Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
kpl 6 Keskiajan kaupungit ja kaupankäynti - Coggle Diagram
kpl 6 Keskiajan kaupungit ja kaupankäynti
kaupankäynti kasvattaa kaupunkeja
olojen rauhoituttua 1000-luvulta lähtien kauppa virisi uudelleen
uusia kaupunkeja syntyi
tekstiilituotanto, kaukokauppa ja merikuljetukset
vaurautta eri puolille Eurooppaa
itsenäisiä suhteessa hallitsijoihin
kaikki kaupunkilaiset samanarvoisia
maaseudulla
maanomistaja eli lääninherran armoilla
kaupungit houkuttivat ja työpaikat apulaisina ja oppipoikina
kaupungeissa elämä vapaampaa
hansaliitto
pohjoiseurooppalaisten kaupunkien liitto
hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200-1400-luvuilla
Euroopan suurimmat kaupungit
sijaitsivat pitkään Etelässä
Konstantinopoli
Bysantin pääkaupunki
1453 osmanit eli turkkilaiset valloitti
Pohjois-Italian kaupunkivaltioiden kukoistuskausi alkoi sydänkeskiajalla
vauraita ja kauppiasvetoisia tasavaltoja 1100-1200-luvuilla
Saksankielisellä alueella vapaita valtakunnankaupunkeja
Myöhäiskeskiajalla Euroopan suurimpia väestökeskittymiä
Pariisi
Lontoo
Pohjois-Italian kauppamahdit
Italialaiset kaupunkivaltiot hallitsi kaupankäyntiä 1100-1400-luvuilla
alkoi vaurastua 100-luvun lopulla ristiretkien ansiosta
huolehtivat itäiselle Välimerelle matkustavien ristiretkeläisten kuljetuksista ja vaatteista
matkustaminen loi pohjaa myöhemmille kauppasuhteille
Välimeren telakoilla rakennettiin laivoja
kauppaliitot
ulkomaankauppaa käyvien kauppiaiden ja kauppahuoneiden yhteenliittymät
solmivat sopimuksia
tehostivat toimintaa
pyrkivät turvaamaan riskejä
paremmin kuin yksittäiset kauppiaat
pankit ja kauppahuoneet
ostivat ja myivät tavaroita ja raaka-aineita
johtivat tuotantoa
rahoittivat kaupankäyntiä
vaihtoivat valuuttaa
lainasivat rahaa
hoiti kirjanpitoa
antoivat tietoa ja helpottivat kaupankäyntiä
kauppahuoneet
lainoittivat hallitsijoita ja tukivat näiden politiikkaa
villakauppa
Firenze
työllisti paljon ammattilaisia
Englanti
tekstiilituotanto oli 1300-luvulla jo teollisen tuotannon piirteitä
ei kutsuttu tehtaiksi vaan manufaktuureiksi tai verstaiksi
manufaktuurit
työhuone tai verstas, joka on osa laajempaa tuotantoa
suurin osa työvaiheista tehtiin käsin
edelsi varsinaisia tehtaita
palkka pientä
Ylellisyystuotteita silkkitietä pitkin
eurooppalaiset ihastuivat tuontimasteisiin
pippuri
kaneli
sahrami
kardemumma
houkutti laajentamaan kauppareittejä
osoitti käyttäjän varakkuutta
uskottiin myös lääkkeinä
silkkitie
alkoi Kiinan Xianista, haarautui matkan varrella ja päätyi Konstantinopoliin tai nykyisen Syyrian alueelle
mausteiden lisäksi idästä tuotiin kankaita, jalometalleja ja -kiviä
Venetsia toimi arabikauppiaiden tuomien kaukotuotteiden porttina Euroopan läpi
venetsialaiset eteviä laivanrakentajia ja merenkulkijoita
kauppasuhteet ja yhteydet eri kansoihin
venetsialaisista tunnettuja neuvottelijoita ja kansainvälisiä diplomaatteja
hiipui vuonna 1498
meritie Euroopasta Intiaan
Pohjois-Euroopan kauppakeskittymät
vesiä hallitsi 700-luvulta 1000-luvulle viikingit
viikinkien ote alkoi heiketä 1000-luvulla
saksalaiset kauppakaupungit liittyi yhteen suojatakseen kaupunkeja ja laivoja
Hansan verkosto
hallitsi kauppaa
merenkulkua
politiikkaa
Itämeren ja Pohjanmeren alueella
Hansa toimi nykyisen Venäjän alueella
toiminta vauhditti Itämeren taloudellista ja yhteiskunnallista muutosta noin vuosina 1200-1500
varsinaisia hansakaupunkeja oli Pohjois-Saksassa ja Baltiassa
verkoston konttoreita perustettiin myös Pohjois- ja Keski-Eurooppaan
1300-luvulta lähtien Euroopan taloudellinen painopiste siirtyi hansakaupasta ja Pohjois-Italiasta Luoteis-Eurooppaan
Flanderin verkakangasta myytiin keskiajalla tärkeällä ja keskeisellä kauppapaikalla
Kaupankäyntiä Itämeren piirissä
Hansan menestys
yksinoikeus eli monopoli moniin kauppatavaroihin, jolloin kilpailua ei ollut
hansakauppiaiden alustyyppi, suuri merikelpoinen kauppalaiva koggi, joka oli saanut vaikutteita viikinkien laivoista
seilasivat tuttuja kauppareittejä pitkin
kompassia alettiin käyttää 1300-luvun loppupuolella
välillä hansakauppiailla tuli riitaa muiden ryhmittymien kanssa kauppaoikeuksista
Suomen turkiksilla oli hyvä maine
Saksalaisvaikutus näkyi vahvana ulkomaankauppaa käyvissä kaupungeissa
1400-luvun alkupuoliskolla niin Turun kuin Viipurinkin asukkaista noin kolmannes oli saksalaisia
Myös papit ja luostarit osallistuivat kaupankäyntiin
kirkon menoihin tarvittiin myös tarvikkeita
Talouskasvun seurauksia
Keski- ja Etelä-Eurooppaa täplitti tihenevä kaupunkien ja kylien verkosto
porvareiden eli kauppiaiden ja käsityöläisten merkitys kasvoi taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti
mukana raadeissa eli kaupunkien asioista päättävissä elimissä
maaseudulla maanviljelijät olivat monin paikoin sidoksissa maanomistajaan
kaupankäynti oli sallittu vain kaupungeissa
kaupungit kasvoivat
kaupankäynti veti puoleensa muita elinkeinoja ja koulutusta
vaikka kaupankäynnillä tavoiteltiin voittoa, vaurastumiseen suhtauduttiin ristiriitaisesti
liiallista ylijäämää paheksuttiin
kruunulle ja kirkolle kauppiaiden ja käsityöläisten vaurastuminen sopi mainiosti
lisäsi verotuloja
vahvisti heidän asemaa
kaukokauppa lisäsi ihmisten välistä kanssakäymistä
toisaalta oli myös varhaisen kolonialismin eli toisten maiden valloituksen ja hyväksikäytön piirteitä
Afrikan orjakauppaan alkoivat 1400-luvulta lähtien lisäksi myös eurooppalaiset
portugalilaiset
hajautettu hallinto vaikeutti keksiajalla tuotannon, tavaroiden ja luonnonvarojen käytön sääntelyä
eriarvoisuus oli hyväksyttyä
sodat aiheuttivat vahinkoa maanviljelylle ja ympäristölle
tiedonkulku oli hidasta ja ymmärrys luonnon prosesseista puutteellista
luonnonvaroja tuhlattiin peruuttamattomasti ja ympäristöön suhtauduttiin välinpitämättömästi
luontosuhteeseen vaikutti merkittävästi kristinuskon ja Raamatun ihmiskeskeisyys
väestönkasvu