Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kpl 5 keskiaikainen maatalousyhteiskunta - Coggle Diagram
Kpl 5 keskiaikainen maatalousyhteiskunta
Antiikista keskiajalle
Antiikin päättyminen 400- 500
keskiaikaan siirtyminen
Antiikin perintö näkyi antiikin aikasten kaupunkien rakenteessa, roomalaisen oikeuden ja latinan kielen säilymisessä
Kristinusko jatkoi leviämistä
Keskiajalla Eurooppa koostui vaihtuvista kuningas- ja ruhtinaskunnista
muodostui hajonneen Rooman tilalle
Keskiaika
Suurinosa eurooppalaisista asui maaseudulla
talouden perusta ja tärkein elinkeino
maanomaisuus oli suurin vaurauden lähde ja paljon maa-alueita omistaneet aatelisuvut olivat yhteiskun. huipulla
veroja maksoi: kauppiaat, käsityöläiset (porvarit), itsenäiset talonpojat, tilattomat maatyöläiset. varoja kerättiin verottamalla maata käyttäviä.
Maata omisti aatelit, kirkko, hallitsija
Maanomistaja käytti valtaa. Ne jotka olivat hallitsijalle uskollisia ja auttoi esim varustamalla ihmisiä ja hevosia sotaan niin sai palkkioksi verovapautta ja maa-alueita. = Läänitykset. Verot maksettiin rahana, työnä tai maataloustuotteina.
Hallitsija tarvitsi liittolaisia, varallisuutta, resursseja. Maanomistuksella hallitsija luonnonvarojen ja ravinnon saannin itselleen ja kannattajilleen.
Feodaalisen yhteiskunnan piirteitä
maanviljeliöiden alistaminen, läänitysten käyttö palkan korvikkeena, sotilaiden keskeinen asema, henkolökohtaisia- tottelevuus ja suojelusiteitä, vallan pirstaloitumista, peheen ja suvun merkityksen korostumista
Feodaalisella yhteiskunnalla tarkoitetaan sitä, että lääninherralla tai kuninkaalla oli apunaan vasalleja, jotka olivat saaneet maa-alueita palkkioksi suorittamistaan palveluksista esim lääninherralle.
Maatalous
heikoimassa asemassa maaorjat ja vuokraviljelijät
talonpojat
saivat harvoin osallistua päättämiseen
asuivat lääninherran omistamilla mailla ja viljelivät niitä
ei ollut muutto oikeutta (näin varmistettiin lääninherran verojen saanti)
Vuokraviljelijät maksoivat vuokraa maankäytöstä.
Maaorjat
viljelivät maapalstaa ja heidän piti maksaa veroja.
heitä ei saanut kaupata
väheni 1300-luvun puolivälissä.
1100- 1200. kolmivuoroviljely tehostutti maanviljelyä. Pelto jaettiin kolmeen kolmeen osaan: syysviljaan, kevätviljaan ja kesantoon.
maanmuokkauksessa yleistyi rautavahvistettu aura.
vesi- ja tuulivoiman käyttö esim viljan jauhamiseen vähensi ihmisen työvoiman tarvetta.
Ilmasto-ongelmat keskiajalla
Syyt
metallia tarvittiin esim työkaluihin, aseisiin, koruihin, astioihin, rakennustarvikkeisiin ja rahoihin. Metallin sulattamseen tarvittiin puuta
kaivokset ja metallin sulattamot saastutti
väestönkasvu muutti euroopan isot metsät vain pieniksi metsä plänteiksi jolloin alettiin kärsiä puupulasta
väestönkasvu
1300-luvulla kelpaava viljelymaa alkoi loppua jolloin tuli nälänhätä
elintarvikkeita piti tuoda ulkomailta, mutta esim katovuodet ja sodat häiritsi kauppaa.
epähygieenisen ympäristön takia taudit alkoivat runtelemaan nälän heikentämiä ihmisiä.
lisää viljelymaata haettiin esim pohjois- euroopasta valtaamalla