Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Normatiivinen etiikka Ellen Stenman, erilaisia oikeuksia - Coggle Diagram
Normatiivinen etiikka
Ellen Stenman
etiikka
tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä
seurausetiikka
normatiivisen etiikan suuntaus: teon seuraukset ratkaisevat sen, onko teko eettisesti oikein --> lopputulos pyhittää keinot
utilitarismi
Jeremy Bentham: pitää toimia aina niin, että teosta seuraa mahdollisimman paljon hyötyä mahdollisimman monelle
mitä on
hyöty
?
mitä ihminen viime kädessä haluaa?
Bentham: ihminen haluaa
mielihyvää
ja vastaavasti haluaa välttää mielipahaa
teko on hyvä, jos se lisää nautintoa enemmän kuin kärsimystä
hedoni
mielihyväyksikkö
otetaan esimerkiksi viime aikoina mediassa pyörinyt tilanne: pidät kirpputoreilla käymisestä. ostat vaatteita isojen kokojen puolelta, koska voit ommella vaatteet oman kokoisiksi, mutta tällöin ne, jotka oikeasti tarvitsevat iso kokoisia vaatteita, eivät saa niitä
tehdään asteikko, jossa maksimaalinen mielihyvä on +20 hedonia ja maksimaalinen kärsimys on -20 hedonia
oletetaan, että nautit isojen vaatteiden ostamisesta ja muokkaamisesta 5 hedonin verran. toisaalta jokainen ilman isoja vaatetteita jäänyt ihminen kärsii -5 hedonia
hyöty jää pahasti pakkaselle --> karkean utilitarismin mukaan teko ei ole oikein
käytännön elämä liian monimutkaista ja liian monia tekijöitä, että sen eettinen mallintaminen matemaattisesti on mahdotonta
utilitaristinen laskelma, eli
kalkyyli
ei sovellu mekaanisesti kaikissa tilanteissa
tekoutilitarismi
Bentham: tarkasteltava yksittäistä tekoa ja arvioitava sen seurauksia
on valittava teko, jolla on parhaat
seuraukset
Jos Mikko valehtelee työhakemuksessaan ja saa näin työpaikan eikä vahinkoa oikeastaan tapahtunut kellekkään, onko teko tällöin oikein, koska sen hyvinvointivaikutukset ovat positiiviset?
Mill: tulee tarkastella, millaisten sääntöjen ja periaatteiden mukaan toimitaan -->
sääntöutilitarismi
jos kaikki valehtelisivat työhakemuksessa, meillä olisi paljon osaamattomia ihmisiä ammateissaan --> enemmän huonoja seurauksia
-
egoismi
on oikein ajaa omaa etuaan
evoluutio on tehnyt ihmisestä egoistisen
ihminen on lajiolemukseltaan itsekäs --> psykologinen egoismi
altruismi
muiden etu pitää asettaa oman edun edelle
supererogatorinen etiikka
teot, jotka ovat niin epäitsekkäitä, ettemme voi vaatia niitä keneltäkään
velvollisuusetiikka
teko tulee tehdä oikeiden
moraaliperiaatteiden
varassa --> riippuu teon
tarkoituksista
ja motiiveista
olemme velvollisia noudattamaan moraalisia sääntöjä, eivätkä valintamme saa perustua laskelmointiin siitä, mistä saa hyötyä tai iloa
-->
periaate
-etiikka
Immanuel Kant:
kategorinen imperatiivi
ehdoton käsky --> Kantin etiikkaan ei kuulu jossittelu
"toimi vain sellaisen periaatteen mukaan, jonka voit samalla toivoa tulevan yleiseksi laiksi
millaiset yleiset periaatteet ohjaavat toimintaamme ja mitä tapahtuisi, jos kaikki toimisivat niiden mukaisesti
Anni valehtelee äidilleen siitä, minne on menossa --> toivoisiko hän, että kaikki tekisivät näin?
perustuu universalismiin --> samojen moraaliperiaatteiden pitää koskea kaikkia
ihmisyyttä ei saa koskaan kohdella pelkkänä välineenä vaan aina myös päämääränä --> kielletään kohtelemasta ihmistä pelkästään välineenä --> ihmisyys tunnistettava ja sitä kunnioitettava kaikessa
ongelma: voiko teon seuraukset tosiaan kokonaan ohittaa, kun mietitään, onko teko oikein?
hyve-etiikka
tarkastelee teon tekijää
Milla ei opiskellut kokeeseen ja lunttaa kokeessa --> minkäänlaista vahinkoa ei tapahtunut, eli teko ei monen mielestä olisi väärin --> hyve-etiikan mukaan vahinko kuitenkin tapahtui, koska Millasta tuli tekonsa takia hiukan huonompi ihminen
hyveet
antiikin Kreikan perushyveet eli
kardinaalihyveet
kohtuullisuus
Aristoteles: kohtuullisuus on tärkeää, hyve pilaantuu paheeksi, jos sitä on liikaa tai liian vähän
harkitsevaisuus on hyve, mutta jos sitä on liikaa, elämästä tulee monimutkaista ja päätöksiä on vaikea tehdä
oikeamielisyys
viisaus
rohkeus
ihmisen hyvät ominaisuudet ja luonteenpiirteet
Aristoteles: ihminen voi olla hyvä ainoastaan toimiessaan oikein sisäisesti -->
sisäinen hyve
aristoteelista
hyvettä ei voi saavuttaa tapojen ansiosta --> ihminen ei voi olla hyveellinen vain yhden päivän ajan, koska se merkitsisi sisäistä ristiriitaa luonnollisten ajatusten ja ulkoisten paineiden välillä
hyveet tarvitsevat toisiaan
esim. pelkkä rohkeus ei riitä --> murhaaja uskaltaa murhata siitä huolimatta, että hän voi jäädä kiinni --> ei silti pidetä hyveellisenä
tarvitsee rinnalleen esim. oikeamielisyyttä ja viisautta
hyveet vaihtelevat eri aikoina ja eri kulttuureissa
eri alakulttuurit
kansalaishyveet
kehittyvät ennen pitkää tekojen tuloksena
vain hyveet mahdollistavat onnellisen elämän
paheet
ei-toivottu ominaisuus
kateus
ahneus
kehittyvät ennen pitkää tekojen tuloksena
valehtelee tarpeeksi monta kertaa ystäville suunnitelmistaan --> toiminnasta tulee tapa --> tavasta tottumus --> luonteenpiirre
voivat olla onnellisuuden ja hyvinvoinnin este
sopimusetiikka
moraali perustuu sopimukseen --> moraali nähdään yhteiskunnallisena ilmiönä
yhteiset
käytänteet
yhteiskuntasopimus: ihmiset tarvitsevat yhteisen sopimuksen elääkseen sovussa ja rauhanomaisesti
yhteisönä
ei konkreettinen, todellisuudessa solmittu sopimus --> kuviteltu perusta yhteiselämälle
moraalisopimus perustuu rationaalisten ihmisten harkintaan
Thomas Hobbes: ihminen on luonnostaan ahne, sotaisa ja vallanhimoinen
Jean-Jacques Rousseau: ihminen on luonnostaan hyvä ja kykenevä sopuisaan yhteiseloon --> meistä on tullut ahneita ja kilpailuhenkisiä, koska emme enää elä luonnontilassa
Thomas Scanlon: moraalisopimuksia ei laadi yhteiskunta, vaan ne ovat aina yksilöiden välisiä
tasavertaisuus: yksittäisten ihmisten tarpeita ei voi sivuuttaa, vaikka vastapuolella olisi joukko ihmisiö, joilla on toisenlasiia tarpeita
kuivtellaan tilanne, jossa yhden ihmisen kärsimys asettuu suuren ihmisjoukon nautintoa vastaan:
Marjatta on mukana teatterinäytelmässä, jota katsoo 100 ihmistä. Hän on päähenkilö ja pian hänen täytyy mennä lavalle. Yhtäkkiä hän kuitenkin pyörtyy ja varanäyttelijä Antti huomaa tämän. Antti voi päättää, meneekö hän lavalle Marjatan puolesta ja jättää Marjatan yksin, vai meneekö hän auttamaan Marjattaa sillä riskillä, että näytelmä jouduttaisiin keskeyttää.
sopimusetiikka kuivttelee sopimuksen Marjatan ja yleisön välille. voiko Marjatta suostua siihen, että hänen annetaan kärsiä, jotta 100 ihmistä voi katsoa näytelmän loppuun?
ei voi --> jokaisen ihmisen tarpeet ovat tasavertaisia
sopimusetiikka ei lähde liikkeelle oikeasta toiminnasta --> avainkäsitteenä on tekojen mahdollinen vääryys
ongelma: miten sopimusetiikka soveltuu arjessa solmittaviin sopimuksiin?
ajatus, jonka mukaan minun on toimittava niin, että sopimuksen osapuolet voivat olla yhtä mieltä toiminnastani
en voi tietää kaikkien niiden ihmisten kokemuksia ja odotuksia, joita tekoni koskevat
oikeusetiikka
pohditaan erilaisia oikeuksia ja niiden moraalista merkitystä
tekojen moraalisuutta ei arvioida yleisten periaatteiden mukaan, lähtökohtana ihmisten ja ihmisryhmien väliset suhteet
moraaliset kamppailut usein taisteluja oikeuksista
kun yhteiskunnat kehittyvät, oikeudet koskevat yhä uusia ryhmiä
oikeuksia ei voi toteuttaa ilman vapautta
jokamiehenoikeuden mukaan minulla on oikeus ostaa auto, jos niin haluan - kellään ei kuitenkaan vapaudestani huolimatta ole velvollisuutta ostaa minulle autoa
tärkeimmät
lailliset oikeudet
-->
perusoikeudet
, kirjattu perustuslakiin
liikkumisvapaus
uskonnonvapaus
moraaliset oikeudet
ihmisoikeudet
kaikilla ihmisillä on oikeuksia vain ja ainoastaan siksi, että on ihminen -->
ihmisarvon kunnioittaminen
tarjoavat esimerkin pyrkimyksestä universaaleihin moraalinormeihin
moraaliset velvollisuudet, jota laki ei välttämättä velvoita
subjektiiviset oikeudet
laissa määrätty, tietylle henkilölle tarkoitettu oikeus
esim. omistusoikeus esineeseen
esineen omistajalla ooikeus sen käyttöön toisen estämättä, oikeus oikeudettomasti viedyn esineen takaisinsaantiin sekä oikeus esineen myyntiin ja panttaukseen
liberalistinen etiikka
väljempi nimitys etiikan teorioille, joiden mukaan sellaista ei pidä kieltää, mistä ei koidu haittaa muille
jokainen saa toteuttaa itseään parhaaksi katsomallaan tavalla
klassinen liberalismi
avainkäsite vapaus
kaikille ihmisille tasavertaisesti kuuluva perusoikeus, jonka toteutuminen yhteiskunnan on taattava
John Locke:
jokainen ihminen on täydellisen vapaa järjestämään toimensa, kuten parhaaksi katsoo, riippumatta kenenkään toisen tahdosta ja kysymättä lupaa
John Stuart Mill:
yhteiskunta ei saa rajoittaa yksilön elämää muutoin kuin silloin, kun hän aiheuttaa vahinkoa muille
--> vahinkoperiaate
"en voi olla vapaa, jos yhteiskunta ei salli minun toteuttaa vapauttani"
mikä on elämän päämäärä?
onko jotain, mitä tavoittelemme sen itsensä vuoksi emmeksä siksi, että sen avulla saa jotain muuta hyvää?
Aristoteles: onnellisuus eli eudaimonia
ei välinearvo, vaan arvo itsessään, elämän päämäärä
kaikilla maailman asioilla on mahdollisuutensa eli potentiansa, kun se toteutuu eli aktualisoituu --> tarkoitus täytetty, päämäärä saavutettu
ihmisen potenti: järki --> miettiminen, pohtiminen
normatiivinen
ottaa kantaa siihen, miten jotain asioita pitäisi tehdä, miten jotain asioita pitäisi hoitaa ja millaiseen järjestelmään tulisi pyrkiä
erilaisia
oikeuksia