Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suhteet sosiaalityön historiassa - Coggle Diagram
Suhteet sosiaalityön historiassa
Asiakas-työntekijä-suhteen alkujuuret (vuosisadan vaihde):
Vaivaishoitoasetuksessa oli
pakollista
(velvollisuus valtiota kohtaan; kohteena työkyvyttömät ja alaikäiset) ja
vapaaehtoista
(apua työttömyyteen, katoon, tilapäiseen sairauteen tai suuren lapsijoukon elättämiseen) vaivaishoitoa
--> avunsaajat jakautuivat työkyvyttömin ja työkykyisiin
Vaivaishoidon toteutusmuotona toimivat
vaivaistalot, työlaitokset
(=pakkotyö),
kotiavustukset
(=avun tarpeen kartoitus, moraalinen neuvonta)
sekä eläte-
(=vaivaishuutokaupat, elättäjälle maksettiin korvaus)
ja ruotuhoito
(=vaivaiset siirtyivät yhden ruodun muodostavista taloista toiseen)
Kansalaisen vastuuta omasta elämästään korostavan v.
1879 vaivaishoitoasetuksen
taustalla oli
liberalistinen aate
(valtion minimaalinen rooli & kansalaisen vapaa voitontavoittelu korostuivat)
--> vastuu siirtyi seurakunnilta kunnille --> resurssiongelmat
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa vaivaisten kohtaamiset olivat joko
holhoavia
(työkyvyttömiin kohdistuvaa) tai
kurittavaa
(työkykyisiin kohdistuvaa)
Vuosituhansien vaihteessa ajattelutavan muutos kävi ilmi, kun vaivaishoito-käsite muutettiin köyhäinhoidoksi = alettiin tunnistaa erilaisia apua tarvitsevia ryhmiä ja niille piti kehittää omanlaisensa apuvälineet
Kansalaisaktiivisuutta
alkoi ilmetä. Se antoi uudenlaisia näkökulmia vaivaishoitoon; pohdittiin mm. syitä ja ratkaisuja vähäosaisten ongelmiin
-->
sosiaalireformistinen liike
, johon liittyi kritiikki taloudellista liberalismia kohtaan ja ajatus siitä, että vapaus mahdollistaisi yhteisen hyvän rakentamisen
-->
radikaalireformistinen työväenliike
ajoivat työkyvyttömyysvakuutusta ja työttömyysturvaa
--> Keskeisempää kuitenkin sivistyneistön toimintaan ja sieltä alaspäin rakentuvaan asetelmaan
Tajuttiin, että kansallisvaltion edellytyksenä oli terve ja vahva väestö
--> Perheiden ja naisten rooli kasvoi & kansalaisliikkeet, kristillissosiaaliset liikkeet, setlementtiliike (pyrki vastaamaan kaupungistumisen tuomiin sosiaalisiin ongelmiin) toimivat vähäosaisten hyväksi
Ammatillisen suhteen syntyminen & vahvistuminen (1920-1950):
Huoltolait 1937 (mm. irtolais-, lastensuojelu ja alkoholistilait)
--> Käsitteistö muuttui; köyhäinhoito -> yhteiskunnallinen huolto, köyhäinhoitolautakunta -> huoltolautakunta
-->
Asteittainen hoito korostui
Rikosoikeudellinen logiikka kasvoi ja kontrolli lisääntyi 1930-l.
rotuhygieenisen ajattelun
myötä (=heikot ominaisuudet periytyvät, johti mm. sterilointilakiin)
Köyhäinhoitolaki 1922
rajoitti kuntien itsenäistä päätöksentekovaltaa ja kielsi ruotuhoidon ja vaivaishuutokaupan
--> Vaivaiskodeista köyhäntalojen kautta
kunnaliskoteja
Satka;
siirtymä paikallisesta kokemustiedosta valtakunnallisesti standardoituihin käytäntöihin
--> Työvoimaa tarvittiin lisää erikoistumisen ja kuntien jakautumisen piireihin takia
--> 1930-l. isompiin kuntiin tuli
sosiaalivirastojen ytimiä
Sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyn aate voimistui
--> Avohuollon korostaminen, perheiden toimintakyvyn ylläpitäminen (1. Kotiavustus, 2. Sijaishuolto, 3. Laitoshoito)
--> Huomio erityisesti sotaorvoissa -->
Lastensuojelulaki 1936
Sosiaalihuoltajakoulutus 1942 (juridis-hallinnollinen painotus), ruotsinkielinen vastaava -43, sosiaalihoitajakoulutus -45
--> case work rantautui Suomeen 1920-l., sosiaalihuollossa se tyrmättiin mutta sosiaalihoidossa keskeinen
Laki sosiaalihuollon hallinnosta 1950 & sosiaalisen käsitteen mukaantulo
-->
1956 huoltoapulaki korvasi köyhäinhoitolain
--> korostettiin avohuoltoa ja huollettavien omatoimisuuden tukemista, silti köyhäinhoitolain henki säilyi
1950- ja 1960-l.; metodikiista;
ammatillisuutta korostavat naiset pyrkivät siirtämään tiedollista valtaa itselleen, myös sosiaalityön käsitekiista
--> ammatillinen sosiaalityö vahvistui;
psykologiaan perustuva toimintatapa
(terapeuttinen keskustelu, kolmiportainen toimintatapa [tutkimus, diagnoosi, hoito])
Rakentuvaan hyvinvointivaltioon perustuva suhde (1960-1980):
Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen 1980-l.;
--> sosiaalityö alettiin nähdä ammattina, johon tarvittiin koulutus (maisteritasolle asti)
--> asiakaslähtöisempi suunta
--> -83 uusi lastensuojelulaki korosti lapsen itsemääräämisoikeutta
--> -84 sosiaalihuoltolaki laajensi hyvinvointipalvelujärjestelmää ja lisäsi henkilöstön tarvetta
--> -86 irtolaishuoltolain kumoaminen
Hyvinvointivaltiota alettiin kritisoida ja sitä pidettiin "modernina kontrollielimenä", jonka päätehtävä oli poikkeavuuden tukahduttaminen
Uusia työmenetelmiä; yhdyskuntatyö, yhteisöllisyyden merkityksen korostaminen
Sosiaalihuollon uusiksi periaatteiksi nostettiin luottamuksellisuus ja ihmisten valinnanvapaus
Sosiaalihuolto määrittyi asiakkaita leimaavaksi, ihmisten yksilöllisiä ominaisuuksia ja moraalittomuutta asiakkuuden syinä alleviivaavaksi
--> sossujen tuli löyttäytyä yhteen asiakkaidensa kanssa ja taistella eriarvoisuutta vastaan yhdessä
1960- ja 1970-l. rakennemuutos;
kaupungistuminen, ydinperheet, perheenäidit töihin --> sosiaalisia ongelmia ja hoivavajeita ei haluttu ratkaista vanhalla köyhäinhoitomallilla, tarvittiin sote-palveluja