Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Oikean ja väärän jäljillä Ellen Stenman, onko tekemättä jättämisellä…
Oikean ja väärän jäljillä
Ellen Stenman
moraali
moraali ja etikka tarkoittavat usein arkikielessä samaa
moraali tarkoittaa yksilön tai yhteisön käsitystä hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä ja tuon käsityksen mukaista toimintaa
jokaisella siis omat moraalit
etiikka
on filosofian osa-alue, joka tutkii moraalia
tarkoittaa samaa kuin moraalisfilosifia
pohditaan, mihin erilaiset moraaliset käsitykset perustuvat, kuinka perusteltuja ne ovat ja mitä moraali edes on
oikea toiminta ja hyvä elämä
eettinen näkökulma liittyy kaikkeen
neljä osa-aluetta
normatiivinen etiikka
normatiivinen: on oikeita ja vääriä tapoja toimia
mikä on hyvä elämä ja millä perusteella teot ovat oikeita tai vääriä
deskriptiivinen etiikka
tutkii ja vertailee erilaisia moraalikäsityksiä
ei anna suosituksia siitä, miten pitäisi toimia
soveltava etiikka
etiikan teorioita hyödynnetään konkreettisten ja ajankohtaisten ettisten kysymysten käsittelyssä
metaetiikka
meta: jotakin asiaa tarkatellaan ylemmältä tasolta
mitä moraaliset väitteet ja arvot pohjimmiltaan ovat
tavallinen arki täynnä pieniä moraalisia pulmia
olemme jatkuvasti moraalisissa valintatilanteissa
hyvä
hyvä tuoli
hyvää ruokaa
Georg Henrik Von Wright: hyvän lajit
välineellinnen hyvä
tekninen hyvä
utilitaarinen hyvä
terveydellinen hyvä
moraalinen hyvä
käsitteenä lähellä oikeaa --> kun sanomme, että jokin teko on oikein, tarkoitamme sen olevan moraalisesti hyvä teko
hyvää sen itsensä takia
tällä ei tavoitella mitään muuta, kuten nautintoa, terveyttä tai hyötyä
hedonistinen hyvä
lupaavansa pitävän ystävän hyvyys
arvo
mikä on hyvää ja tavoittelemisen arvoista
konkreettiset arvot
ystävän antama lahja
abstraktit arvot
ystävyys
vapaus
itsens toteuttaminen
arvoalueet
sosiaalinen arvo
taloudellinen arvo
vitaaliset arvot
uskonnolliset arvot
moraaliset arvot
arvot ohjaavat toimintaamme
välinearvo
arvo, joka on väline jonkin toisen arvon saavuttamiseksi
raha
lukio-opinnot
lepo
itseisarvo
arvot, jota ei tavoitella jonkin muun arvon vuoksi
ystävyys
totuus
oikeudenmukaisuus
normi
sääntö, käsky tai kielto, jonka tehtävänä suojella arvoa
jokapäiväistä arkea ohjaavat monet normit
tapanormit
tarkoitus tehdä yhteiselämästä miellyttävää ja sujuvaa
eräänlaisia oletuksia siitä, millaisia ihmiset ovat ja millaisia heidän tulisi olla
määrittävät sitä, mitä pidetään "normaalina"
jokaisella omat normit
normien kyseenalaistus --> normikriittisyys
jotkin normeista kirjoitettu lakiin ja lakeja muutetaan arvojen muuttuessa
moraalisubjekti
jokin sellainen, jolla on moraalisia oikeuksia esim. oikeus elämään ja turhan kärsimyksen välttämiseen
pitää ottaa huomioon, kun tehdään moraalisia valintoja
moraalisubjektin määrittelemisessä samanlainen ongelma kuin moraaliagentin kanssa
kehittyneimmät eläimet katsotaan moraalisubjekteiksi ja kärsimyksen aiheuttaminen niille on väärin
eläinkunta on jatkumo alkueläimistä simpansseihin --> missä kohtaa moraalisubjektius lakkaa?
joku tai jokin on moraalisubjekti jos sillä on kyky kärsiä --> kasvit ja eläimet, joilla ei kehittynyt hermosto, eivät ole moraalisubjekteja
Arne Næss:
esim. vuorella on oikeuksia; vuoren arvokkuutta ei saa loukata rakentamalla sen rinteisiin rumia hökkeleitä
moraaliagentti
toimija, jota pidetään moraalisesti vastuullisena teoistaan
ketkä tai mitkä lasketaan moraalisiksi agenteiksi?
aikuinen terve ihminen --> kyky moraaliseen harkintaan
sairaudet tai muut sekavuustilat --> ei moraalinen agentti
entä jos on juovuksissa? --> pidetään moraalisena agenttina, koska itse teki päätöksen, että juo
esim. vauva ei ymmärrä tekojensa seurauksia
R.M. Haren: kaikki väitteet eivät ole luonteeltaan moraalisia. moraaliväitteiden luonteeseen kuuluu se, että ne ovat universaaleja, käskeviä, autonomisia ja ylivertaisia
universaalisuus
moraaliväitteet koskevat kaikkia
"tappaminen on väärin" --> koskee jokaista ja itseäni
käskevyys
erottaa moraaliväitteet kuvailevista väitteistä
"vaikeuksissa olevaa ystävää pitää auttaa" --> velvoittaa auttamaan ystävää eikä vain kuvaa jonkun mielipidettä asiasta
autonomisuus
moraaliväitteitä ei voi johtaa muistaa arvokkaina pidetyistä asioista tai tosiseikoista
ylivertaisuus
jos moraaliarvot ovat ristiriidassa muiden arvojen kanssa, tilanne ei ole tasapeli, vaan moraalin tulisi aina voittaa
akti
teko
omissio
tekemistä jättämistä, jolla on moraalista merkitystä
relativismi
oikea ja väärä riippuvat ihmisestä ja kulttuurista
moraali on suhteellista ja mikä tahansa moraalisääntö voi olla oikein
subjektivismi
kulttuurirelativismi
moraalirealismi
objektiivinen moraali on olemassa moraalisista agenteista riippumatta
moraalisen totuuden tavoittelu on kuin tieteen tekemistä; vaikka emme vielä tietäisi totuutta, pyrimme yhdessä sitä kohti
miten voimme ottaa moraalin ohjenuoriksi normeja, jotka ovat ihmisestä riippumattomia ja mistä sellaiset normit edes tulevat?
supernaturalismi
moraaliarvot ankkuroidaan johonkin yliluonnolliseen ilmoitukseen esim. Jumalan sana
eri pyhät tekstit opettavat kuitenkin erilaista moraalia
naturalismi
moraaleja etsitään ympäröivästä maailmasta
meillä on ihmisluonnosta ja yhteiskunnasta tietoa, josta voi päätellä, mikä on hyvää
voiko hyvää määritellä minkään muun asian avulla?
G. E. Moore: hyvä on hyvää, eikä sitä voi määritellä minkään muun avulla. jos yritämme naturalistien tapaan määritellä hyvän jonkin luonnollisen ominaisuuden perusteella, päädymme
naturalistiseen virhepäätelmään
hyvää ei voi määritellä kuin sillä itsellään, mutta sen voi kyllä tietää
intuitionismi
ihmisellä on sisäinen moraalitaju, jonka avulla voi tietää, mikä on hyvää
moraalinen tieto perustuu intuitioon
sisäinen moraalitaju ei kuitenkaan voi olla luotettava mittatikku moraalisissa ongelmissa
miten intuitio toimii ? eri ihmisten sisäinen moraalitaju voi antaa eri vastauksia
Humen giljotiini
moraalit ja tosiasiat leikataan selvästi erilleen
"siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä sitä, miten niiden tulisi olla"
--> "no ought from is"
nihilismi
mikään ei ole hyvää tai pahaa --> arvoja ei ole
relativismiä syytetty nihilismistä --> jos kaikki moraaliarvostelmat ovat tavallaan yhtä tosia, onko mitään moraalia edes olemassakaan?
emotivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan yksilön omat tunteet vaikuttavat moraaliarvostelmiin
moraaliarvostelmat ovat vain tunteen ilmauksia, eivätkä tavoita mitään objektiivista totuutta
kulkee käsi kädessä subjektivismin kanssa
moraaliväitteet kertovat vain esittäjänsä toiveista, pelosta, inhoista, eivät siitä, mikä on "oikeasti" oikein tai väärin
onko tekemättä jättämisellä enemmän painoarvoa, kuin tekemisellä?