Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Ge2 Manner kpl. 11-12 - Coggle Diagram

- - - - Syntyvät sulasta kiviaineksesta eli magmasta kiteytymällä ja jähmettymällä. Kiven ominaisuuksiin vaikuttavat kuinka nopeasti kivi jähmettyy ja jäähtyy.
      - Magmakivet jaetaan kahteen pääryhmään : syvä- ja pintakiviin. Syväkivet syntyvät hitaasti, syvällä, kovassa paineessa ja korkeassa lämpötilassa. Syväkivissä on suuria silmillä erotettavissa olevia kiteitä. Syväkivet voivat työntyä kallioperän sisään ja muodostaa vaaka- tai pystykerroksia eli juonia. Syväkiviä ovat esimerkiksi graniitti ja dioriitti. Pintakivet syntyvät nopeasti laavavirroista ja tulivuorenpurkauksista. Pintakivissä kiteet ovat pieniä ja osassa kivistä on huokosia ja ne ovat kevyitä. Pintakiviä ovat esimerkiksi basalti ja hohkakivi.
    - - Syntyvät kun litosfäärilaatat törmäävät toisiinsa ja muuttavat kivilajeja suuren paineen ja lämpötila avulla. Ilmiötä kutsutaan metamorfoosiksi ja kivilajeja metamorfisiksi kivilajeiksi, eli muuntuneiksi kivilajeiksi. Muuntuminen voi tapahtua myös syvemmällä maan sisällä.
      - Tyypillistä metamorfisille kivilajeille on liuskeisuus ja suuri rae koko.
      - Metamorfoosissa graniitti muuttuu gneissiksi, savikivi muuttuu kiilleliuskeeksi ja kalkkikivestä tulee marmoria.
    - - Muodostuvat, kun vesi, tuuli tai jäätikkö kuljettaa kallioperästä rapautunutta ainesta, joka kerrostuu painanteisiin sedimenteiksi, eli maalajikerrostumiksi. Ylempien sedimenttien paino muodostaa paineen alempiin kerroksiin jotka kivettyvät sedimenttikiviksi eli kerrostuneiksi kiviksi.
      - Tyypillistä sedimenttikiville on se, että niistä voi nähdä alkuperäisten sedimenttien rakeita, esimerkiksi hiekkarakeita selvinä kerroksina. Joskus voi myös näkyä kivettyneitä fossiileja
      - Esimerkiksi hiekasta kivettyy hiekkakiveä, savesta savikiveä. Osa sedimenttikivistä voi olla peräisin eloperäisiä, kuten kalkkikuoristen eliöiden jäänteistä kivettynyt kalkkikivi tai kasvijäänteistä syntynyt kivihiili.
- - - - Jaetaan sisä- ja ulkoytimeen.
      - Sisäydin on n. 1230 km paksu ja se sisältää kiinteää rautaa ja hiukan nikkeliä. Lämpötila sisäytimessä arvioidaan olevan 3000-6000°C.
      - Ulkoydin on n. 2250 km paksu ja se muodostuu sulasta raudasta. Sularauta on liikkeessä sisäytimen ympärillä, joka aiheuttaa sähkövirtoja, joka muodostaa maapallon magneettikentän. Lämpötila ulkoytimessä arvioidaan olevan 4400-6100°C.
    - - Jaetaan ala- ja ylävaippakerrokseen.
      - Alavaippakerros on n. 2230 km paksu kerros ja se on pääosin kiinteää ainesta. Alavaippa muodostuu pääosin silikaateista (eli piin ja hapen yhdisteistä) ja magnesiumin ja raudan happiyhdisteistä. Alavaipan lämpötila on 1300°C.
      - Ylävaippakerros on n.150-400 km paksu kerros, joka muodostuu oliviineista ja silikaattimineraaleista. Ylävaipan lämpötila on n. 500-900°C.
    - - Maapallon kuori on kiinteää kiveä, joka kelluu vaipan päällä. Kuori jaetaan mantereiseen kuoreen ja merelliseen kuoreen.
      - Mantereinen kuori on keskimäärin 30 km paksu, vuoristojen kohdalla jopa 50-60 km ja se on muodostunut suurimmaksi osaksi graniitista.
      - Merellinen kuori on ohuempi kuin mantereinen kuori ja on paksuudeltaan keskimäärin vain 5 km. Merellinen kuori on suurimmaksi osaksi muodostunut vulkaanisesta basaltti kivestä.