Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAINEN KIRKKO - Coggle Diagram
SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAINEN KIRKKO
KIRKON ORGANISAATIO JA TYÖNTEKIJÄT
kansankirkko, koska siihen kuuluu enemmistö suomalaisista ja sen hoidossa monia yhteiskunnan kannalta tärkeitä toimia
hallinnollisesti itsenäinen
kirkon järjestyksestä, hallinnosta ja toiminnasta säädetään kirkkolaissa, jonka sisällön ja muutokset määrittelee kirkko itse
kirkkolaki osa Suomen lainsäädäntöä eli eduskunta hyväksyy ja presidentti vahvistaa
valtiovalta ei voi tehdä kirkkolakiin muutoksia, vaan ainoastaan hyväksyä/hylätä
hallinto ja päätöksenvalta monikerroksinen, voidaan jakaa kolmeen tasoon:
valtakunnallinen: määrittää koko ev lut kirkon toimintaa
kirkolliskokous: ylin valta kirkossa; kokoontuu 2 kertaa vuodessa, päättää kirkon oppia, toimintaa, hallintoa ja taloutta koskevista asioista; jäseninä piispat, 96 vaaleilla valittua kirkolliskokousedustajaa, joista 32 pappia ja 64 maalikkoa (yksi saamelaisten edustaja ja yksi valtioneuvoston edustaja)
piispainkokous: käsittelee uskoa ja julistusta koskevia asioita ja valmistelee kirkolliskokousta varten, kirkon piispat sekä tuomiokapitulin asessorit
kirkkohallitus: panee täytäntöön kirkolliskokouksen päätökset, hoitaa kirkon hallintoa, taloutta ja toimintaa ja valmistelee asioita tuleviin kirkolliskokous istuntoihin
hiippakunnallinen: 9 hiippakuntaa, jota kutakin johtaaa piispa tuomiokapitulin kanssa
tuomiokapitulin tehtävä on tukea paikallisseurakuntien työtä hoitamalla hallinnollisia asioita, jotta seurakunnat voivat keskittyä perustyöhönsä
rinnalla toimii hiippakuntavaltuusto, jonka jäsenet valitaan paikallisseurakunnista
seurakunnan taso: 400 paikallisseurakuntaa, jotka päättävät melko itsenäisesti monista toimintaansa, talouteensa ja hallintoonsa liittyvistä kysymyksistä
korkein päättävä elin on kirkkovaltuusto, jonka jäsenet valitaan seurakuntavaaleissa neljän vuoden välein
kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan kirkkoneuvoston, joka panee toimeen kirkkovaltuuston päätökset ja johtaa käytännössä seurakuntien hallintoa, toimintaa ja taloutta
suurissa kaupungeissa seurakunnat yhdistyneet seurakuntayhtymiksi, jotta ne voivat jakaa hallinnollista vastuuta eikä seurakuntien tarvitse hoitaa asioita itsenäisesti
jokaisella yksittäisellä seurakunnalla on kuitenkin oma seurakuntaneuvosto
kirkko merkittävä työnantaja
yli 20 000 ihmistä
TOIMINTAMUODOT
tärkein toimintamuoto on Jumalanpalvelus
6-7% suomalaisista osallistuu kuukausittain
järjestelmälliset musiikkitilaisuudet suosittuja
2/3 käy konserteissa tai hengellisissä musiikkitilaisuuksissa ainakin satunnaisesti
erityisJumalanpalveluksiin osallistuminen melko aktiivista
järjestetään erilaista toimintaa ja tukipalveluita
suurin osa toiminnasta avoinna myös kirkkoon kuulumattomille
kirkon toimintamuotoja hyödyttävät kuntia tukien peruspalveluita
pyritään katsomaan kaikki elämäntilanteet ja -vaiheet sekä erityisryhmät
n 100 000 suomalaista mukana seurakuntien vapaaehtoistyössä
pyritään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin kehittämällä uusia toimintamuotoja
kirkon ympäristödiplomi
internet ja sosiaalinen media
SUOMALAISET KIRKON JÄSENINÄ
n 4 miljoonaa kuuluu kirkkoon
yhä harvempi osallistuu kirkon toimintaan säännöllisesti ja aktiivisesti
perinteiset toimintamuotojen suosio laskenut
kerta- ja projektiluonnolliset tapahtumat
kirkko nykyään palvelulaitos, jonka asiakkaita seurakuntalaiset ovat
kirkko ei saa sekaantua yhteiskunnan toimintaan ja politiikkaan
perheiden ja heikkojen puolustaminen, kristillisten arvojen ylläpitäminen ja yhteiskunnallisten epäkohtien nostaminen
kirkon jäsenet voidaan jakaa 4 ryhmään sen perusteella, mitä kirkko merkitsee ja miten paljon osallistutaan kirkon toimintaan
irralliset kirkon jäsenet = kirkolla ei merkitystä instituutiona, kirkon opetukset eivät ole tärkeitä, tärkeää vapaus valita, elämyksellisyys ja itsensä toteuttaminen, voidaan kutsua uskonnottomiksi, n 1.5m kirkon jäsentä
uskolliset jäsenet = n 1 milj., kirkko merkityksellinen, osallistutaan aktiivisesti, kirkko ja sen arvot ja perinteet omassa elämässä keskeisiä
maltilliset jäsenet = 700 000 - 800 000, ei osallistuta kirkon toimintaan, mutta arvot ja juhlaperinteet tärkeitä, kirkon jäsenyys on itsestäänselvyys, kirkon tulisi keskittyä hengelliseen työhön ja heikompiosaisten auttamiseen
avomieliset jäsenet = myönteinen suhde kirkkoon, kirkolta toivotaan suvaitsevuutta ja aktiivista osallistumista keskusteluun eettisistä kysymyksistä, liberaaleja, osallistutaan kristillisiin perinteisiin, 400 000-450 000
HERÄTYSLIIKKEET
luterilaisen kirkon sisällä syntyneet hengelliset uudistusliikkeet
joka 10 suomalainen
erityiskorostuksia ja ihanteita
yhdistää maalikkoaktiivisuus
RUKOILEVAISUUS
sisäinen kilvoittelu ja henkilökohtainen usko
uskon tulee näkyä elämässä
rukoilu tärkeää
jakautui kahdeksi ryhmäksi 1980-luvulla
eriäviä käsityksiä
HERÄNNÄISYYS
körttiläisyys
ihmisen pieneus Jumalaa nähden, inhimillisyys, parannuksenteko ja armo
liberaalein
EVANKELINEN HERÄTYSLIIKE
vastareaktio herännäisyydelle
iloinen usko, uskon omistaminen ja pelastusvarmuus
lähetystyö
kaksi ryhmää, naispappeus kysymyksen vuoksi
LESTADIOLAISUUS
jakautunut lukuisiksi ryhmiksi opillisten erojen seurauksena
oikea usko, Raamatun mukainen elämäntapa, parannuksenteko ja syntien tunnustaminen
VIIDES HERÄTYSLIIKE
1900-luvulla syntyneet järjestöt
Suomen Raamattuopisto, Kansanlähetys, Kansan Raamattuseura
henkilökohtainen uskonratkaisu ja Raamatun tunteminen
rooli, merkitys ja asema osana ev lut kirkko moninainen
rikastuttavat kirkon elämää tuoden monipuolisia tulkintoja
yhteistyö seurakuntien kanssa
papeilla ja työntekijöillä herätysliike tausta eli vaikutus näkyy kirkon sisällä
tiiviimmät herätysliikkeet sulkeutuneet "tosiuskovien" yhteisöiksi, jossa suhtaudutaan kriittisesti tapauskonnollisiin "kirkkokristittyihin"
liikkeet eivät jää ev lut kirkon virallisia näkemyksiä
HAASTEET
kirkko kohdannut haasteita sisällä ja ulkopuolella sekä suuria muutoksia
itsenäistynyt valtiosta, menettänyt jäseniä, muuttunut palvelutarjoajaksi ja modernisoitunut
kirkko joutunut hakemaan uudelleen paikkaansa kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä muovaamaan toimintaansa jäsenistössä tapahtuneisiin muutoksiin
sukupuolineutraali avioliittolaki
kysymys eettinen, opillinen ja juridinen
herättää voimakasta keskustelua
Suomen monimuotoistuminen
monikulttuurisuus
Suomi erillaistuu sisällä
pakolaiskriisi
kirkkoturva
kirkko tukee