Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

kpl 11 ja 12 - Coggle Diagram

- - - - basalttista laavaa on purkautunut niin paljon, että alueelle on syntynyt saaria, esim. Islanti
- - - - sisäydin on maapallon sisin 1230 km paksu osa, kuuma ja tiheä, muodostuu raudasta ja nikkelistä
      - ulkoydin on sulasta raudasta muodostunut 2250 km paksu osa kiinteän sisäytimen ympärillä
        
        sulan ulkoytimen aines on liikkeessä sisäytimen ympärillä, mikä aiheuttaa maapallon magneettikentän
    - - alavaippa on 2230 km paksu, ja muodostuu pääosin piin ja hapen yhdisteistä sekä magnesiumin ja raudan happiyhdisteistä, enimmäkseen kiinteää ainesta
      - ylävaippa on kiinteä 150-400 km paksu kerros alavaipan päällä
        
        muodostaa vaihettumisvyöhykkeen kiinteän alavaipan ja plastisen eli osin sulan kerroksen, astenosfäärin, välillä
    - - mantereinen kuori on keskimäärin 30 km paksu, ja paikoin korkeiden vuoristojen alla 50-60 km paksu
        
        muodostunut suurelta osin graniitista
        
        SiAl-kerros, muodostuu pääosin piistä ja alumiinista
      - mereinen kuori on selvästi mantereista kuorta ohuempi, paksuudeltaan keskimäärin vain 5 km
        
        aines on vulkaanista basalttista kiveä ja raskaampaa kuin mantereisen kuoren
        
        SiMa-kerros, muodostuu pääoisin piistä ja magnesiumista
- - - - eroosion ja rapautumisen myötä kiviaines päätyy yleensä valtameren pohjaan sedimenteiksi eli maalajikerroksiksi
      - ylimpien sedimenttien paino nostaa painetta alemmissa kerrostumissa, jotka iskostuvat eli kivettyvät sedimenttikiviksi eli kerrostuneiksi kiviksi = digeneesi
      - sedimenttikivessä on usein nähtävissä alkuperäisen sedimentin rakeita
      - esim. hiekasta muodostuu hiekkakiveä
    - - syväkivet
        
        uutta kiviainesta syntyy syvällä maankuoren sisällä kovassa paineessa ja korkeassa lämpötilassa, jähmettyvät hitaasti
        
        voivat työntyä aikaisemman kallioperän sisään ja muodostaa niiden väliin vaaka- tai pystykerroksia eli juonia
        
        puolipinnallinen eli juonikivi, esim. diabaasi
        
        esim. graniitti
      - pintakivet
        
        huokoisia ja kevyitä, mineraalikeet ovat mikroskooppisen pieniä
        
        jähmettyvät nopeasti tulivuorenpurkauksissa ja laavavirroissa
        
        esim. basaltti
    - - kivi saattaa sulaa osittain, mutta muutokset tapahtuvat pääosin kiinteässä muodossa
        
        graniitti --> gneissi
      - tyypillistä liuskeisuus ja suuri raekoko
      - vuorenpoimutusten yhteydessä tai sulan magman lähellä alkuperäiset kivilajit metamorfoituvat eli niiden ominaisuudet ja ulkonäkö muuttuvat kovassa paineessa sekä lämpötilassa