Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kristinusko - Coggle Diagram
Kristinusko
Muut suuntaukset
Kirkollinen elämä muotoutui erilaiseksi idässä ja lännessä 395 Rooman jakauduttua länsi roomaan ja bysanttiin (itä) mutta varsinainen pesäero tehtiin 1054, kun kirkko jakautui ortodoksiseen ja katoliseen
Reformaatio
-
reformoidut kirkot
-
Ei yhtenäistä oppia, raamattu lakikirjan kaltainen
-
-
ei piistoja tai ylintä johtajavirkaa, nainpappeus hyväksytään, maallikoilla suuri rooli
-
-
Pappi Ulrich Zwiingli aloitti sveitsin reformaation, jatkoi lutherin työtä --> kirkot yksinkertaisemmiksi
-
2 sakramenttia, mutta ei tärkeä merkitys (ehtoollinen vain kiitosateria, joka 4krt vuodessa)
Pelastuskäsitys samantyylinen kuin luterilainen eli ei tapahdu teoista vaan jumalan tahdosta (osa määrätty kadotukseen ja osa ei jo ennen syntiinlankeemusta) PREDESTINAATIO
-
Anglikaaninen kirkko, keskitien kirkko
Taustalla synnyssä kuningas Henrik VIII, joka julisti itsensä kirkon pääksi, jotta voisi avioitua uudelleen vasten paavin tahtoa
-
-
-
Elämä
-
Raamatunkäännös King James bible, vaikuttanut merkittävästi englannin kirjallisuuteen
Valtionkirkko, the church of england,
-
Itsenäisiä kirkkoja, englannista riippumattomia + kirkolliskokous säätää kirkon lait ja parlamentti vahvistaa
-
Hallitsija valitsi valtion uskonnon, 1600 luvulla uskontopakko (puhdasoppisuuden aika)
-
-
-
Muuta
-
-
-
Peruspiirteitä usein: virret, hiljentyminen, rukoilu, raamattu
-
-
-
vapaat suunnat
syntyneet anglikaanisen kirkonn, radikaalien ja reformoitujen pohjalta. Vastusti aluksi maallistumista
-
-
-
-
-
-
liikkeitä yhdistää konservatiivinen, fundamentalistinen raamatuntulkinta, ajatus yleisestä pappeudesta ja hyvät ja terveelliset elämäntavat
-
Selvä ero uskovien ja muiden välille: henk.koht uskonnollinen kokemus tärkeä ja vaadistaan aktiivista uskonnonharjoittamista
-
-
-
-
Itsenäiset kirkot
-
Tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, arvio yli 10 000, syntyy jatkuvasti lisää ja ovat toisistaan hyvin erilaisia
Ei edusta sen enempää luterilaisuutta tai katolilaisuuttakaan. Ei ole suoraa yhteyttä perinteisiin kirkkokuntiin, usein omia korostuksia
Ominaista afrikkalaisen elämäntaavan ja orityislaatuisuuden korostus, jumalanpalveluksissa esim musiikkia, rytmiä ja tanssia
-
usein karrismaattisia, liittyy aktivinen lähetystyö ja huolena on lännen maallistuminen
-
Samaa
Karismaattisuus: Pyhän Hengen armolahjojen korostaminen (erityisesti evankaaliset ja helluntailaiset liikket)
Anababtistit, hylkäsi lapsikasteen
-
-
Ortodoksisuus
noin 10-15%. Suurin osa venäjällä ja muualla Itä-Euroopassa. Levinnyt silti kaikkiin maanosiin muuttoliikkeen seurauksena
Orientaariset kirkot Lähi-Idässä, Afrikassa ja Intiassa. Kristillisyys ei ole yhtenäistä. Ortodoksit itse käyttää jakoa orientaalisiin ja ortodoksisiin
Erona hyväksyminen ekumeenisten kirkolliskokouksien päätöksistä. Myös oppi kristuksesta ja esim. 2 eri luonnosta (jeesus vain jumalallinen)
elämä
Pohjautuu raamattuun ja traditioon (jumalanpalvelus, dogmit:opit, ikont, kanonit, opit kirkon virosta)
-
Pyhät toimitukset, sakramentit, mysteeri/salaisuus 7
Mirhavoitelu: seuraa kasteen jälkeen, kastettu voidellaan pyhällä öljyllä --> saa pyhän hengen ja erityislahjat jonka avulla taistella pahaa vastaan
-
avioliitto
-
Kun 2 ortodoksia menee naimisiin,ensin liturgia ja ehtoollinen --> vhkiminen --> kruunaus
pappeus
Munkit ja nunnat elävät selibaatissa. Pappi saa olla avioliitossa jos tapahtunut ennen pappisvihkimistä.
katumuksen sakramentti: rippi, tunnustetaan synnit. Sielunhoitoa
-
sairaanvoitelu
Jumalalta pyydetään paranemista, voi valmistaa myös kuolemaan
-
-
-
Tärkein juhla pääsiäinen, edeltää paasto
Paastoaminen
Olennainen osa hengellistä elämää, viikottain + myös 4 muuta pidempää paastoaikaa
-
Pidättäydytään nautintoaineista, harjoitellaan nöyryyttä
-
ortodoksit
-
-
Ortodoksit tavoittelevat jumalallistumista, mutta sitä ei koskaan voi täysin saavuttaa. Kristus esikuvana
-
Paikat
-
-
Luostarit
Vaatimuksena: naimattomuus, ei yksityisomaisuutta, kuuliaisuus
Syntyi erakkoyhteisöistä, jotka erakoitui huolestuneena kirkon maallistumisesta
-
Merkittävä kehittäjä Basileios Suuri, luostari elämä pohjautuu yhä hänen sääntöihin
Köyhien ja sairaiden hoitaminen, rukouselämä, kasvatustyö,mietiskely
-
-
Suomen ortodoksinen kirkko autonominen paikalliskirkko, mutta kuuluu Konstantinnopolin patriarkaatn alaisuuteen
Kreikan vallitseva uskonto, erottamaton osa kreikkalaisuutta osan mukaan
Henkilöt
Ruhtinas Vladimir otti kasteen 988 --> kr uskon asema valtakunnassa vakiintui. Kääntymisen syyt poliittisia ja taloudellisia: yhtenäinen ja vahva valtio
taide
ikonit
sisinen:ihmisyys, punainen: jumaluus
-
-
Kuvaa usein Jeesusta, Mariaa tai muita pyhä ihmisiä
Raamatun tekstin vastineita, jumalallisia kuvia, ikkunoita jotka yhdistää 2 eri maailmaa
-
Kodeissa, autoissa ja julkisissa tiloissa. Myös matkaikoneita.
-
-
-
Katolilaisuus
-
Paikat
Vatikaani
Pyhä istuin, hengellinen ja hallinnollinen keskus
-
-
Fasistien valtakausi liittyy Vatikaanin syntyyn, nykyään paavio Vatikanin päämies
Ihmiset
Paavi
-
Varhaiskeskiajalla paavista vähitellen vahva auktoriteetti (taustalla Länsi-Rooman tuho 400 ja kansallisvaltion epäonnistuminen)
Vallan huippukausi 1200-luvulla, Kirkko yhdisti koko Läntistä Eurooppaa
Inkvisitio- Paavin perustama tuomioistuin, tarkoitus paljastaa ja rangaista harhaoppisia, kiertelevää
-
-
-
Ristiretket
Sotaretkiä katolisen uskon vihollisia vastaan, pyhää sotaa
-
-
Retkien seurauksena välit muslimeihin ja itään huononi, juutalaisvastaisuus voimistui
Elämä
-
-
-
Sakramentit
-
-
-
-
-
Ehtoollinen ja parannuksen sakramentti toistuvia, vahvistaa sitoutumista kirkkoon
-
oppi
Karolinen kirkko ei hyväksynyt reformaation vaatimuksia, mutta vastasi silti siihen katolisella reaktiolla- Katolisen kirkon oli vastattava protestanttisiin haasteisiin
Katolisessa kirkossa käytetään termiä reformi, joka antaa kuvan omatahtoisesta oppien uudistamisesta,
Trenton kirkolliskokouksen seurauksena kirkon auktoriteetiksi Vulgata- latinankielinen raamatunkäännös
-
-
-
-
-
Luterilaisuus
Syntyi reformaation seurauksena Saksassa, protestanttinen kirkko
Taustalla poliittisia, teologisia ja yhteiskunnallisia syitä
-
-
Luterilaiset
-
Luterilainen maailmanliitto LML, 1947
-
Ei tunne pyhimyskulttuuria, sillä jokainen voi itse lähestyä jumalaa rukoillessa
Martti Luther
-
Lopetti lakiopinnot ja meni munkiksi --> mitä enemmän tutki itseään ja Raamattua sitä enemmän alkoi huomata eroja katoliseen oppiin
Lopputulos tutkiskelusta: pahuus ei katoa vaikka kuinka rukoilisi ja paastoaisi (Luther paastosi, rukoili ja ruoski itseään paljon luostarissa)
Ihminen tulee vanhurskaaksi, jumalalle kelpaavaksi vain arvosta ei teoista
Luterilainen pelastuskäsitys, reformaation sisältöperiaate
-
-
-
Arvosteli katolista kirkkoa mm. aneista, paavin liian korkeasta asemasta, pappien naimattomuutta, jumalanpalveluselämää yms
1517 naulasi 95 teesiä, väitettä Wittenbergin kirkon oveen, pidetään reformaation alkuna
-
Luther julistettiin kirkonkiroukseen --> poltti paavin kirjeen julkisesti --> lainsuojaton Wartburgin linnassa --> aloitti UT kääntämisen saksaksi (jokaisen ihmisen tulisi pystyä lukemaan raamattua)
-
-
Elämä
-
Sakramentit
Ehtoollinen, leipä ja viini ei muutu jeesuksen ruumiiksi ja vereksi vaan kristus salatulla tavalla läsnä. Ehtoollinen myös kiitos sekä muistoateria
Kaste, lapsi seurakunnan jäseneksi
-
Kirkoissa saarnatuoli, penkit ja virsitaulu
Yhteiskunnalliset vaikutukset: ministerien vala, verotusoikeus yms
Siiirtymäriiteillä usein pohjoismaalaisille tärkeä merkitys, muuten aktiivinen uskonnonharjoittaminen ei ole yleistä
Oppi
-
-
Luonnollinen moraalilaki- omatunnon ja järjen asema esillä tekojen arvioinnissa, jokainen luotu jumalan kuvaksi
Kristinusko nykypäivänä
-
-
-
Painopiste siirtyy Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen-Amerikkaan
Eniten Brasiliassa, Filippiineillä, Kiinassa, Meksikossa ja Nigeriassa
-
-