Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
ORTODOKSINEN KRISTILLISYYS - Coggle Diagram
ORTODOKSINEN KRISTILLISYYS
VENÄJÄLLÄ
kun Moskovasta tuli "kolmas Rooma", kirkon merkitys venäläisessä kulttuurissa alkoi vahvistua entisestään
1700-luvulla Pietari Suuri Moskovan patriarkan virka lakkautettiin ja tilalle perustettiin tsaarin johtama Pyhä Synodi
hallintojärjestelmä kesti 200 vuotta
nyky-Venäjällä kirkon rooli on vahvistunut koko ajana
kirkon on nähty palvelevan venäläistä identiteettiä ja nationalismia
kirkon ja valtion johto läheisissä väleissä
vallankumouksen, 1917, myötä ajatus patriarkan virasta herätettiin uudelleen
nimeksi Moskovan ja koko Venäjän patriarkka
tavoitteena kirkon toiminna lakkauttaminen Neuvostoliitossa
kommunistisen ja uskonnonvastaisen Neuvostoliiton myötä monet pakenivat pois Venäjältä
kirkko menetti virallisen asemansa 1920-luvulla
vainot erityisen voimakkaita Stalinin valtakaudella, 1950-luvulla
tavallinen kansa säilytti yhteydensä ortodoksisuuteen
kun Neuvostoliitto romahti, kirkko sai uudeelleen vapauden toimia
monet muut uskonnolliset yhteisöt aloittivat lähetystyön Venäjällä
1990-luvun lopulla ihmiset sanoivat luottavansa kirkkoon eniten kaikista maan instituutioista
OLEMUS JA ETIIKKA
leimallista perinteen eli tradition vaaliminen
katsoo edustavansa alkuperäistä ja oikeinta kristinuskon perintöä
kirkon nimi kreikan kielen oikeaa ja oikeaoppista tai oikein ylistävää sanasta
oppi perustuu Raamattuun ja kirkon perinteeseen
tärkeitä ensimmäisten kristillisten vuosisatojen aikana pidettyjen kirkolliskokousten päätökset
viimeinen koko kirkkoa säätelevä konsiili Nikeassa 787
piispojen merkitys
vanhojen oppijen ja käytänteiden tulkitseminen uusilla tavoilla
tärkeä rooli eettisissä kannanotoissa
ei ole yhtä yhtenäistä eettistä oppirakennelmaa
korostetaan mystisyyttä ja ihmisen jumalallistumista
tapahtuu, kun ihminen elää Raamatun ja kirkon opetuksen mukaan
hyvät oppaat jumalallistumisessa kirkon pyhät henkilöt
todistus siitä, että ihminen voi edistää hyvän toteutumista maailmassa
korostetaan ihmisen vapaata tahtoa
toiminnan ydin liturgia
ehtoollisjumalanpalvelus
moniin aisteihin vetoava
"pyhä draama"
käsikirjoitus noudattaa vuosisataista perinnettä
kolme osaa:
valmistava osa: papit valmistelevat ja siunaavat ehtoollisaineet alttarilla ikoniseinän tkana
opettavien osa: kun Kristuksen ruumis ja veri siunattuja; koostuu siunauksista, rukouksista, Raamatun luvusta ja lyhyestä saarnasta
uskovien osa
ydin ehtoollisen vietto
eukaristia eli kiitosuhri
7 pyhää toimitusta, mysteeriota
kaste = upotuskaste, yleensä lapsikaste; siirrytään osaksi kirkkoa
mirhalla voitelu = kasteen jälkeen, vahvistaa kasteen
eukaristia = kasteen ja mirha voitelun jälkeen voi osallistua
avioliitto = pyhä toimitus; ihanteena elinikäinen, avioero ei kielletty
pappeus = kolme astetta
diakonit = avustavat papistoa liturgian toimittamisessa ja muussa seurakuntatyössä
pappi = oikeus mysteerioiden suorittamiseen
piispuus = suuri merkitys hengellisenä ja eettisenä johtajana
katumus = kuin katolinen rippi; syntien tunnustus ja anteeksisaaminen
sairaanvoitelu = rukoillaan sairaan ihmisen puolesta, kuuluu eukaristia
liturgian lisäksi vietetään myös muita rukoushetkiä
juhlapäivien aattoina suoritetaan vigilioita, joissa rukoillaan, lauletaan ja valmistaudutaan juhlapäivän viettoon
USKONELÄMÄN PIIRTEITÄ
ristinmerkin tekeminen ja tuohuksen sytyttäminen näkyvä ja toiminnallinen osa ortodosksista kristillisyyttä
ristimerkki = osa rukousta ja keino pyhittää itseään; tehdään kirkkovierailun aikana ja koti-ikonin edessä
tuohuksen sytyttäminen ikonin edessä on rukouksen symboli
liturgian aikana suitsutetaan pyhää savua, joka siunaa kirkkoväen
kuvastaa rukousten nousemista Jumalalle
käytetyin rukous "Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä"
toistetaan liturgian aikana
ikonit olennainen osa kirkkorakennusta ja keskeinen ortodoksisuuden tunnusmerkki
ei palvota, vaan keskitytään rukoilemiseen ja muistelemaan pyhien ihmisten opetuksia ja esimerkkia
ikkunat tuonpuoleiseen
maalaus on uskonharjoitusta ja sitä säätelee monet tarkat ohjeet
yleisin aihe Neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa
pyhiinvaellus merkittäviin kirkkoihin ja merkittävien ikonien ääreen
ikonit ihmeitä tekeviä
luostareilla suuri merkitys
osa antanut opetusta ja koulutusta
on luostareita, joihin vetäytydään eristyksiin maailmasta
rakennettu syrjäisiin ja vaikeakulkuisiin paikkoihin
yleisö ei pääse vapaasti vierailemaan
paasto
sävyttää niin maallikon kuin luostarissa asuvan elämän
ennen pääsiäsitä 40 päivän mittainen suuri paasto
tehtävänä auttaa keskittymään hengellisyyteen ja luopumaan turhasta
muita suuria juhlapäivä edeltää myös paasto
HALLINTO
ei ole keskeistä hallintoa
kirkot ovat maankohtaisia kirkkoja
jotkut kirkot hallinnoltaan autonomisia
laaja toiminnanvapaus, mutta viimekädessä hengellisissä asioissa ja teologisissa kysymyksissä ratkaisuvalta on yksittäisen kirkon ulkopuolella
osa kirkoista täysin autokefaalisia
päättävät itsenäisesti kaikesta toiminnastaan ja opin tulkinnoista