Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Aivot ja hermosto - Coggle Diagram
Aivot ja hermosto
Hermosolut eli neuronit
-
Hermosolun perusosat:
- solurunko eli -keskus (sooma), jossa tuma sijaitsee
- dendriitit eli tietoa vastaanottavat haarakkeet
- aksoni eli tietoa vievä haarake; myeliinitupet nopeuttavat viestin kulkua
Hermosolujen kolme toiminnallista päätyyppiä:
1) sensoriset hermosolut aistinelimessä vastaanottavat aistitietoa
2) motoriset hermosolut kuljettavat toimintakäskyt lihaksiin ja sisäelimiin
3) välineuronit toimivat edellä mainittujen välissä
Hermoverkko = neuronien järjestäytnyt joukko, joka vastaa jostakin toiminnosta (esim. silmän verkkokalvo)
Synapsi = kahden hermosolun välinen liitoskohta, jossa hermoimpulssi joko kuolee tai jatkaa matkaansa
- synapsien plastisiteetti (joustavuus) eli synapsien rakenteen muuttuminen käytössä auttaa mm. oppimisessa
- synapsien välittäjäaine voi olla joko
a) ehkäisevä (inhiboiva, nostaa solukalvon ärsytyskynnystä)
b) kiihdyttävä (eksitoiva, laukaisee toiminnan)
- synapsirakkuloista erittyy välittäjäainetta
Keskushermoston tärkeimmät välittäjäaineet:
1) GABA
- yleisin, tehtävänä vaimentaa tai lopettaa viestin kulku hermosoluissa (inhiboiva välittäjäaine)
- monet rauhoittavat lääkkeet kohottavat aivojen GABA-aktiivisuutta, jolloin hermoston toiminta rauhoittuu ja hidastuu
2) glutamaatti
- toimii päinvastoin kuin GABA, kiihdyttää (eksitoiva välittäjäaine) hermosolujen viestintää
- tärkeä mm. oppimisessa
3) dopamiini
- syntyy hypotalamuksen tyvitumakkeissa
- vaikuttaa toimintaamme säädellen liikkeitämme, vaikuttaa riippuvuuksien syntyyn mielihyvätumakkeen kautta, enegisoi, piristää ja tehostaa oppimista
4) serotoniini
- tärkeimpiä mielialaan vaikuttavia välittäjäaineita
- serotoniinin puute voi vaikuttaa aggressiivisuuden lisääntymiseen ja ruokahaluun
- liika serotoniini voi vähentää seksihaluja
Peilisolut = hermosoluja, jotka aktivoituvat liikkuessamme tai toimiessamme, mutta myös silloin, kun näemme toisten tekevän joitakin asioita
Hermosto
Keskushermosto
Isot aivot
- jakautuvat oikeaan ja vasempaan aivopuoliskoon, joita yhdistää aivokurkiainen
- vasemmassa aivopuoliskossa kielelliset ja matemaattiset lahjat
- oikeassa aivopuoliskossa luovuus, avaruudellinen hahmottaminen ja sosiaalisuus
- yllä oleva nykyään ongelmallista, koska aivopuoliskojen yhteistyö niin tiivistä
Aivokuori
- ihmisen tietoisen ja tahdonalaisen toiminnan keskus
- jakautuu otsa-, ohimo-, päälaen- ja takaraivolohkoihin ja toiminnallisesti sensorisiin aistialueisiin, motorisiin liikealueisiin ja assosiaatio- eli yhteysalueisiin
- otsalohkolla monet tunne-elämän toiminnot
- ohimolohkolla kuulo
- päälaenlohkolla ihon aistien ja jänne- ja nivelaistien alue sekä tiedostamattomien liikkeitten alullepano ja säätely
- takaraivolohkolla näkö
- Wernicken alueella vasemmalla ohimolohkolla puheen ymmärtäminen
Pikkuaivot
- ohjaavat mm. tiedostamattomia ja automaattisia liiketoimintoja kuten tasapainon säilyttäminen tai käveleminen
- mukana oppimisessa
- koordinoi ajattelun yhteyksiä otsalohkon ja päälakilohkon välillä
Aivorunko
- sisältää väliaivot, keskiaivot, aivosillan, ydinjatkeen ja aivoverkoston
- yhdistää aivot selkäytimeen
Talamus
- kaikista aisteista (paitsi haju) tietoa tuovat radat kulkevat talamuksen kautta aivokuorelle ja aivokuorelta toimintakäskyt menevät lihaksiin
- säätelee vireyttä
- liittyy myös nukahtamiseen siten, että se sulkee aisteihin tulevat signaalit, jolloin voimme levätä rauhassa
Hypotalamus
- säätelee homeostaattisten motiivien sekä autonomisen hermoston toimintaa vaikuttaen aivolisäkkeen toimintaan
- elimistön kello, mahdollistaa sen , että elimistömme noudattaa 24 tunnin vuorokausirytmiä
Hippokampus
- ratkaisevan tärkeä asioiden kiinnittymiselle muistiin, siirtää asiat ja tapahtumat säilömuistiin
- neurogeneesi = aikuisiällä tapahtuvaa uusien hermosolujen syntyä hippokampuksessa -> merkitys liittyy uusiin opittaviin asioihin, tarkkojen ja pysyvien muistojen syntymiseen
Amygdala eli mantelitumake
- liittyy hippokampuksen tavoin uuden oppimiseen, erityisesti tunnepitoisen aineksen muistamiseen
- lähettää ihmisen aivokuorelle tunneviestejä, kun esim. tulkitsemme toistemme eleitä ja ilmeitä
- liittyy erityisesti aggression ja pelon tunteisiin ja vaikuttaa siten sympaattisen hermoston toimintaan
Selkäydin
- hoitaa mm. refleksit (esim. tuntoreseptorin vaikutuksesta kuumalle hellalle osuneen sormen ärsyke saa ääreishermoston sensoriset radat kuljettamaan viestin salamannopeasti selkäytimeen, josta se palaa välittömästi motorista rataa pitkin takaisin aiheuttaen käden tempaisun pois kivun aiheuttajasta)
Aivoverkosto
- säätelee vireystilaa ja orientaatiota
Ydinjatke
- yhdistää selkäytimen aivoihin ja säätelee sydämensykettä ja hengitystä
Ääreishermosto
Somaattinen hermosto
- käsittää kaksi osaa: 1) sensoriset eli tuovat hermoradat, jotka kuljettavat aistitietoa reseptoreista keskushermostoon 2) motoriset eli vievät hermoradat kuljettavat ärsytyksen keskushermostosta lihaksiin ja rauhasiin
Autonominen (tahdostariippumaton) hermosto
- 1) sympaattinen (aktivoituu toimintatilanteessa, välittäjäaine noradrenaliini
2) parasympaattinen (lepotilanteessa, varastoi energiaa, välittäjäaine asetyylikoliini)
Umpi- eli sisäeritys
- suorittaa kemiallista tiedonsiirtoa elimistössä hormonien välityksellä
Aivolisäke
- säätelee muiden sisäeritysrauhasten toimintaa sekä kasvua
Kilpirauhanen
- erittää tyroksiinia, joka vaikuttaa suorituskykyyn ja vireyteen sekä aineenvaihduntaan ja kasvun nopeuteen
- vajaatoiminta aiheuttaa vireyden laskua, vetämättömyyttä; liikatoiminta taas ahdistusta, rauhattomuutta ja ärtyvyyttä
Lisämunuaiset
- erittävät stressitilanteessa adrenaliinia sekä kortikosteroideja pitäen yllä elimistön puolustusjärjestelmää
Sukurauhaset
- erittävät sukupuolihormoneja: estrogeeniäa, progesteroinia, testosteroinia vaikuttaen sukupuoliseen käyttäytymiseen
-
-
-