Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Normatiivinen etiikka käsitekartta - Coggle Diagram
Normatiivinen etiikka käsitekartta
Hyve-etiikka
hyveet
ihmisen hyvät ominaisuudet ja luonteenpiirteet
rohkeus, kohtuullisuus, oikeamielisyys, rehellisyys......
paheet
ei toivottu ominaisuus
kateus, ahneus
ihmisen tekemät hyvät teot vie häntä kohti hyvyyttä ja toisinpäin
Aristoteleen hyve-etiikka
ihminen saavuttaa onnellisuuden toteuttamalla itseään eli ajattelemalla
kohtuullisuuden tavoittelu
hyvettä voi olla liikaa tai liian vähän, ja se aiheuttaa ongelmia
pelkuruus-rohkeus-uhkarohkeus
Seurausetiikka
"teon seuraukset pyhittävät keinot"
utilitarimsi
teosta täytyy seurata mahdollisimman paljon hyvää
Jeremy Bentham päätteli nautinnon olevan tärkeintä, mitä ihminen tavoittelee. Hän yritti myös laskelmoida matemaattisesti mielihyvän määrä.
"hedoni" on mielihyväyksikkö, jolla voidaan laskelmoida mielihyvän määrä eri tilanteissa
tätä utilitaristista laskelmointia kutsutaan kalkyyliksi
esim. jos soittaa musiikkia kerrostalossa suurissa bileissä, niin silloin heiltä kaikilta tulisi +5 hedonia. kuitenkin jokaiselta häiriintyneeltä naapurilta tulisi -5 hedonia
Bentham korostaa myös tekoutilitarismia, jolloin moraalinen teko liittyy yhteen tekoon/hetkeen
lunttaus kurssikokeessa, josta ei seuraa mitään haittaa/ongelmia kellekään
John Stuart Millin mukaan tärkeää on myös mielihyvän laatu
Millin mukaan on myös merkittävää noudattaa sääntöutilitarismia, jolloin sääntöjä noudatetaan niiden hyvien seurauksien vuoksi
Sääntöutilitarismi ei salli lunttausta, vaikka se olisikin sillä hetkellä hyvä teko ja siitä ei aiheutuisi haittaa kellekään. Jos kaikki lunttaisivat, niin siitä tuskin seuraisi mitään hyvää
egoismi
oma etu on tärkeämpi ennen muiden etua
altruismi
muiden etu on omaa etua tärkeämpi
supererogatorinen etiikka
teot, jotka ovat niin epäitsekkäitä ettei niitä voi vaatia keltäkään, jonkun pelastaminen oman hengen uhalla
Velvollisuusetiikka
tärkeää ei ole teon seuraus, vaan se, tehdäänkö se oikeiden moraaliperiaatteiden varassa
Immanuel Kantin pitkälti muotoilema etiikan suuntaus
Kategorinen imperatiivi
"Toimi vain sellaisen periaatteen mukaan, jonka voit samalla toivoa tulevan yleiseksi laiksi"
Entäpä valkoiset valheet? Vaikka valheella olisi hyvä tarkoitus, niin valehtelu yleisenä lakina ei johtaisi mihinkään hyvään.
Kategorisen imperatiivin ja velvollisuusetiikan kritiikki kohdistuu usein sen jäykkään perusluonteeseen
Pitääkö minun sanoa, etten pidä kaverini uudesta kampauksesta?
"Ihmisyyttä ei saa koskaan kohdella pelkkänä välineenä, vaan aina myös päämääränä
"Jos bussi syttyy palamaan, autat kuskia, koska hän ei ole sinulle ainoastaan väline päästä töihin, vaan yrittäisin pelastaa hänet ihmisarvon takia
vapaa järki mahdollista eettisen pohdinnan
Oikeusetiikka
Oikeuksien ja niiden moraalisten merkitysten pohtimista
Oikeuksien mukana tulee aina velvollisuuksia, ja ne kulkevat käsi-kädessä
Lailliset oikeudet on määrätty laissa
Tärkeimmät lailliset oikeudet ovat perusoikeuksia
Näitä on esim. liikkumisvapaus ja uskonnonvapaus
subjektiiviset oikeudet ovat oikeuksia, jotka koskettavat kaikkia
Suomessa esim. kunnallinen oikeus lapsen päivähoitopaikkaan katsomatta vanhempien taustoja
Ihmisoikeudet ovat moraalisia oikeuksia
Moraalinen velvollisuus huolehtia esim. vauvasta, vaikka mikään laki ei velvoittaisi siihen
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 1948
Erilaiset ihmisoikeussopimukset yms. tarjoavat esimerkin pyrkimyksestä universaaleihin moraalinormeihin
Liberalistinen etiikka
Mitään ei voi kieltää, mistä ei seuraa haittaa kenellekään
Millin vahinkoperiaate: "Yhteiskunta ei saa rajoittaa yksilön elämää muuten kuin silloin, kun hän aiheuttaa vahinkoa muille".
Sopimusetiikka
Moraali perustuu sopimukseen
Filosofit Rousseau ja Hobbes ajattelivat,että ihmiset tarvitsevat yhteiskuntasopimuksen
Ihmisille on hyödyksi sitoutua sopimuksiin, koska ne ovat itsellemme hyödyllisiä sekä ne ovat ihmisten suunnittelemia, jolloin niiden noudattaminen on vapautta
Yhtä ihmistä ei uhrata muiden nautinnon vuoksi
Filosofi Thomas Scanlon muotoilee oman sopimusetiikansa aiheesta näin: "Teko on väärin, jos joku teon vaikutuksia kokeva henkilö on eri mieltä siitä periaatteesta, jonka perusteella teko on tehty":
Scanlonin muotoilussa on yhteyksiä Kantin ajatteluun, mutta sopimusetikka keskittyy yksittäisiin tilanteisiin
Sopimusetiikan isoin ongelma on ehkä se, että sopimuksen eri osapuolet ovat eri asemassa. Esim. opettaja ja oppilas