Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kpl 10 Väestö keskiajalla ja uuden ajan alussa - Coggle Diagram
Kpl 10 Väestö keskiajalla ja uuden ajan alussa
Demografiset
eli väestöä koskevat tiedot ovat vähäisiä ja epäluotettavia ennen vuotta 1000
ennen tuhat lukua Euroopan väestöä on koettelut kylmä ilmasto ja kulkutaudit kuten rutto (500-luvulla)
n. vuonna 800 Euroopan väkiluku 25-30 miljoonaa
1000 luvulta lähtien ilmaston ja tautien suhteen olot paranivat jolloin alettiin valloittamaan uusia alueita ja poliittiset olosuhteet olivat rauhallisempia jtn
väestö alkoi kasvamaan
kasvun rajat tuli vastaan 1350-luvulla (väkiluku 70-100mil) . ajan viljelymenetelmillä ei saatu ruokittua koko väestöä ja nälkä- ja katovuodet seurasivat toisiaan.
Rutto= mustasurma
vuosina 1346–1353
Lähti Mongoliasta, sitä levitti rotissa elävät kirput ja ne levisivät kauppalaivojen mukana Eurooppaan
Taudin tuhoisuuden syitä: taustalla vaikutti pitkään jatkunut väestönkasvu, puupula, katovuodet, huono hygienia, lääketieteen kehittymättömyys ja sosiaalinen eriarvoisuus.
Menehtyi 40-60% Euroopan väestöstä
Riivasi eniten vähävaraisia jotka asuivat ahtaasti ja joilla ei ollut mahdollisuuksia peseytyä tai vaihtaa petivaatteita useasti.
tauti oli tavallinen kaupungeissa ja meriyhteyksien varrella. Euroopan syrjäseudut (kuten Suomi) selvisivät taudilta
Ruton vaikutukset yhteiskunnassa
palkkoja jäädytettiin, veroja nostettiin, hintoja kontrolloitiin
kun nälkä, taudit ja sodat oli vähentäneet väestöä niin työpaikkoja vapautui ja palkat nousivat työvoimapulan takia.
asumattomaksi jääneet alueet metsittyivät ja luonnonvarojen tuhlaus vähentyi
Ruton vaikutus väestössä näkyi pitkään, mutta vuosina 1500-1750 väestö tuplaantui 128 miljoonaan
väestö, yhteiskunta ja naisen asema
1300-luvulla mantereiden väkiluvut
Eurooppa 70-100miljoonaa
Aasia n. 230 miljoonaa
Kiinan alue 60 miljoonaa
Laajennettu perhe= isovanhemmat ja naimisiin menneet lapset asuivat saman katon alla.
mies oli perheen pää ja poikien ajateltiin olevan suvun jatkajia ja omaisuuden perijöitä
Naisen asema määrittyi suhteessa perheeseen. Naimisissa olevan naisen tärkein tehtävä oli tuottaa jälkeläisiä
Keskiajalla ja uudenajan alussa kotitöitä pidettiin naisille kuuluvina töinä. Maaseudulla naiset osallistuivat myös maataloustöihin ja kaupungeissa monet naiset kävivät palkkatöissä. Elintarvike ja palvelutehtävät koettiin naisille sopiviksi tehtäviksi, mutta palkat olivat pienenmpiä kuin miehillä.
ammattikunnat valvoivat ja säätelivät , ketkä saivat toimia alalla
jotkut naiset opsikelivat vaikka heidän pääsynsä yliopistoon oli melkeinpä mahdotonta
Vähemmistöt
heitä vainottiin
kuten saamelaiset ja juutalaiset