Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Hissa 5 - Coggle Diagram

- - - - Alku Varsinais-Suomessa 1100-luvulla
      - Sydänkeskiaika 1300-luvulla
      - Myöhäiskeskiaika 1400-1500-luvuilla
      - Päätyminen Kustaa Vaasan kruunaukseen 1523
  - - - 800-luvulta alkaen norjalaisia ja ruotsalaisia, viikinkiretkiä, Novgorodin (nykyistä Venäjää) vaikutus Karjalassa
      - Kristillinen kirkko hajosi 1054 katoliseen ja ortodoksiseen kirkkoon
        
        Suomi idän ja lännen kiista-alueena
        
        Maa rikkaudet kiinnostivat
      - Harvaan asuttu maa olisi helppo alistaa
        
        Suomalaiset mäkilinnat väestön turvana
    - - Ruotsalaisten I ristiretki n. 1155
        
        Jonkun Ruotsin kuninkaan toteuttama ryöstöretki
        
        Ei kunnon todistusaineistoa, että ristiretkeä oikeasti tapahtui
        
        Ristiretki tehtiin todennäköisesti Lounais-Suomen rannikoille.
        
        Kristinusko ei ollut täysin tuntematon alueella ennen tätä
        
        Legendan mukaan:
        
        Johtajana olivat kruunua tavoitteleva ruotsalainen ylimys Erik ja katolisen kirkon lähetyspiispa Henrik
        
        Piispa Henrik jäi Suomeen järjestelemään Suomen kirkollisia oloja
        
        Varsinais-Suomi liitettiin Ruotsin alaisuuteen
      - II ristiretki (n. 1250) Hämeeseen
        
        Ruotsi yritti vakiinnuttaa valtansa Suomessa
        
        1200-luvun lopulla Lounais-Suomeen ja Hämeen voidaan katsoa kuuluneen Ruotsiin
        
        Perustettiin linnoitus valvomaan oloja (Hämeen linna rakennettiin vasta 1370-luvulla)
        
        Aurajoen suuhun ryhdyttiin rakentamaan Turun linnaa
        
        Ruotsalaisten siirtolaisuus Suomeen alkoi
      - Viipurin linnan rakentaminen vahvistamaan Ruotsin asemaa
      - Novgorodin valloitusretki Hämeeseen 1227
        
        III ristiretki vuonna 1293
        
        Taistelu Karjalasta
        
        Novgorodilaiset ja ruotsalaiset sotivat Karjalassa 1200-luvun lopulta lähtien
        
        Ruotsalaiset rakensivat valloitustensa turvaksi Viipurin linnan
        
        Venäläiset aloittivat uudellee hyökkäykset syvälle Hämeeseen ja Turkuun saakka
        
        Sotatoimet päättyivät vuonna 1323
        
        Pähkinäsaaren rauha 1323
        
        Suomi osaksi Ruotsia
        
        Ns Itämaan maakunta (1362)
        
        Karjala Novgorodin hallintaan
        
        Hansakauppiaat hyötyivät sodan loppumisesta
        
        Toimivat välittäjinä
  - - - Osoitus suomalaisten vastustuksesta
    - - Lännen roomalaiskatolinen ja idän ortodoksinen kirkko kilpailivat
  - - - Keskiajalla yleistä Eurooppaan, kuninkaan heikko valta
    - - Valtakunta jaettiin linnalääneihin joita johti linnapäälikkö
        
        Linnapäällikkö organisoi ja johti puolustusta, keräsi veroja ja toissijaisesti hoisi hallintoa sekä jakoi oikeutta
  - - - Verokymmenykset kirkolle
      - Kirkko valvoi siveellisyyttä ja jakoi rangaistuksia
    - - Suomessa linnanpäälliköt ja voudit
        
        Kruunun edustajia linnalääneissä
    - - Kruunu kantoi pääveroa
      - Apuveroista eli tiettyä tarkoitusta varten kerätyistä veroista sovittiin yhdessä
      - Verojen kerääminen oli yhteisöjen vastuulla
        
        Keruu maakunnittain ja pitäjittäin
        
        Kaksi vuodessa
        
        Alkukesällä ja syksyllä
        
        Kruunu halusi rahaa
        
        Suuri osa veroista kerättiin kuitenkin maataloustuotteina (ruis, ohra, kuivattu kala, lehmät, lampaat) ja päivätöinä
  - - - Keräsivät veroja ja järjestivät käräjiä
    - - Keräjät päättivät veroista eli pitäjän rasitusten jakamisesta
      - Antoivat tuomion rikosjutuissa
        
        Ennen Ruotsin hallintoa oli käytössä verikosto
  - - - Jokaisessa maakunnassa hieman erilaisia kirjoittamattomia periytyneitä oikeussääntöjä
        
        Esim. perintöoikeus
      - Myös verotuskäytäntö vaihteli maakunnittain
      - Valatodistelu
        
        Jos suku myötävannoi, syytetty vapautui
    - - Tapaoikeus korvaantui koko valtakunnassa yhtenäisillä laeilla 1300-luvulta alkaen
        
        Esimerkiksi kuninkaan antamat ns. rauhanlait
      - Rikoksista annetut rangaistukset ankaria
        
        Kuolemantuomio hyvin yleinen
        
        Usein ei pantu kuitenkaan täytäntöön
        
        Mahdollisuus maksaa ns. hyvityssakko tai henkiraha
        
        Verikosto kiellettiin
        
        Uhrin omaisten ei enää sallittu kostaa
    - - Alioikeudet
        
        Oikeutta jakoi kiertävä tuomari apunaan paikalliset lautamiehet
        
        Maaseudulla kihlakunnanoikeudet, kaupungeissa raastuvanoikeudet (pormestari ja raati)
        
        Pitäjissä yleensä kolmet käräjät vuodessa
        
        Talvi- eli verokäräjät, kesä- eli kalakäräjät ja syyskäräjät
      - Laamanninoikeudet
        
        Alioikeuksien päätöksistä voitiin valittaa laamannille
        
        1435 maa jaettiin kahteen laamannikuntaan
        
        Eteläiseen ja pohjoiseen
        
        Laamanni Suomen korkein tuomari; ratkaisi juttuja kuninkaan vallalla ja kuninkaan nimissä
      - Mahdollisuus valittaa vielä kuninkaalle
    - - Ylin tuomiovalta kuninkaalla
      - Oikaisukäräjillä mukana uskottu mie
    - - Tuomari (aatelinen)
      - Lautamies (kansan valitsema)
    - - Pormestarit ja raatimiehet (porvariston valitsemia)
  - - - Maallinen rälssi sai verovapauden
        
        Yleensä ratsupalvelut tai ratsumiehen varustaminen
        
        Johti maanomaisuuksien keskittymiseen
      - Läänitys
        
        Aateliston veronkanto-oikeus
      - Lukumäärällisesti Suomessa pieni, n. 250 tilaa
        
        Ei täydellistä kartanolaitosta maaorjineen
      - Ylempi ja alempi aateli
        
        Aatelissukujen muodostuminen, aatelin oikeudet alkoivat periytyä
      - Tunnettuja aatelissukuja esim. Fleming, Tott, Kurki, Tavast, Horn ja Särkilahti
      - Aateliskartanoita lähinnä Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Hämeessä ja Satakunnassa
    - - Ns. hengellinen rälssi
        
        Kirkon ja pappien verovapaus
      - Verotusoikeus, ns. kymmenykset vastasi myös sivistyksestä
        
        Alkeisopetus ja korkeampi “tiede”
      - Kirkolla myös “maallista” valtaa
        
        Oma tuomiovalta (kanoninen oikeus)
        
        Nimitysoikeus (virkailija, tuomiokapituli)
      - Myös Suomeen perustettiin luostareita
    - - Kaupungit syntyivät muinaisille kauppapaikoille usein vesistöjen ääreen
      - Kaupunkien kauppiaat ja käsityöläiset
        
        Porvarioikeudet
        
        Tukholmassa 8000 ja Turussa 3000 asukasta
      - Hansan suuri vaikutus
        
        Tuotiin suolaa, mausteita ja keramiikkaa, vietiin tervaa, hylkeenrasvaa ja turkiksia
      - Kaupunkien raadit ja pormestari
      - Ammattikuntalaitos
        
        Killat
      - Porvaristokin jakaantui sisäisesti ns. valtaporvareihin ja pikkuporvareihin
    - - Suurin osa väestöstä sai elantonsa maataloudesta
        
        Turkiskaupan vähentyessä suomalaisesta yhteiskunnasta talonpoikaisvaltaisempi
      - Pelloilla sarkajako yleinen, yksivuoroviljely
      - Ohra, ruis, kaura, nauris, tattari
      - Oikeutena mahdollisuus vaikuttaa paikallishallinnossa
      - Rasituksina:
        
        Verotus
        
        Kuninkaalle ja kirkolle
        
        Sotalaitos sekä työsuoritukset
        
        Kyyditys- ja kestikievarilaitos, teiden, kirkkojen ym. rakentaminen
      - Suomalainen talonpoika itsenäisempi ja vapaampi, kuin muualla Euroopassa
      - Länsi-Suomessa viljelymuotona peltoviljely (sarkajako) ja ryhmäkyläasutus
      - Itä-Suomessa viljelymuotona kaskiviljely ja haja-asutus
    - - Kala oli tärkeä kauppatarvike ja elintarvike
      - Sisämaassa kalastettiin kotitarpeiksi ahvenia, lahnoja ja haukia
        
        Kalasta saatiin ruokaa ympäri vuoden, kun sitä suolattiin ja hapatettiin ja kuivattiin
      - Kuivattua kalaa käytettiin myös veronmaksuun
      - Lohia pyydettiin yhdessä rakennetuilla lohipadoilla, ja tuottoisat lohikosket ajautuivat usein rälssimiesten omistukseen
    - - Pääelinkeinoina metsästys ja eränkäynti säilyi pisimpään lappalaisten ja Pohjanlahden perukan talonpoikien elämässä 1300-luvulle saakka
      - Metsästys ja turkiskauppa eivät kuitenkaan loppuneet, vaikka peltoviljely yleistyi
      - Metsästystä tehtiin turkisten vuoksi (ilves, kärppä, kettu, orava)
        
        Turkiksilla maksettiin veroja, ja niitä käytettiin maksuvälineinä kaupanteossa
      - Karhut ja hirvet olivat tärkeää suurriistaa, ja susia tapettiin haittavaikutusten takia
    - - Karjatalous ei ollut keskiajalla pääelinkeino
      - Talossa oli yleensä muutama lehmä, joiden tärkein tuotos oli lanta, ei maito
      - Vetoeläiminä käytettiin härkää tai hevosta
      - Suurta karjaa ei kannattanut pitää, koska se tuotti maitoa vain kesällä mutta vaati ruokintaa ympäri vuoden
      - Kirnuttua maitoa eli voita käytettiin pääosin vaihtokaupan välineenä
      - Eläimistä saatiin vain vähän lihaa syötäväksi, mutta rakkikolla riitti voita, nahkoja ja juustoa kaupattavaksi ulkomaille
  - - - Isän tai isän puolen sukulainen
    - - Mies edusti vaimoaan oikeudessa ja hallitsi hänen omaisuuttaan
  - - - Turvaksi, jos kaupungissa kävi jotain
        
        Tulipalo
        
        Sota
        
        Tauti
    - - Turve- ja lautakatot
      - Hirsirakennuksia
      - Neliskulmainen sisäpiha, jota ympäröi kasvimaa, navetta ja kaivo
    - - Kaupungit oli jaettu kortteleihin ja kaupunginosiin
      - Kadut oli päällystetty lankuilla ja hirsillä ja ne oli kapeita
    - - Turun kaupunki paloi 1400-luvulla 5 kertaa ja 1500-luvulla 12 kertaa
      - Olkikatot riskitekijä
    - - Juomakannuja
      - Tinavateja
      - Kattinoita
      - Patoja
      - Tyynyjä
      - Lakanoita
    - - Varakkaimmilla ulkomaisista kankaista ja kotimaisista turkiksista
        
        Silkkiä ja samettia
      - Myös talonpojat suosivat turkiksia
      - Palkollisten ja rahvaiden vaatteet oli kotitekoisesta sarkavillasta
      - Ihmiset kerrospukeutuivat vuodenajasta riippumatta
        
        Välillä jopa neljä kerrosta
      - Naisilla pitkät mekot ja lyhyet sukkanauhoilla kiinnitetyt sukat
        
        Varakkailla naimisissa olevilla naisilla huntu, joka jätti näkyviin vain kasvot ja kämmenet
      - Vaatteissa ei taskuja, joten kannettiin laukkuja
      - Korottomat nahkapohjaiset litteät kengät
  - - - Suomi Eurooppalaistuu
        
        Poliittiset ja kulttuurilliset vaikutteet kulkivat Suomeen kirjoitetun teksin muodossa
  - - - Nuori kasvatettiin kirkon palvelukseen ja vasta toissijaisesti virkamieskunnan palvelukseen
    - - Koulutus tarkoitettu pojille
      - Turun kirkkoherra aluksi opettajana myöhemmin myös muu papisto
      - Opiskelijat lähinnä aateliston, porvariston ja papiston lapsia
      - Lahjakkaimmat lähti ulkomaille opiskelemaan
- - - - Ruotsi oli köyhä ja maatalousvaltainen
      - 1600-luku erityisen kylmä
        
        Sadot pienet
      - Läänityksiä aatelille verotuksen tehostamiseksi, myöh. myös palkkiona “sotimisesta”
      - Väkiluku noin 1,2 miljoonaa
      - Merkantilismin tehostaminen
        
        Kupari ja rauta 80% viennistä
      - Hallinnon kehittäminen
    - - Ruotsi käyttää hyväkseen vastustajiensa ongelmia
        
        Venäjällä valtaistuiriidat redivät maata
        
        Ruotsin ja Venäjän välillä kiista Suomen itärajasta
        
        Puola oli Venäjän ja Turkin puristuksissa ja sillä oli sotaväsymystä
        
        Ruotsin ja Puolan välillä oli kiista Baltiasta
        
        Tanska ei ollut tunnustanut Kalmarin unionin hajoamista
        
        Ruotsin ja Taskan välillä oli kiistaa Etelä-Ruotsista
      - Venäjää vastaan soditun sodan jälkeen Ruotsi saa 1617 Stolbovan rauhassa Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan
    - - Armeijan uudistukset
        
        Talonpoikia armeijaan + palkka-armeija
        
        Kustaa Aadof uudisti armeijaa
        
        Paransi liikkuvuutta ja aseistusta
      - Naapurivaltioiden heikkous
        
        Puola
      - Liittolaisten tuki
        
        Ranska
      - Hallinnon tehokkuus
        
        Keskusvirastot
      - Alamaisten tehokas valvonta
      - Tärkeät luonnonvarat
        
        Rauta
        
        Kupari
        
        Terva
      - Valtion tulojen lisääntyminen
    - - Sotaan liittymisen syyt
        
        Uskontojen välinen kilpailu (liittyen maalliseen valtaan)
        
        Aluevalloitusten mahdollisuus
        
        Dominium maris Baltici
        
        1600-luvun alueellisten suurvaltojen Ruotsin ja Tanskan keskeinen strateginen pyrkimys saavuttaa ja vaatia itselleen määräävä asema Itämeren merenkulussa, mitä muut aikakauden valtiot onnistuneesti vastustivat
        
        Westfalenin rauhassa 1648 sai ns. saksalaisalueita merkittävät tullitulot Ruotsille
        
        RUOTSISTA TULI TODELLINEN SUURVALTA
        
        Lisää alueita
        
        Voittoisa sota Tanskaa vastaan 1658
        
        Eteläisen Ruotsin maakunnat Ruotsille
        
        Rauha Puolan kanssa 1660
        
        Puola luopuu vaatimuksista Ruotsin kruunuun
        
        Tunnustaa Liivinmaan osaksi Ruotsia
    - - Esimerkillisen tehokas hallinto
        
        Verojen keruu, uusia virkoja
        
        Lujitti yhteiskuntaa
        
        Mahdollisti säätykierron
      - Merkantilismi valjasti talouden sodan tarpeisiin
        
        Sodan maksoivat muut
        
        Apurahat, sotatoimialueen ryöstely
      - Tehokas armeija, onnistunut taktiikka, moderni aseistus
      - Propaganda tanskalaisia, venäläisiä ja katollisuutta vastaan
    - - Talonpojat jaettiin 10 miehen ruotuihin, joista 1 mies otettiin sotilaaksi (aatelisten lampuodeista joka 20. mies), jopa joka kolmas mies kuoli sodassa
        
        Yleensä renki, harvoin talon isäntä tai edes poika
      - Palvelun välttäminen yleistä
        
        Pako
        
        Lahjottiin väenottoja suorittanut virkamies
        
        Lähetettiin palvelukseen kelpaamaton armeijaan (iäkäs tai rampa)
        
        Palkattiin joku hoitamaan palvelus esim. palkkasoturi tai otettiin elätti
      - Sotamiehen elätti 2-4 taloa, joiden maista sotilaille annettiin torppa
      - Ratsuväki kerättiin vapaaehtoisuuteen perustuen
        
        Ratsumiehen varustaneet ratsutilat (rusthollit) saivat verovapauden
    - - Tykistö mukana rintamassa, erittäin tulivoimainen
      - Päällystö hyvin koulutettua
      - Onnistunut strategia (rintamalinjan ohentaminen)
      - Armeijan hyvä liikkuvuus, erityisesti suomalaiset ratsumiehet
  - - - Kaupan ja teollisuuden korostaminen
      - Sodat vaativat rahaa, joten kauppaa oli kehitettävä
      - Maataloutta ei pidetty tärkeänä, vaikka oli maan pääelinkeino (vrt. fysiokratismi)
        
        Monopolit, kauppakomppaniat
      - Jalometallit tärkeitä, viennin oltava tuontia suurempi
      - Vientiin kuparia (noin 80% viennistä), rautaa, Suomesta tervaa, puutavaraa, kalaa, voita, nahkoja ja vuodat
      - Tuontiin suolaa, kankaa, humalaa, alkoholia, mausteita
      - Verotus kiristyi
        
        Lisääntyneiden sotien rahoitus
        
        Ei joustettu edes nälkävuosina
        
        Autioituminen
        
        Jos tila ei maksanut veroa kolmena peräkkäisenä vuonna, se merkittiin autioksi
        
        Ei todellisuudessa asuttamaton
        
        Kruunu luovutti tilan maksukelpoiselle
      - Otettiin käyttöön ns. henkiraha, pikkutulli
    - - Maatalous
        
        Sarkajako osoittautumassa vanhanaikaiseksi
      - Itä-Suomessa edelleen kaskiviljelyä
      - Viljelykasveja
        
        Ruis, ohra, kaura, herne, nauris, humala
      - Pikku jääkausi
        
        Katovuodet etenkin 1690-luvulla, jopa joka kolmannes väestöstä kuoli
        
        Suurvalta-aika muutenkin raskas talonpojille
      - Kalastus ja metsästys pysyivät tärkeinä sivuelinkeinona
      - Tervanpoltto
        
        Suomi Euroopan tärkein tervan tuottaja 50%
      - Merkantilismi edisti teollisuutta
        
        Suomeen ruukkeja, masuuneja ja sahoja
        
        Merkitys jäi vähäiseksi
        
        Rautamalmi tuotiin Ruotsista
        
        Suomessa suuret metsävarat
        
        Myös sahateollisuus kehittyi
      - Ruotsilla suuret, helposti jaettavat malmivarat ja kehittynyt tekninen osaaminen rikastamisessa
      - 1600-luvulla perustettiin kaupunkeja
        
        Kauppa keskitettiin maa- ja tapulikaupunkeihin
        
        Tavoitteena pääoman kasaantuminen kaupunkeihin, kaupunkien ja kaupan merkityksen kasvu
        
        Esim. käsityö sallittua vain kaupungeissa
        
        Verotus helpompaa ja osa veroista saatiin nyt rahana, joka helpommin kuljetettava kuin tuotteet
        
        Kaupungit jäivät pieniksi (alle 1000 asukasta), vain Turku ja Viipuri isompia
  - - - Todellinen suurvalta-ajan hyötyjä
      - Läänitykset lisääntyvät (erit. Kristiinan aikana)
      - Aatelisto jakautuu ylhäisaateliin ja alhaisaateliin
      - Erioikeuksia perustetaan ns. reduktiossa
        
        Valtio saa lisää veroja
    - - Asema uskonpuhdistuksen jälkeen säilyi huonona
        
        Pidettiin epäluotettavina
      - Elivät yleensä viljelystensä tuotolla “rahvaanomaisesti”
      - Kirkkokuri
        
        Ensin papisto kuriin, sitten kansa
        
        Kirkkokurin myötä papiston asema vahvistuu
    - - Valtaporvarit
        
        Yleensä ulkomaalaisia tukkukauppiaita
      - Pikkuporvarit
        
        Käsityöläisiä ja pikkukauppiaita
      - Porvaristo alkoi sulkeutua
        
        Pääsy porvariksi vaikeutui
      - Päätökset raastuvankokouksissa
    - - Tuotteiden myynti markkinoilla tai suoraan porvareille
      - Talonpoikien asema heikkenee aatelisten vallan kasvaessa
        
        Säätyerot kasvoivat
  - - - Ruotsia vastaan syntyi liittokunta
        
        Venäjä, Puola ja Tanska, jotka olivat menettäneet aiemmin alueita Ruotsille
    - - Aluksi Ruotsi saavutti voittoja kaikkialla
        
        Ruotsilla “Euroopan paras armeija”
        
        Voitti lukumäärällisesti ylivoimaisen Venäjän armeijan Narvassa
      - Ruotsi vs. Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua
      - Pultava oli Ruotsin suurvallan päätepiste
        
        Ennen taistelua armeijan vahvuus vähentynyt 7000 miestä
        
        Kylmä talvi ja venäläisten poltetun maan taktiikka
        
        Strategisesti tärkeässä Pultavan kaupungissa 23 000 ruotsalaista oli vastassa 50 000 venäläistä
        
        Kuningas pakeni Turkkiin ja loputkin armeijasta antautui
      - Päätös
        
        Ruotsalaisten tappio Pultavassa avasi Venäjälle tien länteen
        
        Venäläiset valloittivat Suomen 1714
        
        Suomessa alkaa ns. isonvihan aika, joka päättyi Uudenkaupungin rauhaan 1721 (pakko ryöstöä, pakko verotusta)
        
        Uudenkaupungin rauhan aluemuutokset
        
        Miehitys aikaa kutsutaan isonvihan ajaksi, koska venäläiset toimivat raasti ja ryöstivät siviilejä
        
        Miehityksen jälkeen venäläiset jatkoivat suomalaisten piinaamista, orjuuttamista ja kiduttamista
        
        Erityisesti naiset körsivät ison vihan aikana
        
        1 more item...
        
        Vangeiksi joutui 20 000-30 000 suomalaista
        
        1 more item...
        
        Moni pakeni Ruotsiin
        
        2 more items...
        
        Suomi menetti ⅕ väestöstään taisteluissa ja miehityksen aikana
        
        Ruotsin vähälukuiset ja heikot joukot eivät pystyneet auttamaan Suomea
        
        Ruotsi menettää suurvalta-asemansa
  - - - Uskonpuhdistus oli heikentänyt koululaitosta
      - Luostarikoulut oli lakkautettu, kirkolla ei aina varaa järjestää opetusta (valtio takavarikoi kirkon omaisuuden)
      - Koulutuslaitos suunniteltiin uudistettavaksi
        
        Rahapula sekä kuninkaan ja piispojen riidat estivät uudistukset
        
        Syynä huonoon opetukseen esim. opettajien heikko ja epävarma palkkaus
      - Turun akatemia avattiin 1640
        
        Virkamiesten kouluttaminen
        
        Tieteellisesti jäljessä Euroopan huippuyliopistoista
      - Koulut kirkon valvonnassa
        
        Oppiaineet tähtäsivät papin uraan
        
        Latina, uskonto
        
        Koululaitos koulutti riittävästi pappeja, mutta valtio halusi myös virkamiehiä
      - Kirkko valvoi myös lukutaitoa ja ihmisen käyttäytymistä
  - - - Virkoihin ei nimitetty suomalaisia
    - - Ruotsin kiinnostus suuntautui Baltiaan, Saksaan ja Tanskaan
    - - Se mullisti Suomen oikeusolot
    - - Suomi haluttiin saada tiukemmin osaksi suurvaltaa
      - Kenraalikuvernöörin valtuudet oli laajat
        
        Suomen käskynhaltijoiden oli toteltava häntä
        
        Sen vastuulla oli koko Suomen hallinto ja veronkanto
      - Ensimmäinen kenraalikuvernööri oli Nils Bielken
        
        Hän onnistui kitkemään laittomuuksia, kohentamaan alamaisten oikeusturvaa ja ylipäänsä rauhoittamaan elämää
      - Toinen kenraalikuvernööri oli Per Brahe
        
        Hän perusti postilaitoksen 1638
- - - - Pääasiassa kivestä, luusta tai puusta (n. 8000-1500 eaa.)
    - - Metsästys ja kalastus
      - Maanviljelyä ja karjanhoitoa alkoi esiintyä jo joillain seuduilla
    - - Koira oli yleinen
    - - Vuodenaikojen mukaan kiertävää ja seurasi esimerkiksi pyyntieläimiä
    - - Valmistettiin nahasta
    - - Suomen historian lämpimin aikakausi
  - - - Osa työkaluista, aseista ja koruista pronssia (n. 1500-500 eaa.)
    - - Maanviljelys ja karjanhoito tärkeämpiä
      - Erityisesti sisämaassa myös pyynti säilyy tärkeänä
    - - Talot rakennetaan kauemmaksi rannoista ja ensimmäisiä kylämäisiä yhteisöjä syntyi
        
        Maanviljelyn takia
    - - Nauta, vuohi ja lammas
    - - Opittiin kutomaan kankaita villasta
    - - Kaukokauppa oli jo alkanut
        
        Tuonti oli tina ja kupari pronssin valmistukseen
        
        Vientiä esimerkiksi turkikset ja traani
  - - - Osa työkaluista ym. valmistettiin raudasta (n. 500 eaa. alkaen)
    - - Maanviljelys tehostuu, otetaan käyttöön kaskeaminen peltoviljelyn ohella
      - Viljelykasveina esimerkiksi vehnä, ohra ja ruis
    - - Kyläasutus on alkanut, paikallisia mahtimiehiä (kuninkaita)
      - Asutukset veden lähellä
    - - Lehmiä, vuohia, sikoja ja lampaita
        
        Kanat ja hevoset rautakauden lopulla
  - - - Esinehautaukset (vainajalle tarve-esineitä mukaan tulevaan elämään)
- - - - Norjan, Ruotsin ja Taskan ylhäisaateli kyllästyi saksalaisten kasvavaan vaikutusvaltaan 1300-luvun lopulla
    - - Alkuaika rauhallista
      - Kuningas teki uudistuksia Suomessa
        
        Linnaläänit alistettiin suoraan hallitsijalle tilivelvollisiksi
        
        Turkuun perustettiin maaoikeus
        
        Se käytti kuninkaan tuomiovaltaa
        
        Muodosti maahan hallintopitäjiä ja kihlakuntia
    - - Syyt
        
        Sisäiset olot 1400-luvun loppupuolella levottomia
        
        Kiistat Venäjän vastaisella itärajalla lisääntyivät
        
        Venäläiset yrittivät valloittaa Viipurin ja Olavinlinnan
        
        Epäonnistui
        
        Tanskalaiset tuki Venäjää ja hyökkäili Suomen rannikolle, koska pyrki ajamaan omia etuja ruotsalaisia vastaan
      - Tapahtumat
        
        1503 unionisota Ruotsi vs Tanska
        
        Unioni jakautui kahtia
        
        1513 Tanskan ja Kalmarin unionin kuninkaaksi Kristian II (tanskalainen)
        
        Samaan aikaan Ruotsin valtionjohtajaksi Sten Sture nuorempi
        
        Hän koitti estää Kristianin kruunaamisen Ruotsin kuninkaaksi
        
        1520 Kristian aloitti sotaretket Ruotsiin
        
        Sten Sture kuoli ja Kristianista kuningas (perintökuninkuus)
        
        Tukholman verilöyly 1520
        
        Kristian houkuttelee paljon aatelisia Tukholmaan ja vangitsi ja teloitutti heitä
        
        Myös Suomessa aatelisia teloitettiin ja vangittiin
        
        Tanskan vankeudesta paennut Kustaa Vaasa yllytti kansaa kapinaan Taalainmaalla
        
        Kapinointi levisi ympärimaata
        
        Kustaa Vaasa julistettiin valtionjohtajaksi ja Ruotsalainen ylhäisaateli liittyi kapinallisten puolelle
        
        Lyypekin hansakaupunki antoi tukensa ja rahalainan Kustaalle
        
        Kristian oli hansa vastainen, joten Lyypekki halusi tukea Kustaata ja kapinallisia
        
        Viimeiset tanskalaisia vastaan käytiin Suomessa
        
        1 more item...
      - Seuraukset
        
        Suomi liitettiin osaksi Ruotsia
        
        Kustaa Vaasa kuninkaaksi
        
        Suomen merkityskasvoi
        
        Erik Fleimingistä tuli kuninkaan neuvonantaja
        
        Ruotsin ja Tanskan liitto päättyi
  - - - Eli 1496-1560
      - Lahjakas puhuja, hyvämuistinen ja taitava poliitikko
    - - Valtion kuninkaan vallan vahvistaminen
      - Kirkon ylivallan kaventaminen
    - - Kuninkaan vallan vahvistaminen
        
        Perintö kuninkuus, vanhin poika Eerik perisi kruunun
        
        Varhaismerkantilismi eli kruunun ohjaama talous
        
        Pyrkimys Itämeren kaupan valvontaan
        
        Ulkomaankaupan lisääminen
        
        Helsingin perustaminen 1550
        
        Hallinnon ja verotuksen tehostaminen
        
        Maakirjat eli talokohtainen verotus
        
        Pyrkimys keskitettyyn hallintoon
        
        Keskusvirastot Tukholmaan
        
        Voutikunnat
        
        Oikeuden käytön vahvistaminen
        
        Erämaiden asuttaminen (kaskeaminen, eränkäynti)
        
        Varovainen ulkopolitiikka heikon valtion suojelemiseksi
        
        Vakinainen armeija väenottojärjestelmällä
      - Kirkon vallan kaventamiseksi
        
        Veroja kirkolta sotien maksuun, aluksi suostuntaveroja ja myöhemmin pakko-ottoja
        
        1527 kirkon liika omaisuus valtiolle
        
        12 000 tilaa, jalometallit
        
        Lopulta siirtyminen luterilaisuuteen
        
        Ensimmäinen valtio joka irtaantui katolisesta kirkosta
        
        Kuninkaasta kirkon pää
        
        Mikael Agricola Suomen reformaation keskeisempiä hahmoja 1500-luvun puolivälissä
        
        Uusi testamentti suomeksi 1548
        
        ABC-kirja
    - - Ruotsin kuninkaita hallitusvuosineen:
        
        Kustaa Vaasa 1523-1560
        
        Eerik XIV 1560-68
        
        Juhana III 1568-92
        
        Sigismund 1592-1600
        
        Kaarle IX 1599-1604
      - Eerik XIV “kuningas jumalan armosta”
        
        Epäonnistuneet naimakaupat, päätyi naimisiin sotilaan tytär Kaarina Maununtyttären kanssa
        
        Eerik sairastui mielisairauteen, myös Eerikin veli Maunu oli mielisairas
        
        Eerikin politiikassa Venäjä oli liittolainen ja Puola vihollinen
        
        Juhanin ja Eerikin välille riita Baltiasta ja suhteista Venäjään ja Puolaan
        
        Eerik syrjäytettiin ja Juhana nousi valtaistuimelle
      - Juhana III
        
        Ensin Suomen herttua, loistelias renessanssi hovi Turun linnassa
        
        Avioitui Katariina Jagellonican kanssa, joka oli Puolan kuninkaan sisar
        
        Juhana riitautui osittain tämän takia Iivana IV Julman kanssa
        
        Juhanalle Venäjä oli vihollinen ja Puola ystävä
        
        Sota venäjää vastaan
      - Sigismund
        
        Juhanan poika (ja Puolan kuningas) nousi hallitsemaan myös Ruotsia isänsä kuoltua (personaaliunioni)
        
        Kaarle-herttua (eli kuninkaan isän veli) aloitti kapinan katolista Sigismundia vastaan
        
        Suomen käskynhaltija Klaus Fleming pysyi Sigismundin takana
        
        Kaarle-herttua kehotti suomalaisia nousemaan kapinaan
        
        Nuijasota
        
        Sigismund ei pysty kukistamaan Kaarle-herttuan joukkoa
        
        Sigismund menetti Ruotsin kruunun
      - Kaarle IX
        
        Kustaa Vaasan nuorin poika
        
        Onnistui nousemaan valtaistuimelle syrjäyttäen Sigismundin
        
        Valtakunnan yhtenäistäminen
        
        Suomen erityisasema suuriruhtinaskuntana poistui
  - - - Jo Kustaa Vaasan aikana maanlain lisäksi Jumalan laki
      - 1600-lulussa Mooseksen laki
        
        Silmä silmästä...
      - Enemmän kuoleman rangaistuksia
        
        Harvoin pantiin toimeen
      - Sakkojen lisäksi vahingoskorvauksia
  - - - Juhanan kuoleman jälkeen Sigismundista Ruotsin ja Puolan kuningas
      - Ongelmia, koska Puola katolinen ja Ruotsi luterilainen
      - Joutui nimittämään Kaarle-herttuan ja valtaneuvoston Ruotsiin sijaishallitsijaksi
      - Johtaviin virkoihin Sigismundin luottomiehiä, Suomesta Sigismundin tukialue
        
        Käskynhaltijaksi Klaus Fleming, joka oli myös Ruotsin sotavoimien päällikkö, myös Suomen aatelisto Sigismundin kannattajana
      - Kaarle pyrki valtansa lujittamiseen, kun Sigismund poistui Ruotsista
        
        Yllytti suomalaisia kapinaan laillista esivaltaa (Klaus Flemingiä ja Sigismundia) vastaan
      - Talonpoikien hounot olot
        
        Syyt
        
        Pitkä viha (1570–95) rasittanut suomalaisia
        
        Linnaleirin pito
        
        Sotaretkien aikana sotaväki majoitettiin talonpoikaistaloihin eli linnaleiriin
        
        Ryöstely talonpojilta
        
        Sodan päättyminen ei lopettanut linnaleiriä, koska Klaus Fleming halusi edelleen ylläpitää armeijaa Venäjän uhan varalta
    - - Talonpoikaiskapinan syttyminen
        
        Talonpojat tarttuivat nuijiin aatelisia ja Klaus Flemingiä vastaan
      - Fleming kukisti kapinan verisesti
        
        Johtajat surmattiin ja silvotut ruumiit ripustettiin näkyville
      - Kaarle Suomeen kukistamaan nuijasodan voittajat
    - - Flemingin ja Sigismundin kannattajat (aateliset) menettivät osan erioikeuksistaan
      - Kaarle IX valtaistuimelle
- - - - Sukulaiskielet
      - Lainasanat
      - Kielitieteiden “alkuteoria” (onko kielet lähtenyt yhdestä) vs “diffuusioteoria” (onko ollut monta kieltä jotka ovat sekoittuneet)
    - - Ns. kulttuurikerroksen tutkiminen
      - Esinelöytöjen tutkiminen, vertailu ja sarjoittaminen
      - Hautapaikkojen ja - löytöjen tutkiminen
      - Rannansiirtymän laskeminen (Skandinaviassa)
      - Radiohiiliajoitus (orgaanisesta aineesta)
        
        Esim. eläimen kuoltua hiilen määrä alkaa vähentyä tietyllä nopeudella
      - Termoluminenssimenetelmäajoitus (savesta)
      - Siitepöly- ja kasvijäännösanalyysit
      - Dendrokronologia eli vuosirengasajoitus
        
        Kylmät kaudet pystytään havaitsemaan vuosirenkaista
  - - - Keskisestä Euroopasta ja nykyisen Venäjän alueella tasangoilta
- - - - Kaarle XII:n kuoleman jälkeen kuninkaan valtaa haluttiin rajoittaa
        
        Yksinvaltiutta pidettiin suurimpana syynä tappioihin ja alue menetyksiin
      - 1720 hallitusmuoto lakkautti yksinvaltiuden
      - Valta siirtyi valtiopäiville ja valtaneuvostolle
        
        Valtaneuvoston jäsenet erottamattomia
        
        Vallan vaihtuessa syytöksiä ja tuomioita
      - Valtiopäivät päättivät laeista, veroista, taloudesta ja ulkopolitiikasta
        
        Valtiopäivät kokoontuivat vain joka kolmas vuosi
        
        Aatelisten asema suuri
        
        "Tehtiin niinkuin aatelisto päätti"
        
        Porvariston rooli kasvoi
        
        Talonpoikien rooli jäi pieneksi
        
        Ei saanut päättää ulkopolitiikasta
      - Kuninkaan rooli pieni
        
        “Kuningas korvattiin kumileimasimena”
    - - Hatut
        
        Upseerit ja osa aatelistosta
        
        Suurvallan palauttaminen
        
        Tukijana Ranska Venäjän Itämerelle laajentamisen vuoksi
        
        Kannattivat merkanttilismia
      - Myssyt
        
        Papisto, porvaristo ja talonpojat
        
        Erityisesti suomalaiset
        
        Varovainen ulkopolitiikka
        
        Tukijana Venäjä ja I-B kauppaetujen vuoksi
        
        Säästäväisyys ja elinkeinovapaus
      - Erimielisyydet johtivat kahden puolueen syntymiseen
        
        Kaikki säädyt pyrkivät ajamaan omia etuja
    - - Syyt
        
        Puolueiden (hatut ja myssyt) valtataistelut
        
        Säätyriidat (aateliston erioikeudet)
        
        Korruptio
        
        Vieraiden valtioiden puuttuminen maan sisäisiin asioihin
    - - Maatalouden kehittäminen
        
        Isojako
        
        Uudet kasvilajikkeet
        
        Valtion viljavarastot
      - Kaupan vapautuminen
        
        Pohjanlahden kauppapakon purkaminen
        
        Uusien kaupunkien perustaminen
        
        Yhä useammat kaupungit saivat tapulikaupungin oikeudet
        
        Ne saivat viedä tuotteitaan meriteitse ulkomaille ja vastaanottaa ulkomaalaisia laivoja
        
        Talonpojat saivat kuljettaa tavaroita haluamiinsa paikkoihin
      - Väestömäärän kasvattaminen
        
        Väestökirjanpito
        
        Lääkärien lisääminen
        
        Terveysvalistus
      - Tehttaita Suomeen
        
        Lasitehtaita
        
        Tekstiilitehtaita
        
        Tupakkatehtaita
        
        Sokeritehtaita
        
        Sahoja
      - Painovapaus asetus
        
        Mahdollisti vapaan poliittisen keskustelun
      - Suomeen ensimmäinen sanomalehti 1771 Åbo Tidningar
    - - Syyt sodan syttymiselle
        
        Hattupuolue sai enemmistön valtiopäivillä
        
        Hatut halusivat takaisin edellisessä sodassa menetetyt alueet
        
        Ranskalta saatiin tukea
      - Tapahtumat
        
        Ruotsi hyökkäsi Venäjälle 1741
        
        Venäläiset voittivat ja miehittivät uudestaan Suomen
        
        Pikkuviha 1742-1743
        
        Kesti lyhyemmän ajan kuin viime miehitys (isoviha)
        
        Väkivaltaa oli isoonvihaan verrattuna vähän
        
        Monet pakenivat Ruotsiin
        
        Sota päättyi Turun rauhaan 1743
  - - - Kuninkaan ja valtiopäivien valta tasoittui, veto-oikeus toisen aloitteisiin
    - - Uusi rahayksikkö
      - Kidutus kiellettiin, rangaistukset lievenivät
      - Talonpoikien viinanpoltto kiellettiin
      - Yhdistys- ja vakuuskirjassa aateliston valtaa kavennettiin entisestään, valtaneuvosto lakkautettiin
      - Painovapautta rajoitettiin
      - Uskonnonvapautta lisättiin
    - - Maatalous oli yhä pääelinkeino
      - Fysiokratismi vaatii huomion kiittämistä maatalouteen
      - Sarkajako poistui
        
        Isojako
      - Ryhmäkylät hajosivat
      - Viljelymenetelmät tehostuivat
      - Sahateollisuus ja ruukit lisääntyivät
    - - Talouslaitos perustettiin
      - Suomessa 1750-luvulla 400 000 asukasta, Ruotsin puolella 1,8 milj
        
        1807 jo lähes miljoona suomalaista
      - Sairaalat, rokotukset yms.
        
        Tavoite lisätä väestöä
    - - Rahvaan (maaseutuväestön) elämä
        
        Talonpoikaustaloissa esikoispoika peri tilan
        
        Tilattomien määrä kasvoi
        
        Talonpoikien oikeuksia parannettiin, mutta heille asetettiin myös velvollisuuksia
        
        Talonpokien tuli ylläpitää ruotusotalaitosta
        
        Muutama talo muodosti ruodun ja varusti yhden miehen sotaan
        
        Ruotujärjestelmän talojen tuli myös huolehtia työkyvyttömistä köyhistä
        
        1700-luvun puolivälissä talonpokien piti ylläpitää viljavarastoja eli pitäjämakasiineja
        
        Palkolliset oli iso ryhmä rahvaista
        
        He tekivät kaiken raskaan työn
        
        Piiat ja rengit
        
        Heidän elämää sääteli palveluspakko
        
        Usein palkattiin vuodeksi kerrallaan
        
        Isäntäväen tuli huolehtia palkollisista
      - Säätyläisten elämä
        
        1700-luvun jälkipuoliskolla säätyjako alkoi murentua
        
        Virkoihin nimitettiin aatelisten lisäksi aatelittomia
        
        Säätyläisiksi laskettiin ruotsinkielinen aatelisto, papisto ja ylempi porvaristo sekä ylemmät virkamiehet kuten upseerit
        
        Sätyläsiten keskuudessa ruotsin kieli alkoi yleistyä
        
        Papit maaseutukylien kermaa
        
        Papin tehtävään kuului väestön laskenta
        
        Papin kuoltua leskelle annettiin armonvuosi eli hän sai jäädä asumaan pappilaan vuodeksi
        
        Yleensä uusi pappi avioitui lesken kanssa ja huolehti tämän perheestä
        
        1734 laki jonka mukaan käsityöläisen oli suoritettava useamman vuoden kestävä ammattitutkinto
        
        Käsityöläisen tuli olla ammattikäsityöläisen oppipoikana
        
        Porvarisoikeudet vain miehillä
        
        Naiset sai harjoittaa pienimuotoista liiketoimintaa
        
        Leski sai hoitaa asioita edesmenneen puolisonsa porvarioikeuksien turvin
        
        Avioliitto
        
        Aatelisille tärkeä vahvistaa omaa sukua ja luoda liittoja aatelissukujen välille
        
        Vanhemmat usein estivät epäsopivat avioliitot
        
        Tunteilla silti merkitystä
        
        Puoliso pyrittiin hankkimaan omasta ryhmästä, mutta säätyrajoja rikottiin
        
        Molempien puolisoiden varat liitettiin yhtenäiseksi perheomaisuudeksi
        
        Avioliiton ulkopuoliset sukupuolisuhteet kiellettyjä
        
        Asuminen
        
        Kartanot, pappilat ja kaupunkien virkatalot rakennettiin kivestä
        
        Kartanot, pappilat ja vauraat porvariskodit sisustettiin kustavilaiseen tyyliin
        
        Vaaleat ja harmaan sävyiset värit, keveys ja ilmavuus
        
        Ruokasalit tärkeitä perheen vaurauden esittelylle
        
        Säätyläisten koteihin alettiin rakentaa sisäkäymälöitä
- - - - Napoleonin tavoitteena mannermaansulkemus
        
        Eristää Englanti muusta Euroopasta katkaisemalla kauppareitit
      - Vain Ruotsin kunngas Kustaa IV Aadolf ei suostunut mannermaasulkuun
        
        Ruotsi oli Englannin merimmahdin kannalta tärkeä kauppakumppani
        
        Puuta ja tervaa purjelaivoihin
      - Ruotsi uhmasi kahta suurvaltaa (Raskaa ja Venäjää), kun se ei liittynyt
      - Raska ja Venäjä tekee Tilsitin sopimuksen 1807
        
        Siinä Venäjä sitoutui mannermaasulkuun ja sen piti saada Ruotsi mukaan mannermaasulkuun
        
        Venäjä aloitti Ruotsia vastaan sodan
    - - Ruotsalaisten taktiikkana perääntyminen hyökkäävien venäläisten edellä
      - Venäjä valloitti kevään aikana lähes koko Suomen
      - Viapori antautui toukokuussa 1808
      - Kun Ruotsin armeija aloitti keväällä vastahyökkäyksen, se voitti joitakin taisteluja, mutta sota oli jo hävitty
      - Sissisota jatkui syrjäseudeuilla
      - Venäläisten lopullinen voitto ja eteneminen Pohjois-Ruotsiin asti venäläisten valloitettujen suomalaisten hyvä kohtelu sekä suomalaisten suhtautuminen venäläisiin vapauttujina
    - - Haminan rauha 1809
        
        Suomi Venäjän vallan alle
      - Ruotsissa hallitsijanvaihdos
        
        Napoleonin kenraalista kunngas
      - Ruotsi mukaan mannermaansulkemukseen
  - - - Porvoon valtiopäivät osa ns. rauhoittamispolitiikkaa
      - Ei uusia valtiopäiviä
        
        Keisarin konservatiivisuus lisääntyi
        
        Sensuurin kiristyminen
        
        Liberalistiset vaikutteet voimistuvat, kaappausyritys
        
        Valtioyö vuoteen 1863 asti
        
        Silloin ei pidetty valtiopäiviä ja varkamiehet hallitsivat Suomessa ilman valtiopäivien ohjausta
      - Suomessa rauhallista, vaikka muualla Euroopassa levottomuuksia
      - Viimeistään Krimin sota osoitti keisarille suomalaisten uskollisuuden
        
        Kohti uudistusten aikaa
        
        Krimin sodassa Venäjä vs. I-B ja Ranska
        
        Laivastot hyökkäsi Suomen rannikolle
    - - Väestön kasvu
        
        Köyhien määrä lisääntyy
        
        Isojako esti uusien tilojen syntymisen
      - Eriarvoistuminen
        
        Säätyläiset ja rahvas
        
        Kilpailu virkapaikoista lisääntyi säätyläistön sisällä
      - Ei ylenevää säätykiertoa
    - - Nationalismin vahvistuminen Euroopassa
        
        Suomessa lähinnä yläluokan sisällä
        
        Näkyi kansallisromantiikkana, vaikutus lähinnä taiteessa
      - Turun romantiikka
        
        A.I: Arwidsson ja suomen kielen aseman parantaminen
      - Fennomania (suomi-into)
        
        Venäjä suhtautui myönteisesti, koska teki eroa ruotsin kieleen ja näin myös Ruotsiin
    - - Kuva suomalaisuudesta luotiin 1800-l. kuluessa