Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kristinusko eps, rituaalit - Coggle Diagram
Kristinusko eps, rituaalit
-
(pyhiinvaellus)paikat
Jerusalem
Vanhan testamentin tapahtumien ja Jeesuksen kaupunki. Jeesus julisti, ristiinnaulittiin, kuoli ja nousi ylös kuolleista Jerusalemissa.
-
-
-
symboliikka
-
kala- kuvio
alkukristillinen uskontunnustus, piirrettiin maahan varsinkin vainojen aikana
Iktys. Iktyksessä on viisi kirjainta, jotka ovat uskontunnustuksen sanojen alkukirjaimet. Uskontunnustus on suomeksi:
”Jeesus Kristus Jumalan Poika Pelastaja”
manteli
Kristus, elämä (kahden ympyrän yhtymäkohta, ihmisen ja jumalan maailma)
illuminati
Kolmio kuvaa Pyhää kolminaisuutta: Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Silmä puolestaa kuvaa sitä, että Jumala näkee kaiken.
-
-
-
riitit, rituaalit
jumalanpalvelukset
rukoillaan tärkeiden asioiden puolesta, luetaan Raamattua, saarnataan, lauletaan virsiä ja nautitaan ehtoollista, yhteistä ateriaa.
Jumalanpalveluksessa lauletaan yleensä noin kuusi virttä. Alkuvirsi johdattaa pyhäpäivän ja kirkkovuoden ajankohdan sisältöön. Synninpäästön jälkeen lauletaan kiitosvirsi. Päivän virsi liittyy evankeliumin aiheeseen. Uhrivirren aikana kerätään kolehti, ja pappi kattaa ehtoollisen alttarille.
ehtoollinen
Luterilaisen ajattelun mukaan Jumala on läsnä kastevedessä sekä ehtoollisen leivässä ja viinissä. Sakramenttien avulla Jumala antaa ihmiselle syntien anteeksiantamuksen ja avaa yhteyden Kristukseen. Ihminen siis täyttyy Kristuksella. Ehtoollisessa liitytään aina uudestaan Kristukseen.
Luterilaisen käsityksen mukaan ehtoollisen leipä ja viini ovat Kristuksen todellinen ruumis ja veri, Hän on niissä läsnä. Kun vietämme ehtoollista, muistamme Jeesuksen kuolemaa ristillä. Hän kuoli ja kärsi rangaistuksen kaikkien ihmisten puolesta.
Ehtoollinen antaa sen, minkä lupaa: syntien anteeksiantamuksen.
rukoilu
Kristillisessä teologiassa rukoilemista on kuvattu ”viipymiseksi Jumalan edessä” ja ”puheeksi Jumalan kanssa sydämessä”.
Kristilliset rukoukset on jaettu pyyntörukouksiin, esirukouksiin, kiitosrukouksiin ja katumusrukouksiin. Pyyntörukoukset ovat yleisimpiä ja niissä rukoilija pyytää Jumalalta jotakin. Esirukoukset luetaan jonkun toisen puolesta, kiitosrukouksessa kiitetään Jumalaa esimerkiksi ehtoollisesta ja katumusrukouksessa pyydetään syntejä anteeksi.
Martti Lutherin mukaan Isä meidän -rukous on ”Raamattu pienoiskoossa”. Hänen mukaansa sen rukoileminen on tarpeen uskon vahvistamisessa ja kehittämisessä, sekä voimien saamiseksi esimerkiksi kymmenen käskyn noudattamiseen.
Käytännössä rukoilutavat vaihtelevat paljon ja ne ovat myös henkilökohtaisia. Katoliset ja ortodoksit tekevät rukoillessaan ristinmerkin. Perinteisesti kristillinen rukoilu on tapahtunut polvillaan, mutta nykyään helpommat rukoilutavat ovat yleistyneet. Psalmit, virret ja kirkkomusiikki voidaan nähdä myös rukouksena. Lisäksi kynttilän tai tuohuksen liekki ja savu voidaan nähdään rukouksen symbolina.
Käsiote: peukalo, etusormi, keskisormi= pyhä kolminaisuus, triniteetti (isä, poika, pyhä henki). Nimetön ja pikkusormi: Jeesuksen ihmis- ja jumalamuoto (kaksiluonto-oppi).
elämänvaiheet
kaste
Lähetyskäskyn mukaisesti kastetusta tulee Kristuksen opetuslapsi. Kasteen sakramentissa Jumala kutsuu kastetun nimeltä omakseen ja hänestä tulee kristillisen kirkon jäsen. Pyhä Henki herättää kastetussa uutta uskoa ja rakkautta. Kaste ja usko ovat kokonaan Jumalan pelastavaa työtä. Kaste kantaa kristittyä läpi koko elämän.
Kasteessa Jumala lahjoittaa kastettavalle kaiken, mitä uskoon ja pelastukseen tarvitaan. Kaste on liitto Jumalan ja ihmisen välillä.
Kastejuhlan liturginen väri on valkoinen, joka on ilon ja kiitollisuuden sekä puhtauden väri. Liturginen väri voi olla myös kirkkovuoden mukainen. Valkoinen kastepuku kuvaa sitä, että kastettava ”pukee päälleen Kristuksen” ja ristinmerkillä merkitseminen sitä, että Kristus on ottanut hänet omakseen.
symboliikkaa
Kastepuku on valkea ja se kuvaa Kristuksen puhtautta ja syntien anteeksi saamista. Se kertoo siitä, että kasteen perusteella lapsi on puettu anteeksiantamukseen ja vanhurskauteen. Se kuvaa myös valkeudessa vaeltamista, Kristuksen läheisyyttä ja Jumalan pyhyyttä. Kastemekon ylipitkä helma muistuttaa, että armo on ihmistä suurempi.
Vesi kuvastaa puhtaaksi pesemistä synneistä. Veden puhdistava vaikutus ilmenee kahdella tavalla, niin kuin vesi pesee ihmisen puhtaaksi ulkoisesti, niin kasteessa Jumalan sanaan yhdistetty vesi puhdistaa kastetun sisäisesti. Jumalan sana liittyy kasteessa veteen, näin vedestä tulee armoa tulviva elämän vesi.
Kastekynttilä on vertauskuva Kristuksesta maailman valona. Kastettu on siirtynyt pimeydestä valoon ja vaeltaa valkeuden lapsena. Kynttilä kuvastaa myös rukousta ja Jumalan suojeluksen pyytämistä.
Raamattu muistuttaa ja ilmentää sitä, että Jumala puhuu meille Raamatun sanan välityksellä. Raamatun tekstissä saamme kuulla Jumalan sanaa.
-
Kynttilä, joka palaa toimituksen aikana kastepöydällä, ilmentää Kristuksen läsnäoloa ja rukousta.
rippi
Rippikoulun toiminta-ajatus on: Rippikoulu vahvistaa nuorten uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan sekä varustaa heitä elämään kristittyinä.
Rippikoulu on kirkon kasteopetusta. Sen juuret ovat jo kirkon varhaisissa ajoissa. Kirkko on aina opettanut niitä, jotka se on kastanut tai jotka haluavat kasteelle.
Musiikin kautta nuori voi kokea Jumalan läsnäoloa ja yhteisöllisyyttä tai käsitellä vaikeitakin asioitaan.
Tavoitteena on, että nuori löytää rukouksen ja jumalanpalveluksen tapana olla ja elää Jumalan kasvojen edessä – harjoittaa uskoaan ja hoitaa uskonelämäänsä rippikoulun jälkeenkin. Yhdessä lausutut uskontunnustus, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus luovat yhteyden myös seurakunnan yhteiseen jumalanpalveluselämään.
avioliitto
Kirkollisessa avioliittoon vihkimisessä avioliitolle pyydetään siunausta. Vihittävät jättävät yhteisen liittonsa Jumalan huolenpitoon.
Kristillisen uskon mukaan avioliitto on lahja Jumalalta. Vihkimisessä pari sitoutuu toisiinsa julkisesti ja lupautuu jakamaan elämänsä niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Parin puolesta rukoillaan ja liitolle pyydetään Jumalan siunausta.
"Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus." (1. Kor. 13:13)
symboliikkaa
sormusten laitto, suudelma tms.
valkoinen väri = neitsyys, puhtaus, ilo
hautajaiset
Hautamuistomerkkinä voi olla esimerkiksi hautakivi, risti tai veistos. Haudalle viedään myös kukkia.
Omaiset ja muut läheiset rukoilevat kuolleen läheisen puolesta ja saattavat hänet viimeiselle matkalleen Jumalan sanaan turvaten. Ylösnousemuksen sanoma antaa toivoa; vielä nähdään.
-
juhlat
joulu
Jeesuksen syntymäpäivä
Jeesus syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle. Keskelle vuoden pimeintä aikaa tulee juhla, jossa pimeyteen syttyvä valo sytyttää toivon.
24.12 ollaan odotuksen täyttymisen ja profeettojen lupausten toteutumisen ovella. Jouluaaton jumalanpalveluksen aihe on pelastuksen kaipuu ja lupaus Vapahtajasta
symboliikkaa
Joulukuusi viittaa paratiisin elämänpuuhun ja on lujuuden, uskollisuuden ja kukoistuksen vertauskuva.
Joululahjat muistuttavat toisen asemaan asettumisesta, hyväntahtoisuudesta ja keskinäisestä avuliaisuudesta.
Koristepallot ovat korvanneet ennen vanhaan koristeina käytetyt omenat ja muut hedelmät. Molemmat symboloivat paratiisin elämänpuun hedelmiä. Niiden on myös sanottu viittaavan joulun lahjoihin.
Tähti muistuttaa joulutähdestä, joka loisti seimen yllä. Se viittaa myös tietäjiin, jotka tähti johdatti Jeesus-lapsen luokse. Kuusisakaraisessa tähdessä on ristikkäin kaksi tasakolmiota, jotka viittaavat kolmiyhteiseen Jumalaan ja Jeesuksen jumaluuteen. Kahdeksansakarainen tähti taas symboloi syntymää ja uutta elämää.
Himmeli voi viitata Betlehemin seimen olkiin tai vanhaan tapaan tuoda olkia tupaan. Himmeli tarkoittaa taivasta, ja se voi symboloida myös Betlehemin tähteä.
Kynttilät tuovat jouluna valoa kaikkialle, kuten Jeesus syntyessään. Palava kynttilä on elämän ja kuolemattomuuden symboli. Myös muilla jouluvaloilla on sama merkitys.
-
Ikivihreät oksat, kuten muratti tai holly eli orjanlaakeri, koristavat monissa Euroopan maissa joulukoteja ja kortteja. Ne symboloivat ikuista elämää. Orjanlaakerin piikikkäät lehdet kuvaavat Kristuksen orjantappurakruunua ja punaiset marjat veripisaroita.
pääsiäinen
Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus ja huippukohta. Pääsiäisjakson aikana seurataan Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita ja ylösnousemusta
päivät
Viikkoa ennen pääsiäistä vietetään palmusunnuntaita. Silloin huomio on samassa tapahtumassa kuin adventtina: Jeesuksen saapumisessa Jerusalemiin aasilla ratsastaen. Palmusunnuntain nimi viittaa palmunoksiin, joita ihmiset heittivät Jeesuksen eteen tielle.
Kiirastorstain jumalanpalveluksessa painopiste on ehtoollisessa. Silloin muistellaan opetuslasten viimeistä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa. Aterialle osallistuvat kaikki opetuslapset: yksi, joka luovuttaa Jeesuksen sotilaiden käsiin, yksi joka kieltää tuntevansa häntä ja pari, jotka nukkuvat, kun pitäisi valvoa. Myös me olemme osa opetuslasten joukkoa. Edelleen noudatamme Jeesuksen käskyä nauttia yhteistä ateriaa.
Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivä. Viisi punaista ruusua symboloivat Jeesuksen haavoja ruoskinnasta ja musta liturginen väri kuolemaa.
Pääsiäispäivä, sunnuntai, on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla. Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista, elämä on voittanut kuoleman. Pääsiäisenä muistetaan myös kastetta, jonka kautta jokainen kristitty ikään kuin haudataan ja nousee kuolleista.
Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi." (Matt. 28:5-6)
Pääsiäisyö oli varhaisessa kirkossa aika, jolloin monia kastettiin. Siksi pääsiäisyön tai -aamun messussa saatetaan piirtää kastevedellä ristinmerkki seurakuntalaisten otsaan tai pirskotella heidän päälleen kastevettä.
Toisena pääsiäispäivänä, maanantaina, muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä. Ilmestykset vakuuttivat heidät Jeesuksen kuolleista nousemisesta ja jatkuvasta läsnäolosta maailmassa.
symboliikkaa
Muna on pääsiäisen tunnetuin symboli. Kristillisessä symboliikassa se kuvaa ylösnousemusta ja Kristuksen hautaa. Elottoman näköinen kuori kätkeekin sisäänsä uuden elämän. Suklaamunan yllätys kuvaa pääsiäisen ihmettä ja iloa: Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti!
Puput symboloivat uutta elämää, koska ne lisääntyvät vauhdikkaasti. Toisaalta pupu nukkuu silmät auki, koko ajan valppaana, mikä symboloi sitä, ettei Jeesus kuolemansa jälkeenkään vaipunut ikuiseen uneen.
Lammas symboloi Jeesusta: Jeesus on Jumalan karitsa, joka antoi henkensä ihmisten puolesta.
Israelilaisten pääsiäisjuhlaan kuului happamaton leipä, sillä hapan oli juutalaisille pahan vertauskuva. Makea mämmi on länsisuomalainen vastine happamattomalle leivälle.
Pashan reseptin juuret ovat käytännölliset: pääsiäisherkkuun käytettiin suuren paaston aikana yli jäänyt rahka, kerma ja kananmunat. Pashamuottiin on yleensä keiverrettu kirjaimet XB, eli Kristus nousi kuolleista.
Pääsiäisyönä kirkkotekstiilien katumusta kuvaava violetti väri vaihtuu iloa ja kiitosta kuvaavaan valkoiseen. Pääsiäiskoristeissa valkoista suositumpia värejä ovat kuitenkin vihreä ja keltainen. Vihreä on tietenkin kasvun ja uuden elämän väri. Myös vihreä rairuoho kuvaa uutta elämää.
helluntai
Pyhän Hengen juhla, myös kirkon syntyminen
Helluntain liturginen väri on punainen. Alttarille sytytetään kuusi kynttilää kuten muinakin kirkkovuoden suurina juhlapäivinä. Helluntain symboleja ovat Pyhän Hengen symbolit liekki ja kyyhkynen.
Helluntaita vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Se kuuluu pääsiäisen ja joulun ohella kirkkovuoden kolmen suurimman juhlan joukkoon. Ensimmäinen helluntai oli kristillisen kirkon perustamisen päivä, kirkon syntymäpäivä.
Tuhannet ihmiset olivat kokoontuneet Jerusalemiin sadonkorjuujuhlille. Tuolloin Pyhä Henki vuodatettiin apostolien päälle. Tämä toteutti Jeesuksen lupaukset ja Vanhan testamentin ennustukset Pyhän Hengen vuodattamisesta. Pietari saarnasi, suuri joukko ihmisiä kastettiin ja seurakunnan lukumäärä kasvoi noin kolmella tuhannella hengellä. Kaikki paikalla olijat saivat kuulla julistusta omalla kielellään. Tämä korosti kristittyjen yhteyttä ja kristillisen sanoman kuulumista kaikille kansoille.
Jumala ymmärtää kaikkia kieliä, koska on luonut ne ja haluaa kaikkien voivan ymmärtää Raamattua omalla kielellä.
Helluntai aloitaa kirkkovuodessa ns. helluntaijakson. Kaikki sunnuntai tuomiosunnuntaihin asti eli kirkkovuoden loppuun asti saavat nimensä sen mukaan, kuinka kaukana ne ovat helluntaista. Helluntaijakson aikana pyhien aiheet kertovat siitä, miten monin eri tavoin Pyhä Henki toimii kirkossa.
helatorstai
-
-
Kristuksen taivaaseen astumisesta kerrotaan evankeliumien lopussa ja Apostolien teoissa. Jeesus siirtyi taivaaseen, mutta on seurakuntansa kanssa Raamatun sanan ja sakramenttien kautta. Hän antoi kristityille tehtäväksi kertoa sanomaa eteenpäin.