Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
III Hallintomenettelyn oikeudelliset perusteet - Coggle Diagram
III Hallintomenettelyn oikeudelliset perusteet
Menettelylliset perusoikeudet
Hallintomenettelyn perusoikeusulottuvuus:
Määräytyy PL 21§ mukaisesti
Käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja muut hyvän hallinnon takeet turvataan lailla
Jokaisella oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa viranomaisessa
Muut perustuslain säännökset jotka kohdistuvat hallintomenettelyyn
Yhdenvertaisuussäännös
Säännös asiakirjajulkisuudesta
Säännökset yksilön vaikutusmahdollisuuksien edistämisestä häntä itseään ja hänen elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon
Hallintomenettelyn vanhastaan ollut merkitys aineellisten perusoikeuksien toteuttamisessa ja suojaamisessa
Rangaistuksenluonteisissa hallintoasioissa kuten pakotteina käytettävissä olevissa hallinnollisissa maksuissa, menettely rinnastuu soveltuvin osin rikossyytteiden käsittelyyn ja on siten tavallista muodollisempaa
Hyvän hallinnon takeiden muodostama kokonaisuus
PL21 §
& Takeita ovat kaikki ne hallintomenettelyn keskeiset säännöstöt, joita sovelletaan asianosaisasioissa, kuten esteellisyyden huomioon ottaminen.
Perustuslain perusoikeuksien luku
Asianosaisasemaan sitomattomat yleiset vaikuttamismahdollisuudet
Julkisen vallan tehtävänä on edistää lasten ja muiden henkilöiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa heitä itseään koskevaan päätöksentekoon
oikeus terveelliseen elinympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon
Yhteys edustukselliseen demokratiaan
Aineelliset perusoikeudet
PL21§:ssä erikseen luetelluilla menettelyllisillä perusoikeuksilla ja niiden mukaisilla menettelysäännöksillä vahva vaikutus
Kielelliset ja kulttuuriset perussoikeudet
Sanktionluonteinen hallintoasia
Virkamiesoikeiden hallinnolliset seuraamukset
Keskeiset menettelysäännökset
Hallintolaki tärkein menettelysäädös
Yleislaki, mutta erityissäännöksiin nähden toissijainen
Useilta kohdilta tulkinnanvarainen
Lainvalmisteluaineisto toimii selvittämisen apuna
HE72/2002
hallintovaliokunnan mietintö 29/2002
Menettelyn yksittäisiä lohkoja kattavat yleislait täydentävät hallintolakia
L säädettyjen määräaikain laskemisesta
UhkasakkoL
L viranomaisen toiminnan julkisuudesta
L sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
KieliL
Tietosuojalaki
L digitaalisten palveluiden tuottamisesta
L julkisen hallinnon tiedonhallinnasta
noudatetaan julkishallinnossa ellei toisin ole säädetty
Oikeuskäytäntö ja menettelyvirheen vaikutus
Oikeuskäytäntö
Hallintolainkäytöllä sitova vaikutus menettelyasioissa
Hallintotuomioistuimen lainvoimainen ratkaisu sitoo valituksenalaiset päätöksen alun perin tehnyttä hallintoviranomaista kyseisessä asiassa
korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuilla on myös menettelykysymyksissä tosiasiallinen ennakkopäätösvaikutus --> ohjaa yleisesti viranomaiskäytäntöä
Yleiset tuomioistuimet arvioivat hallintomenettelyn lainmukaisuutta vain poikkeuksellisesti, lähinnä vahingonkorvausasioissa & jos virkamiestä vastaan on nostettu virkasyyte (esim. esteellisyyssäännöksen rikkominen)
Asianosaisen hankkima lainvoimainen ennakkotieto tai ratkaisu sitoo viranomaista edellyttäen, että asianosainen vaatii ennakkotiedon tai -ratkaisun noudattamista asiassaan.
"Toimijat"
Yleiset lainvalvontaviranomaiset; oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies
puuttuvat usein päätöksissään menettelyoikeudellisiin kysymyksiin. Nämä viranomaiset valvovat myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Hallintoviranomaisen menettely voidaan tietyin edellytyksin saattaa ihmisoikeussopimuksen mukaiseen laillisuuskontrolliin. Yleisenä etukäteisenä edellytyksenä on täysimääräinen turvautuminen kotimaisiin oikeussuojakeinoihin. Valitus ihmisoikeustuomioistuimeen on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa lopullisen kotimaisen lainkäyttöpäätöksen antopäivästä.
Laillisuusolettama eli legaliteettipresumptio
Menettelyvirheen vaikutus
Menettelyvirheen aiheuttama pätemättömyys
Moitteenvaraisuus
Mitättömyys
Menettelyvirhettä rasittava päätös
Asianosainen voi tehdä oikaisuvaatimuksen tai valittaa hallintotuomioistuimeen
Jos ei tehdä
Päätös tuulee lainvoimaiseksi & oikeudellisesti sitovaksi
Viranomainen voi joissain tapauksissa korjata menettelyvirheen (HL50§)
Lähtökohtana että menettelyvirhe aiheuttaa päätöksen lainvastaisuuden
Päätös kumotaan hallintotuomioistuimessa tai
Kumoamisen edellytyksenä on että menettelyvirhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön
Yleisprosessuaalinen periaate= Päätöstä ei ole aihetta kumota sellaisen menettelyvirheen vuoksi, joka ei ole voinut vaikuttaa lainkaan päätöksen sisältöön.
Menettelyvirheen arviointi
Konkreettinen tarkastelu
Kunkin tapauksen tosipiirteiden valossa
1 more item...
Virheen olennaisuuden ja vähäisyyden tarkastelu
Olennainen virhe vaikuttaa yleensä sisältöön, vähäinen ei aina vaikuta.
1 more item...
Ehdottomat menettelyvirheet
Johtavat kumoamiseen aina myös ilman vaikutusedellytyksien selvittämistä
2 more items...
Hallintopäätöksen purkaminen ylimääräisen muutoksenhaun yhteydessä edellyttää että hallintovirhe on voinut vaikuttaa päätökseen. Kyse vaikutuksen mittaamisesta eikä niinkään virheen luonteesta.
Päätöstä ei kumota hallintotuomioistuimessa (kaikkia menettelyvirheen sisältämiä päätöksiä ei kumota hallintotuomioistuimissa)
Vakiintunut hallintolainkäyttö
Hallintokäytäntö ohjaa hallintomenettelyä tosiasiallisesti
Hallintolaki on luonteeltaan yleislaki
Mahdollistaa useissa tilanteissa menettelytapavalintoja
Viranomainen voi tällöin lain mahdollistaman harkintavallan puitteissa menetellä kunkin asian laadun mukaan tarkoituksenmukaisella tavalla
Vakiintuneen ratkaisukäytännön vaikutukset
Arvioitaessa eräiden menettelyiden lainmukaisuutta yhdenvertaisuuden kannalta
Merkitys myös luottamuksensuojaan
Tulkinnanvaraisissa kysymyksissä erisisältöiset ratkaisut ovat mahdollisia mutta ratkaisulinjan äkilliset, perustelemattomat muutokset loukkaavat helposti yhdenvertaisuutta ja luottamuksensuojaa
Vakiintuneitakin tulkintalinjoja voidaan kuitenkin eri syistä johtua muuttamaan esim. oikeudellisen kontekstin muuten muuttuessa.
Muut viranomaiskäytäntöjen epäyhtenäisyydet
Lainsäädännön yleisluonteisuus ja puutteellisuus
viranomaistoimintojen hajautuminen
Ratkaisujen puutteellinen tietopohja
Soveltamisohjeiden puutteet
Oikeuskäytännön heikko oikeusvaikutus
Sähköinen asiointi ja digipalvelut
Sähköinen asiointi
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
sovelletaan hallintoasian, tuomioistuinasian, syyteasian ja ulosottoasian sähköiseen vireillepanoon, käsittelyyn ja tiedoksiantoon. Lakia sovelletaan soveltuvin osin myös muussa viranomaistoiminnassa. Tällaista muuta viranomaistoimintaa on erityisesti tosiasiallinen hallintotoiminta, kuten erilaisiin tiedusteluihin vastaaminen. Lakia voidaan soveltaa myös viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon.
Etuja
Palvelutason parantuminen
Toiminnan tehokkuus
tietoturvallisuus ja informaation yheiskäytön lisääntyminen
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta
Sovelletaan viranomaisen ja julkisoikeudellisen laitoksen digitaalisiin palveluihin sekä laissa erikseen mainittujen yksityisten toimijoiden tarjoamiin palveluihin
Säädetään mm. viranomaisten ja muiden julkista hallintotehtävää hoitavien velvollisuudesta tarjota digitaalisia palveluita hallinnon asiakkaille ja siihen liittyvistä saavutettavuusvaatimuksista ja muista velvollisuuksista.
Hyvän hallinnon takeet ja hl 7§ palveluperiaate, vaatimus palvelujen asianmukaisuudesta ja tietosuoja
keskeinen sija, kun arvioidaan viranomaisen sähköisiä palveluja. Esimerkiksi vaihtoehtoisten asiointitapojen avaaminen voi olla perusteltua, koska digipalvelulaissakaan ei säädetä hallinnon asiakkaalle digipalveluiden käyttövelvoitetta