Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Älykkyys - Coggle Diagram
Älykkyys
Erilaiset älykkyydet
Eri tutkijat ovat ehdottaneet erilaisia malleja siitä, millaisista tekijöistä älykkyys kokonaisuudessaan koostuu.
Älykkyyden erityistekijöiksi luokitellaan usein näönvarainen havaintokyky, joka tarkoittaa ihmisen kykyä tulkita ja hahmottaa asioita näönvaraisesti.
Toisena erityistekijänä on usein kielellinen havaintokyky eli kyky ymmärtää ja käsitellä sanoja, lauseita ja kielellistä aineistoa.
Kolmantena on usein prosessointinopeus, joka tarkoittaa ihmisen nopeutta erilaisissa päättelyä tai ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä.
-
Joustava älykkyys tarkoittaa niitä älykkyyden muotoja, jotka auttavat yksilöä suoriutumaan hyvin uusista ja erilaisista ongelmista ja tilanteista, jotka eivät vaadi aiempaa tietoa.
Kiteytynyt älykkyys puolestaan tarkoittaa niitä älykkyyden muotoja, jotka auttavat yksilöä suoriutumaan hyvin aiempaa tietoa ja kokemuksia vaativista ongelmista ja tilanteista.
Älykkyyden mittaaminen
-
Psykologinen testi tarkoittaa aina samanlaisena toistettavaa sarjaa tehtäviä, joihin odotetaan etukäteen määritellyllä tavalla arvioitavia vastauksia.
-
Kognitiivisten kykyjen testi tai älykkyystesti tarkoittaa testiä, joka mittaa laajasti yksilön suoriutumista erilaisista haastavista tiedonkäsittelytehtävistä.
-
Älykkyyden määritelmä
Älykkyys voidaan määritellä esimerkiksi yleiseksi kognitiiviseksi kyvykkyydeksi, jonka avulla yksilö pystyy reagoimaan uusiin tilanteisiin ja monimutkaisiin ongelmiin.
Kognitiivinen kyvykkyys tarkoittaa muun muassa ihmisen nopeutta ja taitoa tiedonkäsittelytoiminnoissa.
Yhteistä älykkyyden eri määritelmille on se, että älykkyys määritellään paljon laajemmaksi ilmiöksi kuin vain akateemiseksi oppineisuudeksi tai yleistiedoksi eli niin sanotuksi kirjaviisaudeksi.
Psykometrinen älykkyys tarkoittaa älykkyyttä, jota arvioidaan testeillä ja jonka avulla ihmiset voidaan asettaa vertailuasteikolle.
-
-
Älykkyyden muutos
Tutkimuksissa on havaittu, että elämän aikana kiteytyneen älykkyyden määrä kasvaa, kun taas joustava älykkyys alkaa vähentyä 25 ikävuodesta eteenpäin.
Lasku on kuitenkin melko loivaa, ja myös ihmisen oma toiminta voi jonkin verran vaikuttaa siihen.
On havaittu, että kognitiivisia kykyjä voi ylläpitää myös vanhuudessa, vaikka niiden hidastuminen kuuluukin osaksi ikävaihetta.