Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Oppimisen psykologinen perusta - Coggle Diagram
Oppimisen psykologinen perusta
biologinen perusta 10.2,10.3,12.7-12,9
Aivojen plastisuus eli muovautuvuus
mahdollistaa joustavan oppimisen. Aina kun opimme uutta
hermosolujen yhteyksistä muodostuvien hermoverkkojen toiminta muovautuu: olemassa olevat yhteydet vahvistuvat, uusia yhteyksiä syntyy, vanhoja yhteyksiä karsitaan, tai verkostoon lisätään uusia hermosoluja.
Aivojen plastisuus on suurimmillaan vauvaiän, lapsuuden ja nuoruuden aikana. Tästä syystä monien taitojen ja tietojen oppiminen onkin tehokkainta näissä ikävaiheissa.
Suuri plastisuuden määrä tietyissä ikävaiheissa mahdollistaa niin sanottuja herkkyyskausia eli ikävaiheita, jolloin tietyn tiedon, toiminnan tai taidon oppiminen on otollista.
Aivoalueet
Otsalohkot
otsalohkot ovat tärkeitä muistitoimintojen, kuten työmuistin toiminnan, kannalta.
Hippokampus- ja mantelitumake
hippokampus, mantelitumake ja niiden läheiset aivoalueet, jotka sijaitsevat aivokuoren alapuolisessa limbisessä järjestelmässä, ovat tärkeitä erityisesti muistojen kannalta
Pikkuaivot
Pikkuaivot ovat tärkeä aivojen rakenne taitoihin liittyvien ei-tietoisten muistojen mieleenpainamisessa.
Psyykkinen perusta
11.3-11.4, 12.1-12.3, 12.5
Ajattelun eri tasot
Muistaminen
Viimeisiksi haastavin ajattelun taitotaso. Se tunnistaa palauttaa mieleen, listaa.
Ymmärtäminen
Viidenneksi haastavin ajattelun taitotaso. Se tulkitsee, vetää yhteen, lainaa
Soveltaminen
Neljänneksi haastavin ajattelun taitotaso. Se käyttää, toteuttaa, muuttaa toiseen muotoon
Analysoiminen
Kolmanneksi haastavin ajattelun taitotaso. Se vertaa, organisoi, rakentaa ja purkaa
Arvioiminen
Toiseksi haastavin ajattelun taitotaso. Se tarkistaa, muodostaa oletuksia, kritisoi.
Luominen
Haastavin ajattelun taitotaso. Se rakentaa, muotoilee, innovoi ja tuottaa
Oppimiskäsitys
Sosiokognitiivinen oppimiskäsitys oli levinnyt kun psykologit todensivat että lapset ovat aktiivisia ajattelijoita eivätkä opi vain tietoa passiivisesti vastaanottamalla. Sosiokognitiivisessä oppimiskäsitteessä korostuu sosiaalinen vuorovaikutus ja yksilön tiedonkäsyttelytoiminta.
Oppimiskäsitys kuvaa näkemystä oppimisen luonteesta esim kertoo millaista toimintaa oppiminen on, millainen ihminen on oppijana ja miten opetusta toteutetaan
Oppimisen psyykkinen näkökulma
Kielteiset tunteet näyttävät puolestaan estävän oppimista. Ne tunteet ovat esim, epävarmuutta, kyllästymistä ja hämmennystä. Kielteiset tunteet heikentävät oppimista, koska joskus liika stressi rasittaa aivoja.
Myönteiset tunteet helpottavat tiedonkäsittelyä, joka auttaa opiskeluun. Myönteiset tunteet ovat myös hyvinvointia parantavia.
Motivaatio
Oppimismotivaatio muodostuu niistä ajatteluun, tunteisiin ja toimintaan liittyvistä motiiveista, jotka saavat ihmisen toimimaan siten, että hän oppii.
Välttämismotivaatio syntyy, kun ihminen ei usko onnistuvansa tehtävässä kovinkaan hyvin ja se herättää kielteisiä tunteita.
Lähestymismotivaatio syntyy, kun opiskelija ennakoi onnistuvansa.
Orientoituminen
Suoritusorientoituneet ovat taas sitoutuneita opiskeluun ja siihen mitä he tekevät he ovat menestyshakuisia
Välttämisorientoituneet pyrkivät menemään aidan matalimmalta kohdalta eli he pyrkivät onnistua mahdollisimman vähällä työllä
Oppimisorientoituneet ihmiset ovat halukkaita oppimaan ja hankkimaan älykkyyttä
Tavoiteorientaatiot ovat vähän niin kuin keksi osa he eivät välttämättä ole haluisia panostamaan opiskeluun vaikka tietää sen tärkeyden, mutta tavoiteorientaatioiset menestyvät paremmin kuin välttämisorientoituneet
sosiokulttuurinen perusta: 11.1, 11.5, 11.7
Oppimiskulttuuri
Oppimiskulttuuri kertoo siitä, millaista oppimista yhteisössä tavoitellaan ja miten. Se on käytännön toimintaa, jossa näkyy käsitys koulun opetus- ja kasvatustehtävästä.
Oppimiskulttuuri vaikuttaa koulutuksen tiedollisiin ja sosiaalisiin päämääriin.
Oppiminen
Oppiminen on yksiöllistä ja toiminnan muutos tapahtuu aina yksilökohtaisesti, mutta oppiminen on myös vahvasti yhteisöllistä toimintaa. Oppiminen tapahtuu toisten ihmisten kanssa tietyssä sosiaalisessa ympäristössä ja kulttuurissa.
Yksinkertaisimmillaan sosiaalinen oppiminen näkyy siinä, miten opimme mallintamalla muiden toimintaa.
Ryhmätyöskentely
Sosiaalinen oppimisympäristö voi muotoutua jo yhden koulupäivän aikana monella eri tavalla. Opetusryhmien koot vaihtelevat, joillakin tunneilla opettajat voivat opettaa tiiminä, välillä tehdään yksilötyötä, sitten ryhmissä.
Ryhmätyötilanteissa ryhmän jäsenten välille muodostuva sosiaalinen vuorovaikutus vaikuttaa tutkimusten mukaan voimakkaasti siihen, miten jäsenet asennoituvat ja sitoutuvat työhön ja kuinka ryhmätyö onnistuu.
Oppimisympäristö tarkoittaa kaikkia niitä monimuotoisia tiloja tai paikkoja, joissa oppiminen ja opiskelu tapahtuvat.
Fyysinen oppimisympäristö on konkreettinen tila, jossa opitaan.
Tekninen oppimisympäristö tarkoittaa kaikkea sitä tekniikkaa, joka oppimistilanteessa on käytössä.
Sosiaalinen oppimisympäristö puolestaan koostuu niistä ihmisistä, jotka ovat mukana oppimisprosessissa.
Oppimistulosten kannalta oppilaan ja opettajan vuorovaikutus on merkittävämpi kuin käytetyt oppimateriaalit tai ryhmäkoko.