Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kpl 5 Keskiaikainen maatalousyhteiskunta - Coggle Diagram
Kpl 5 Keskiaikainen maatalousyhteiskunta
Antiikista keskiajalle
antiikin ajan päättyminen ajoitetaan 400-500-luvuille
Länsi-Rooman hajoaminen ja idän paimentolaiskansojen liikehtiminen länteen päin aiheutti levottomuutta
Läntinen Eurooppa taantui luontaistalouteen
ilmastolliset syyt
luonnonilmiöt
kylmyys
kuivuus
sateet
tulivuorenpurkaukset
siirrytään tuhatvuotiseen keskiaikaan
siirtymä ei ollut selkeä tai yksioikoinen
antiikin perintö jäi nakyviin
kaupunkien rakenteessa
roomalaisen oikeuden säilymisessä
latinan kielen säilymisessä ja muuntumisessa uusiksi kieliksi
kristinusko jatkoi leviämistä
temppeleiden päälle alettiin rakentamaan kirkkoja
keskiajan Eurooppa koostui vaihtuvista kuningas- ja ruhtinaskunnista
germaaniperäiset ryhmät, kuten frankit ja alemannit
hyökkäilleet roomalaisia vastaan jo 250-luvulla
Skandinaviaa vuosina 700-1000 asuttaneet viikingit
keisarikunta muodostui ruhtinaskunnista, hiippakunnista ja vapaakaupungeista eli kaupungeista, joilla oli vero- tai tullivapauksia
vapaakaupungeilla oli itsehallinto
ruhtinaskuntia hallitsivat herttuat ja kreivit, hiippakuntia piispat
ruhtinaskuntia on pidetty valtion tapaisina
Maanomistus varallisuuden lähteenä
suurin osa asui edelleen maaseudulla
maanviljely oli talouden perusta ja tärkein elinkeino
maaomaisuus oli ensisijainen vaurauden lähde ja valtasuhteiden määrittelijä
aateli
valta vakiintui Keski- ja Etelä-Euroopassa 1000-1100-luvulta lähtien
Pohjois-Euroopassa vasta 1300-1500-luvuilla
yhteiskunnan ylin ryhmä, jonka asema perustui sotapalvelukseen ja maanomistukseen, myöhemmin syntyperään
maaomistuksella hallitsija varmisti luonnonvarojen ja ravinnon saannin itselleen ja kannattajilleen
verot kerättiin verottamalla maata käyttäviä alamaisia, erityisesti viljelijöitä
verot maksettiin rahana, työnä tai maataloustuotteina
veroja joutui maksamaan kauppiaat ja käsityöläiset eli porvaristo, itsenäiset talonpojat sekä tilattomat maatyöläiset
Kuninkaat saattoivat velvoittaa maanomistajat huolehtimaan myös sotapalveluksesta, linnoitusten rakentamisesta ja siltojen korjaamisesta
kirkko omisti myös maata
paavi oli suurin maaomistaja jo 600-luvulla
kirkkovaltio eli myöhempi Vatikaanivaltio syntyi
papisto nautti myös aatelin tapaan verovapaudesta ja sillä oli oikeus kerätä veroja kirkolle
Feodaalisen yhteiskunnan piirteitä
feodalismi tai feodaalinen yhteiskunta on kuvannut keskiaikaista yhteiskuntaa
tällä viitataan tietyntyyppiseen maanhallintaan perustuneeseen hallintojärjestelmään
feodalismi
kuvataan keskiajan hajautettua hallintoa ja hierarkkisia maaomistusoloja
feodaalinen yhteiskunta
järjestelmä, jossa läänitysten myöntäminen synnytti kuninkaasta riippuvaisia, mutta suhteellisen itsenäisiä linnanherruuksia
lääninherralla tai kuninkaalla oli hallinto apuna vasalleja
lääninherra: maa-alueen haltija
vasalli: lääninherraan alisteisessa liittolaissuhteessa oleva läänityksenhaltija
vasalli auttoi hallintotehtävissä ja sai vastineeksi suojelua ja tukea
läänitys: hallitsijan alaiselleen myöntämä maa-alue, tulo tai oikeus palkkiona alamaisen suorittamista palveluksista
sukuverkostot olivat tärkeitä
avioliittojen kautta hankittiin liittolaisia
naisten perintöoikeus vaihteli eri alueilla
hädän kohdatessa suvun odotettiin auttavan
yhteiskunnan apuun ei ollut luottamista
tehtävät liittyivät lähinnä verotukseen ja sotimiseen
maaseudun työtätekevät
oli tavallista, että viljelijät asuivat lääninherran omistamilla läänitysmailla ja viljelivät niitä
viljelijöistä puhutaan joskus läänitystalonpoikina
läänitykseen kuuluvilla ei ollut muutto-oikeutta
varmistettiin veron saanti
vuokraviljelijät sen sijaan maksoivat maankäytöstä vuokraa
maaorjien piti viljellä maapalstaa ja maksaa veroja, mutta heitä ei saanut yleensä kaupata toisinkuin varsinaisia orjia
mikäli he saivat ylijäämää he saattoivat pitää sen itsellään tai myydä sen ja ostaa itsensä vapaaksi
ei ollut motivaatiota kehittää maataloutta
järjestelmä ei ollut taloudellisesti kovin tehokas
maaorjuus ja orjuus ylipäätään väheni Länsi-Euroopassa 1300-luvun puolivälissä
tehokkaammat viljelymenetelmät
kaupunkien kasvu
muuttunut ihmiskäsitys
Itä-Euroopassa maaorjuus sen sijaan yleistyi keskiajan loppua kohti ja säilyi 1800-luvulle saakka
Maanviljely tehostuu ja väestö kasvaa
vuosina 1100-1300 ilmasto oli suotuisa ja ruoantuotanto sekä väkiluku kasvoi
kolmivuoroviljely
pelto jaettiin kolmeen osaan eri vuodenajoille, vuorottelemalla ehkäistiin maaperän köyhtymistä
aura ja hevoset yleistyi maatöissä
vesi- ja tuulivoiman käyttö tuli ja vähensi ihmis- ja eläinvoiman tarvetta
kotieläimet ja niiden jalostus yleistyi
Luonnonvarojen kulutus kiihtyy
Uudet keksinnöt, jotka helpottivat ihmisten työtä lisäsivät myös luonnonvarojen kulutusta
keskiajalla kaivoksia perustettiin lisää
kestävien ja arvokkaiden metallien valmistusmenetelmät kehittyivät
metallia tarvittiin moneen: työkaluihin, aseisiin, koruihin, astioihin, rakennustarvikkeisiin ja rahoihin
kaivosvero toi tuloja hallitsijan kansaan
raudan hinta kolminkertaistu 1350-1400
rautasuonet kaivettiin tyhjiin Euroopassa jo 1300-luvulla
kaivostoiminta kehittyi, että päästiin syvemmälle 1400-luvulla
kaupungin ilma raskasta hengittää
vain varakkaat pystyivät muuttamaan
tulvat lisääntyi
alettiin kärsiä puupulasta
hinta nousi
muutti rakentamista
korvattiin kivellä ja marmorilla
Kasvun seuraukset
viljelykelpoinen maa alkoi loppua 1300-luvun alussa
ruokaa ei riittänyt kaikille
elintarvikkeita tuotava kauempaa
häiritsivät kauppaa
sääolot
katovuodet
ihmisten piittaamattomuus
tietämättömyys
runsaat sateet
jakeluongelmat
sodat
nälänhätä kaikkialla
1320 nälkä runteli
Pohjois- ja sitten Etelä-Eurooppa
viljan hinta nousi
taudit
maanomistajat kannustivat tai pakottivat raivaamaan lisää maata
haltuunotto valtaamalla
alkuperäiskansat häädettiin
esim. saamelaiset kauemmas pohjoiseen
lisämaita myös etsittiin kauempaa
purjehtiminen valtamerien yli
rasitti ympäristöä
taudit
eri arvoisuutta
eurooppalaiset ja alkuperäiskansat