvästi mantereista kuorta ohuempi, paksuudeltaan keskimäärin vain 5 km
-
-