Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
kpl 9 Europpalainen yhteiskunta murroksessa - Coggle Diagram
kpl 9 Europpalainen yhteiskunta murroksessa
Sääty yhteiskunta
keskiajalla ihmiset jaettiin kolmeen eri ryhmään syntyperän mukaan. ritarit/aatelit, papit/luostarilaiset, talonpojat/käsityöläiset
säätykierto= pystyy siirtymään säädystä toiseen ylös- tai alaspäin
Ylöspäin pyrittiin avioliittojen, liiketoimien, sotapalveluksen ja kuninkaalle tehtyjen muiden palvelusten myötä, jotka saattoivat johtaa jopa aatelointiin.
Uudella ajalla säätyjen merkitys lisääntyi ja säädyistä tuli suljetumpia
Eri maissa oli eri variaatioita säädyistä esim ruotsissa oli 4 säätyä
myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa tuli talonpoikaiskapinoita. Syitä: kiristynyt verotus, uskonnolliset erimielisyydet, katovuodet, hintojen nousu, huono kohtelu
Maanomistus
tärkeä omaisuuden muoto
sarkajako = maa jaettiin talojen kesken pieniin lohkoihin
pidettiin maatalouden kehityksen esteenä
maareformi= maanomistuksen yhdistys, jossa pientiloja yhdistettiin suuremmiksi tiloiksi
maanuudistus ei jakautunut tasaisesti. usein köyhille jääneillä maapaloilla ei pystynyt kilpailemaan suurtilojen kanssa.
Valtiot uudella ajalla
keskiajalla kansallisvaltiot perustuivat hallitsijan valtaan, joka joka oli jaettu vasalleille
Uudella ajalla monet kuninkaat onnistuivat kukistamaan mahtavimmat vasallinsa jolloin he vakaannuttivat valtakuntiensa rajat ja tehostivat hallintoaan
näissä varhaisissa valtioissa alkoi yhtenäistyä kieli ja kulttuuri
Kuninkaiden valta voimistui jolloin kruunu otti yksinoikeuden rahanlyömiseen, valtioiden verotulot kasvoivat löytöretkien ansiosta ja reformaatio mahdollisti kirkon omaisuuden siirron kruunulle.
Kuninkaan vallan kasvaessa kaupunkien varallisuus kasvoi ja tehtävät siirtyivät valtiolle
Siirtomaavallat
alkoivat rikastua sen jälkeen, kun siirtomaista tuli osa maailmankauppaa
kolonialistinen järjestelmä taloudellis-poliittinen järjestelmä, joka perustuu siirtomaiden resurssien valjastamiseen emämaan kehityksen tarpeisiin
osakekauppa mahdollisti suurten hankkeiden toteutuksen sijoittajien yhteistyönä
kaupan ja talouden kehitys
merkantillistinen talousoppi
= varallisuuden ajateltiin perustuvan jalometalleihin joiden määrä oli enemmän tai vähemmän vakio
merkantillisessa taloudessa viennin piti olla suurempaa kuin tuonnin. Kasvavaa kauppaa kontrolloitiin verotuksella ja sen ohjaamalla se kaupunkeihin
Kauppakomppaniat
= osakkaidensa yhteisyrityksiä, jotka jakoivat keskenään kaukokaupan voitot ja riskit
valtiot luovuttivat alueen koko hallinon kauppakompanioille, jolloin kruunulla oli iso osuus niissä. Heillä saattoi olla melkein valtiolliset oikeudet kuten oikeus sodan julistukseen ja siirtokuntien perustamiseen.