Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kpl 13 teollistuneet yhteiskunnat - Coggle Diagram
Kpl 13 teollistuneet yhteiskunnat
siirtomaavallat
1800- luvulla siirtomaat alettiin liittää emämaihin vielä vahvemmin
perustettiin tehtaita, kaivoksia, rautateitä, lennätinlinjoja
imperialismi
pyrkimys vallata tai muilla keinoilla saattaa muita alueita, näiden kansoja ja talousjärjestelmiä oman vaikutuksen alaiseksi
siirtomaavallat rakensivat valtaamilleen alueille tehokkaan hallintojärjestelmän jonka johdossa oli emämaasta tulleet virkamiehet.
nationalismi
, kansallisuusaate eli aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä, poliittisessa nationalismissa pyritään saattamaan valtion rajat yhteneväisiksi kansakuntien rajojen kanssa eli muodostamaan kansallisvaltioita
Uudenlainen yhteiskunta
1800-luvulla sääty yhteiskunta mureni teollistuvissa maissa
demokraattiset eli kansanvaltaiset ajatukset alkoivat saamaan kannatusta
parlamentti alkoi muodostua
liikkumisen vapaus ja kansalaisoikeuksien vaatiminen euroopassa
luokkayhteiskunta
jossa ihmisen arvoa mitattiin syntyperän sijaan hänen omaisuutensa määrällä.
kapitalistinen markkinatalous
pääomavaltainen talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus määräytyy vapaan kysynnän ja tarjonnan pohjalta
Luokkajako muuttaa yhteiskuntaa
Aateliston ja papiston asema heikkeni, kun heidän erikoisoikeuksiaan otettiin pois kokoajan
porvariston
huipulla oli pieni suurporvarien ryhmä johon kuului tehtaanomistajia, suurkauppiaiden ja pankkiirien ryhmä. osa heistä olivat edellisiä aatelisia
Työväenluokka oli suurin yhteiskuntaryhmä joka ansaitsee elantonsa tekemällä töitä eikä omista esim tehtaita joissa työskentelee
keskiluokka
oli laajempi.
Ylempää keskiluokkaa
edusti korkeat virkamiehet, varakkaat kauppiaat ja koulutetut asiantuntijat esim lääkärit. Suurempi oli
alemman luokan keskiluokka
jota kutsuttiin pikkuporvaristoksi siihen kuului pienyrittäjistä, teollisuuden ja kaupan toimihenkilöistä sekä alemmasta virkamiehistöstä.
Työväenliike
synty 1800-luvulla jälkimäisellä puoliskolla. Palkkojen noususta huolimatta työläisten olot olivat heikot: : työpäivät olivat pitkiä, työtapaturmat yleisiä, lomia tai työttömyysturvaa ei tunnettu eikä lakko-oikeutta tunnustettu.
Aluksi työväenliikkeen johdossa oli porvaristoa jotka pyrkivät parantamaan työoloja. He myös tukivat työläisten harrastustoimintaa ja perusti heille kouluja ja kirjastoja.
Työväenliike alkoi muodostua puolueiksi ja ammattiliitoiksi.
he alkoivat vaatia parempaa palkkaa ja työsuhteita. He tavoittelivat myös yhtäläistä ja yleistä äänioikeutta ja varallisuuden tasaisempaa jakautumista yhteiskunnassa.
työväenliike kannatti osuustoimintaa = taloudellinen toimintamuoto, joka perustuu osuuskuntiin, joiden omistajia ja päätösvallan käyttäjiä ovat niiden jäsenet
työväen lopullisena tavoitteena oli tuotantovälineiden yhteisomistus.
Sosialistit
pyrkivät luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestelmän rauhanomaisen kehityksen kautta, mutta
kommunistien
mukaan vallankumous oli välttämätön edellytys sosialismin saavuttamiseksi.
kohti kansanvaltaa
porvaristo ja maanomistajat jakautuivat uudismielisiin liberaaleihin ja perinteisiä arvoja kannattaviin konservatiiveihin
vallankumouksen pelossa valtio ja työnantajat huomioivat työväestön sosiaaliset ongelmat.
ongelmiin puututtiin sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä jolloin työntekijöille annettiin esim sairausvakuutus- ja eläkejärjestelmät.Työsuhteiden ehtoja parannettiin, perustettiin sairasvakuutus- ja tapaturmakassoja sekä säädettiin lapsityövoiman käyttöä rajoittavia lakeja. Joissain maissa otettiin käyttöön minimipalkka.