Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Älykkyys - Coggle Diagram
Älykkyys
Erilaiset älykkyydet
Eri tutkijat ovat ehdottaneet erilaisia malleja siitä, millaisista tekijöistä älykkyys kokonaisuudessaan koostuu
-
Kielellinen havaintokyky; eli kyky ymmärtää sekä käsitellä sanoja, lauseita ja kielellistä aineistoa
Prosessointinopeus: tarkoittaa ihmisen nopeutta erilaisissa päättelyä tai ongelmanratkaisua vaativassa tehtävissä
Avaruudellinen havaintokyky; on ihmisen kykyä hahmottaa muotoja, esineitä, tilaa ja suuntia mielessään eri näkökulmista.
Joustava älykkyys: tarkoittaa niitä älykkyyden muotoja, jotka auttavat yksilöä suoriutumaan hyvin uusista sekä erilaisista ongelmista ja tilanteista, jotka eivät vaadi aiempaa tietoa
Kiteytynyt älykkyys: tarkoittaa niitä älykkyyden muotoja, jotka auttavat yksilöä suoriutumaan hyvin aiempaa tietoa ja kokemuksia vaativista ongelmista sekä tilanteista
On olemassa myös moniälykkyysteoria, jonka mukaan on olemassa seitsemän erilaista älykkyyden lajia: kielellinen-, matemaattis-looginen-, musiikillinen-, avaruudellinen- ja visuaalinen-, liikunnallinen-, intrapsyykkinen- ja iterpsyykkinen älykkyys
Älykkyyden mittaaminen
-
Psykologinen testi: tarkoittaa aina samanlaisena toistuvaa sarjaa tehtäviä, joihin odotetaan etukäteen määritellyllä tavalla arvioitavia vastauksia --> tällä tavoin voidaan vertailla testin tehneiden suorituksia keskenään
Kognitiivisten kykyjen testi / älykkyystesti: tarkoittaa testiä, joka mittaa laajasti yksilön suoriutumista erilaisista haastavista tiedonkäsittelytehtävistä.
Näissä tehtävissä tarvitaan esimerkiksi: työmuistin käyttöä, päättelyä, avaruudellisen hahmoituksen käyttöä ja yleistietoa
Älykkyyttä ei voida suoraan mitata, kuten esimerkiksi painoa, vaan sitä pyritään arvioimaan useiden erilaisten testien kautta
Älykkyystestien tulokset vertautuvat aina vertaisryhmään ja niinpä lapsille ja nuorille on oma älykkyystesti ja kysymyksiä muokataan aina sopiviksi
Älykkyydenosamäärä eli ÄO tarkoittaa näistä testeistä saatua kokonaisuutta ja usein keskiarvoinen tulos johtaa testeissä älykkyysosamäärään 100, alle ja yli sen tulos on aina harvinaisempi
Älykkyyden muutos
Älykkyys muuttuu esimerkiksi vanhetessa, kun kognitiivisten toimintojen osa-alueet alkavat heikentyä usein jo keski-iän paikkeilla --> kognitiivinen ikääntyminen
Älykkyyteen voi myös tutkimusten valossa vaikuttaa muun muassa ruokavalion parantamisella, terveydenhuollon saatavuudella sekä koulutuksen tarjonnalla, sillä ne vaikuttavat myönteisesti älykkyyteen varsinkin silloin, kun elinolosuhteet ovat heikot
Flynnin ilmiö: James Flynnin kuuluisa tutkimus, jossa tarkasteli useiden maiden älykkyystestien tuloksia useamman vuoden ajan ja hän huomasi, että kaikissa maissa, jossa älykkyystestejä oli saatavilla, testitulokset nousivat sukupolvelta toiselle
Kasvun ajattelutapa: uskomus siitä, että omia kykyjä voi muokata ja kehittää sekä muuttumaton ajattelutapa: uskomus siitä, että omat kyvyt/älykkyys ovat pysyviä ja jo lukkoonlyötyjä
Älykkyyden määritelmä
Älykkyys voidaan määritellä esim. yleiseksi kognitiiviseksi kyvykkyydeksi, jonka avulla yksilö pystyy reagoimaan sekä monimuotoisiin ongelmiin että uusiin tilanteisiinkin
Kognitiivinen kyvykkyys tarkoittaa muun muassa ihmisen nopeutta ja taitoa tiedonkäsittelytoiminnoissa, kuten ongelmanratkaisussa, päättelyssä, oppimisessa, abstraktissa ajattelussa ja monimutkaisten ongelmien hahmottamisessa.
Yhteistä älykkyyden eri määritelmille on se, että älykkyys määritellään paljon laajemmaksikin ilmiöksi kuin vain akateemiseksi oppineisuudeksi taikka yleistiedoksi --> niin sanotuksi kirjaviisaudeksi
-