Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Kognitiivinen psykologia - Coggle Diagram

- - - - Freudilaiset lipsahdukset
        
        Amygdala (mantelitumake)
        
        Tunnepitoiset muistot
        
        Hippokampus
        
        Muistojen tietoinen tallennus
      - Psykoanalyyttinen malli
      - Alitajunta
    - - Pyörtyminen
      - Uni
      - Hypnoosi
        
        Muuntunut tietoisuuden tila, joka vaikuttaa käyttäytymiseen, ajatuksiin ja aistimiseen.
        
        Sosiaalipsykologinen näkemys
        
        Hypnoosi on sosiaalinen tilanne, joka syntyy esim. roolileikin ja yhteistyöhalun hypnositoitavan ja hypnotisoivan välillä. Siihen ei liity poikkeavaa tietoisuuden tilaa, vaan hypnotisoiva haluaa eläytyä ja miellyttää hypnotisoijaa ja muita läsnäolijoita. Taustalla voi olla esim. halu rentoutua tai päästää irti.
        
        Freud ja psykoterapiamenetelmä
        
        Hypnoosia käytetään palauttamaan tiedostamattomia muistoja mielenterveyden häiriöiden hoidossa
        
        Valemuistot
      - Meditointi
        
        Mantratekniikka
        
        Mindfullness
      - Zombie-tila
        
        Ajan huomaamaton kuluminen, ei mitään muistikuvia tapahtuneesta. Tapahtumia ei ole siirtynyt säilömuistiin.
  - - - Subjektiivisesti ja elämyksellisesti koettavat mielen ilmiöt
  - - - Intuitiivinen, nopea, itsevarma ajattelu. Tuttuuden ja mallien kautta pystytään tekemään nopeita arvioita ja johtopäätöksiä. Taipuvainen virheisiin.
    - - Analyyttinen, looginen, "järki". Vaatii tietoista tarkkaavaisuuden suuntaamista, ponnistelua ja energiaa. Toiminta paljon hitaampaa kuin järjestelmä 1. Pitkän käytön myötä laskee verensokeria.
- - - - Valikoi oleellisen, johon kiinnitämme huomiomme. Kyky ohjata tarkkaavaisuutta yhteen asiaan tai kyky jakaa tarkkaavaisuus useampaan asiaan kerrallaan kertoo oppimisesta ja automatisoitumisesta.
        
        Valppaus tarkoittaa sitä, että tarkkaavaisuuden valintaa pidetään yllä pitkäkestoisesti jossain tehtävässä, joka vaatii keskittymistä. Valppaus riippuu vireystilasta ja siitä kuinka kiinnostava tehtävä on
        
        Otsalohko on keskeinen tarkkaavaisuuden kannalta. Jos se vaurioituu, toiminnanohjauksessa, päätöksenteossa ja impulssikontrollissa voi ilmetä ongelmia
      - Ärsykkeisiin reagointi
        
        Orientaatiorefleksi
        
        Synnynnäinen reaktio, kun ihminen kohtaa jonkun uuden ärsykkeen. Se on ollut keskeistä lajinkehityksen kannalta siten, että kovat ja yllättävät äänet ovat olleet varoituksia esi-isillemme lähestyvästä vaarasta.
        
        Habituaatio
        
        Adaptaatio
        
        Aistinsolut sopeutuvat tai mukautuvat ärsykkeisiin eivätkä enää reagoi niihin, adaptaatio on vain hetkellistä
        
        Cocktail-party ilmiö
        
        Tahdonalaisesta tarkkaavaisuudesta huolimatta ihmisen tarkkaavaisuus suuntautuu kuitenkin tahtomattakin yllättäviin tai itselle tuttuihin asioihin
        
        Inhibiointi
        
        1 more item...
        
        Tottumista ja sopeutumista johonkin tiettyyn toistuvaan ärsykkeeseen. Habituaatio kestää tilanteesta toiseen
      - Tarkkaavaisuuden muodot
        
        Tahaton
        
        Järjestelmä 1
        
        Tahdonalainen
        
        Järjestelmä 2
        
        Arkikielessä "keskittyminen"
        
        Valikoiva
        
        Tarkkaavaisuuden jakaminen yhteen tai useaan eri asiaan
        
        Jaettu
        
        Tarkkaavaisuuden suuntaaminen useampaan tiedonkäsittelyä vaativaan tehtävään yhtä aikaa.
        
        Resurssiteoriat
        
        Moniresurssiteoria
        
        Ihmisillä on erilaisia resursseja erilaisia tiedonkäsittelyä vaativia tehtäviä varten (esim. kuulolle ja maulle omat)
        
        Tarkkaavaisuus nähdään resurssina, jota ihmisellä on rajallinen määrä
        
        Valokeila
        
        Valitsemme näkökentän keskiöön asian, esineen tai ihmisen, jota haluamme tarkastella tarkemmin.
        
        Silmänliikkeiden avulla tarkkaavaisuus kohdistetaan
      - Huomaamattomuus
        
        Tarkkaamattomuussokeus
        
        Muutossokeus
        
        Sokeudumme ympäristön muutoksilta
        
        Kun kohdistamme tarkkaavaisuutemme johonkin tiettyyn asiaan, ikään kuin sokeudumme muilta ympäristön asioilta
      - Tarkkaavaisuuden häiriöt
        
        ADHD
        
        ADD
        
        Neglect-huomioimattomuusoireyhtymä
    - - Useimmat nykyiset mallit pohjautuvatkin Atkinsonin ja Shiffrinin (1968) monivarastomalliin, jossa muisti jaotellaan keston mukaan kolmeen osaan
        Rakentuu oppimisessa. Kun opit jonkin asian, muistat sen joko tietoisesti tai tiedostamattomasti. Muistat tiedostamattomasti esimerkiksi motorisia taitoja, kuten tapasi käyttää kynää, näpytellä tablettia tai harjata hampaat. Muisti liittyy myös tunteisiin ja motivaatioon. Muistettujen kokemusten pohjalta ihminen tunnistaa tunteensa ja luo tavoitteensa. Muistin avulla myös syntyy ja pysyy ihmisen koko persoonallisuus. Kun muistin toiminnot sujuvat, ihmisen on mahdollista kokea olevansa yksilö eli persoona, joka elää mielekästä elämää.
      - Muistijärjestelmät
        
        Aistimuistit
        
        Ikonimuisti
        
        Orava
        
        Kaikumuisti
        
        Mitä sä sanoit- vaik oikeesti muistaaki yhtäkkii mitä se toinen sano
        
        Kosketusmuisti
        
        Raavi kutittavaa kohtaa
        
        Vastaa kaikkein lyhytkestoisimmasta muistissa säilyttämisestä, perustuu havaintojärjestelmään (Neisser, skeemat). Äärimmäisen lyhyt, sekunnin murto-osia. Aistimuisti tarkoittaa käytännössä sitä, että eri ärsykkeitä vastaavat reseptorit ja niitä vastaanottavien aivoelueiden hermosolut ovat aktiivisia
        
        Työmuisti
        
        Visuospatiaalinen lehtiö
        
        Fonologinen silmukka
        
        Episodinen puskuri
        
        Keskusyksikkö
        
        1 more item...
        
        Kuvallisen, kielellisen tai äänellisen aineksen käsittelyistä puskuri koostaa episodia eli tapahtumajaksoa
        
        Kuullun äänen tai kielellisen aineksen hetkellistä käsittelyä. Fonologinen silmukka toimii sekä sisäisenä äänenä, joka toistaa kielellistä ainesta, että varastona, joka kuulee "äänen". Kun esimerkiksi kuuntelet toisen puhetta tarkkaan, saatat toistaa mielessäsi tärkeitä sanoja.
        
        nähtyjen muotojen ja värien sekä hahmotettujen sijaintien käsittelyä työmuistissa
        
        Tietoa työstetään ja ylläpidetään aktiivisesti. Tietoinen muisti, sekunneista minuutteihin. Kapasiteetiltaan on aika pieni: 3-5 mieltämisyksikköä
        
        Mieltämisyksikkö
        
        Noin 3–5 asiaa tai asiakokonaisuutta
        
        Assosiaatiot
        
        Säilömuisti
        
        Tietomuisti
        
        Ympäristöä, kieltä ja laajasti ottaen koko maailmaa käsittelevän tietoaineksen tallentumista. Asiat tallentuvat semaattisesti, eli opitun merkityksen mukaan toisiinsa liittyen
        
        Tapahtumamuisti
        
        Henkilökohtaisten havaintojen ja kokemusten muistiinpainuminen. Joskus kutsutaan myös elämänkertamuistiksi
        
        Taitomuisti
        
        Motoriset taidot ja vakiintuneet ajatteluprosessit ja toimintatavat
        
        Kuvallisten, kielellisten, hajuja ja makuja sisältävien muistojen varasto. Täällä opitut tiedot, taidot ja kokemukset säilyy piiitkään ja tänne vaan mahtuu uskomaton määrä tavaraa.
        
        Asiamuisti
        
        Rekonstruktiivisuus
        
        Muistijälki
        
        Kertaaminen
        
        Linkitysteoria
        
        2 more items...
        
        Syntyy hermosolujen aktivoitumisesta
      - Muistin vaiheet
        
        Muistiin tallenus
        
        Muistissa säilytys
        
        Mieleen palautus (recalling)
        
        Asioita halutaan hakea säilömuistista tietoisuuteen. Joskus muistiaines menee suoraan aistimuistista säilömuistiin ilman tietoista käsittelyä. Assosiaatiot palauttavat mieleen asioita.
        
        Hakuvihjeet (memory cue)
        
        blackout
        
        1 more item...
        
        Tapahtuu säilömuistissa
        
        Tiedostamattoman, aistien kautta saapuvan informaation vastaanotto aistimuistissa sekä informaation käsittelyä ja mieleen painamista työmuistissa
      - Muistityypit
        
        Tietoinen (eksplisiittinen)
        
        Tiedostamaton (implisiittinen)
        
        Metamuisti
        
        tietää mitä asioita ja tietoja tietää ja mitä kokemuksia muistaa
        
        ei pysty pukemaan sanoiksi
        
        tietoinen muistaminen, tietoinen tarkkaavaisuus
      - Muistihäiriöt
        
        retrogradinen amnesia
        
        estää entisen / aiemmin koetun muistamista
        
        anterogradinen amnesia
        
        estää uusien muistojen muodostumisen
        
        Muistisairaus
        
        Dementia
        
        Alzheimerin tauti
        
        hermosolut tuhoutuu
        
        henkisen toimintakyvyn heikkeneminen
        
        Lewyn kappale-tauti
        
        Korsakoffin syndrooma
      - Tutkimukset
        
        Loftus
        
        Valemuistin tutkija. Mm. autotutkimus, jossa tutkitaan, voiko kysymisten tapa vaikuttaa siihen, miten henkilö muistaa
    - - Havaintoprosessi
        
        ÄRSYKE
        
        lähettää energiaa (valo, ääniaallot tms.), jonka aistielinten reseptorisolut muuntavat hermoimpulsseiksi.
        
        Havaintokynnys
        
        Mitään ei aistita, mikäli havaintokynnystä ei ylitetä. Pienin mahdollinen ärsyke.
        
        AISTIMUS
        
        HAVAINTO
        
        Havainto
        
        Tietoinen kokemus ärsykkeestä
        
        Jäsentynyt elämys syntyy, kun hermoimpulssit tulkitaan assosiaatioalueilla.
        
        Tietoisuuskynnys
        
        Jäsentymätön vaikutelma syntyy, kun impulssit aktivoivat aivoalueita (aivokuorta)
        
        Skeemalähtöinen
        
        Ärsykelähtöinen
        
        Tulkitset kauppalistaa kirjainten avulla
        
        Tulkitset kauppalistaa sen perusteella, mitä oletat siinä lukevan
      - Aistit
        
        Näkö
        
        Sekundaariset näköalueet
        
        Asioiden tunnistaminen
        
        Konstanssit
        
        Koon konstanssi
        
        1 more item...
        
        Värin konstanssi
        
        1 more item...
        
        Muodon konstanssi
        
        1 more item...
        
        Pysyvyyden laki
        
        Hahmolait
        
        Kuvion ja taustan laki
        
        Samankaltaisuuden laki
        
        Tuttuuden laki
        
        Yhteisen liikkeen laki
        
        Läheisyyden laki
        
        Sulkeutuvuuden laki
        
        Hyvän jatkon laki
        
        Sokeanäkö
        
        Haamuraja
        
        Näkövihjeet
        
        Syvyysnäkö
        
        Binokulaarinen syvyyshavaitseminen
        
        Molempien silmien "yhteispeli". Vihjeistä selkeästi merkittävin on vasemman ja oikean silmän näkökenttien ero. Koska silmät eivät näe näkökenttää aivan samasta kohtaa, kumpaankin silmään muodostuu hiukan erilainen kuva tilanteesta. Tämä pieni erilaisuus auttaa muodostamaan syvyysvaikutelman. Myös silmien kulma suhteessa toisiinsa viestittää aivoille kohteen etäisyyden. Silmät menevät ikään kuin kieroon kohteen ollessa lähellä.
        
        Monokulaarinen syvyyshavaitseminen
        
        Yhdellä silmällä nähtävät vihjeet, joiden perusteella ihminen tulkitsee näkemässään etäisyyden ja syvyyshavainnon [vaikka näkymä olisikin kaksiulotteinen]. Kokonaiskuva syvyydestä muodostetaan yhdessä kaikkien havaittujen vihjeiden kanssa.
        
        Hallusinaatiot
        
        Aivot saattaaa alkaa tuottaa hallusinaatioita, jos se ei saa ärsykkeitä itse
        
        Illuusiot ja optiset harhat
        
        Sensorinen deprivaatio
        
        Kuulo
        
        Dikoottisen kuuntelun kokeet
        
        Suodatinteoria
        
        Suodatin-vaimennusteoria
        
        Tunto
        
        Maku
        
        Haju
      - Agnosiat
        
        aivojen epätyypillisestä toiminnasta johtuvat havaitsemisen häiriöt
  - - - Erityisen laajat ja osuvat sisäiset mallit asiasta. - se on opittu ja hankittu taito, eikä se synny hetkessä vaan kehittyy hitaasti. - ei pelkästään yksilön ominaisuus: kaverit, yhteisö, yhteisöllisyys. - asiantuntijuus perustuu kehittyneisiin skeemoihin - ne mahdollistaa kyvyn hahmottaa laajempia kokonaisuuksia ja tehdä tarkempia havaintoja. - kokemuksen karttuessa toimonnot automatisoituu . Asiantuntija myös pystyy asettamaan itselleen jatkuvasti yhä haastavampia tehtäviä ja ongelmia. - asiantuntija miettii samanaikaisesti missä ja miten hän tarvitsee tietoa
      - Asiantuntija
        
        henkilö, jolla on korkeatasoista osaamista tietyllä alueella.
      - Hiljainen tieto
        
        tietoa, jota on vaikea pukea sanoiksi
      - Joustava ja kiteytynyt älykkyys
      - kasvun ajattelutapa, sisäinen motivaatio
      - Dunning krueger-efekti
        
        luulee tietävänsä enemmän kuin oikeasti tietää. ihmiset, joilta puuttuu tietämystä, ovat usein tietämättömiä omasta tietämyksensä puutteesta, ja heillä on taipumus yliarvioida omaa tietämystään
      - Jatkuva hakeutuminen lähikehityksen vyöhykkeelle
      - Hyvät metakognitiiviset taidot
  - - - Assimilaatio
      - Akkomodaatio
- - - - Aivot
        
        Hermosolu
        
        Päärakenteet ja viestin kulku
        
        Dendriitit (tuojahaarakkeet)
        
        Sooma
        
        Solukeskus, jonka sisällä tuma. Aivokuoren harmaa aine koostuu solukeskuksista.
        
        Aksonit (viejähaarakkeet)
        
        3 more items...
        
        Tuma
        
        1 more item...
        
        Pintaan tulee kemiallisesti viesti toisesta hermosolusta synapsin kautta. Dendriittejä pitkin viesti siirtyy solukeskukseen ja sieltä aksoniin.
        
        Hermoverkko
        
        Toiminnallisesti toisiinsa kytkeytyneiden hermosolujen verkosto. Ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan hermosolujensa rakenteeseen ja toimintaan. Esim. oppiminen lisää hermosolujen välisiä synapsiyhteyksiä, mutta myös muuttaa hermosolujen rakennetta.
        
        Tukisolut
        
        Muodostavat tukiverkon hermosolujen ympärille ja huolehtivat kuona-aineiden poistosta.
        
        Vastaanottavat ja lähettävät tietoa. Ihmisen aivoissa arviolta n. 87 miljardia, mutta niiden määrä ei lisäänny syntymän jälkeen.
        
        Evoluutio
        
        Sopeutuvin elää-periaate
        
        Enkefalisaatio
        
        Kuinka suuret aivot ovat suhteessa kehon kokoon
        
        Pystyasento ollut kehitykselle keskeistä: mahdollistanut mm. kurkunpään laskeutumisen ja siten luonut edellytykset monimutkaiselle äännejärjestelmälle ja kielelle. Pystyasento myös vapautti kädet muuhun toimintaan ja näin antanut pohjaa älylliselle kehitykselle ja otsalohkojen muodostumiselle
        
        Kortikalisaatio
        
        Aivokuoren suhteellinen osuus aivoista. Kaikilla nisäkkäillä on [jonkinlainen] aivokuori, mutta ihmisillä se on kaikkein suurin suhteessa aivojen kokoon,
        
        Tietojen käsittely ja käskytys, - sekä tahdonalaiset että tahdosta riippumattomat. Viestivät selkäytimen kautta ääreishermostoon ja saavat kehosta palautetta.
        
        Hermoradat
        
        Nousevat
        
        Vievät kehosta viestiä aivoihin
        
        Laskevat
        
        Vievät aivoista kehoon käskyjä
        
        Lateralisaatio
        
        Kaksi hemisfääriä (aivopuoliskoa)
        
        Aivokurkiainen yhdistää puolet toisiinsa
        
        Kätisyys osoittaa hyvin, missä kielialueet sijaitsevat
        
        Ristikkäisperiaate
        
        Lokalisaatio
        
        Brocan ja Wernicken alueet
        
        Kolme päärakennetta
        
        Isotaivot
        
        Aivokuori (korteksi)
        
        Otsalohko
        
        Liikealue
        
        1 more item...
        
        Päälakilohko
        
        Tuntoalue
        
        1 more item...
        
        Takaraivolohko
        
        Näköalueet
        
        2 more items...
        
        Ohimolohko
        
        Kuuloalue
        
        Assosiaatioalueet
        
        Limbinen järjestelmä
        
        Hippokampus
        
        Hypotalamus
        
        2 more items...
        
        Muistiaineksen välivarasto, muistojen siirto säilömuistiin, avaruudellinen hahmottaminen
        
        Pikkuaivot
        
        Hallinnoivat ja säätelevät erityisesti automaattisia liikkeitä, mutta myös tasapainoa ja liikkeiden rytmisyyttä ja ajoitusta
        
        Aivorunko
        
        Koostuu ydinjatkeesta, aivosillasta, väliaivoista ja keskiaivoista. Aivorunko säätelee monia peruselintoimintoja, kuten sydämen sykettä ja hengitystä, sekä vireystilaa.
        
        Aivokuvantamismenetelmät
        
        EGG
        
        "myssy" :D
        
        Rakenteelliset
        
        TT
        
        MRI
        
        Potilas magneettikentässä ja aivoista otetaan läpileikkaus
        
        Röntgen-leikekuvat
        
        Toiminnalliset
        
        fMRI
        
        PET
        
        MEG
        
        1 more item...
        
        Potilaaseen suihkutetaan radioaktiivista merkkiainetta, ja sen avulla voidaan mitata yksittäisen esim. välittäjäaineiden pitoisuuksia kudoksissa
        
        Hyödynnetään magneettikenttää ja radioaaltoja elinten ja kudosten kuvaamiseen
      - Selkäydin
        
        Tietojen välitys ja automaattiset refleksit
      - Säätelee kaikkia kehon toimintoja - tahdonalaisia että tahdosta riippumattomia
    - - Somaattinen hermosto
        
        Tahdonalaiset toiminnot lihaksiin ja aistitieto aivoihin
        
        Sensorinen hermosto
        
        Motorinen hermosto
        
        Liikehermot
        
        Tuntohermot
      - Autonominen hermosto
        
        Ei-tahdonalaiset toiminnot
        
        Sympaattinen hermosto
        
        Parasympaattinen hermosto
        
        Elimistön rauhoittaminen levossa
        
        Elimistön toiminnan lisäys fyysisen tai henkisen rasituksen aikana: hapen lisävienti lihaksiin, sydämen toiminnan tehostus, stressihormonien erityksen lisääminen. Laukaisee ns. taistele tai pakene-reaktion
        
        Säätelee sisäelinten, esim. sydämen ja ruoansulatusjärjestelmän, toiminta ja osaltaan myös tunteiden kokemista ja stressireaktiota