Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ortodoksisen kirkon elämä ja oppi - Coggle Diagram
Ortodoksisen kirkon elämä ja oppi
paasto
Alkaa: keskiviikko, 2. maaliskuuta
Päättyy: torstai, 14. huhtikuuta
Suuri paasto eli pääsiäistä edeltävä aika on ortodokseille harras, mutta myös haastava. Paastosääntöjen mukaan tuolloin ei tulisi nauttia eläinkunnan tuotteita, kalaakin voi syödä vain rajoitetusti. Elimistön tarvitsemat aineet on saatava kasviravinnosta.
Raamattu ja traditio
Raamatusta ja traditiosta, ortodoksinen kirkko ei ymmärrä niitä kahtena erillisenä totuuden osana, vaan yhtenä kokonaisuutena.
pyhät toimitukset eli mysteeriot
Salaisuus; ortodoksien käyttämä nimitys papin suorittamista erityisen pyhistä ja tärkeistä toimituksista, joita on ortodoksisessa kirkossa seitsemän.
liturgia
Liturgia on ortodoksisen kirkon yleinen ja yhteinen jumalanpalvelus, jossa vietetään Pyhää Ehtoollista eli eukaristiaa. Liturgia on kaikkein tärkein jumalanpalvelus. Kaksi yleisintä liturgiaa on nimetty pyhän Basileios Suuren ja pyhän Johannes Krysostomoksen mukaan.
jumalallistuminen
Ortodoksisuudelle on leimallista mystisyyden korostaminen ja ihmisen jumalallistuminen. Tämä tapahtuu niin, että ihminen elää Raamatun ja kirkon opetuksen mukaan.
Kirkko korostaa, että jokaisella ihmisellä on vapaa tahto.
Hyvinä oppaina jumalallistumisen tiellä ovat kaikki kirkon pyhät henkilöt, jotka ovat usein ikuistettu ikoneihin.
ikonit
Ikonit ovat olennainen osa kirkkorakennusta ja keskeinen ortodoksisuuden tunnusmerkki.
Termi ikoni tarkoittaa sananmukaisesti kuvaa.
Virallisen ortodoksisen teologian mukaan ikoneja ei palvota, vaan niiden avulla keskitytään rukoilemiseen ja muistelemaan pyhien ihmisten opetuksia ja esimerkkejä.
Kirkko opettaa, että ikonit ovat “ikkunoita tuonpuoleiseen”.
Ikonien maalaus on sekin osa uskonharjoitusta ja sitä säätelevät monet tarkat ohjeet.Ikoneissa ei ole perspektiiviä, ja niiden maalaamisessa on käytettävä aina luonnonmateriaaleja.