Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
SISÄLLISOTA 1918, Lakot ja joukkokokoukset, Mikä vaan uudistus olisi…
SISÄLLISOTA 1918
-
Lyhyen aikavälin syitä
Suomesta puuttui järjestysvalta; armeija, poliisi
Valtaryhmät eivät päässeet sopuun, kuka pitäisi yllä järjestystä suomessa
-
-
-
Valkoiset vs Punaiset
-
Punaiset
-
- maaseudun tilattomat, torppparit
- kaupungin työväestö
- ne joilla ei ole mitään menetettävää
Tukea saatiin Venäjältä, kuten aseita ja miehiä, joiden määrä ja merkitys on toisin epäselvä
Vahvuuksia; Vahva usko asiaan ainakin alussa, Teollisuuspaikkakuntien hallitseminen
-
Tammikuu 1918, sodan syttyminen
-
-
-
-
- Mikä vaan uudistus olisi mahdollista
-
- Eduskunta antaa hallitukselle valtuudet lujan järjestysvallan perustamiseksi maahan
- Suojeluskuntia johtamaan Carl Gustaf Mannerheim
- Senaatti julistaa suojeluskunnat hallituksen joukoiksi
- Punakaarti ei suostu tähän
- Lenin antaa punaisille aseita
- Punaiset aloittavat kumouksen helsingissä
- Valkoiset alkavat riisua venäläisiä joukkoja aseista pohjanmaalla
-
- Valkoiset valtasivat Tampereen keskustan voimakkaalla tykistötulella.
- Tampereella tuhoutui lähes 500 asuinhuoneistoa ja vajaat 80 tehdas- ja liikehuoneistoa.
- Valkoisia kuoli noin 700–900, punaisia 1000–1500. Vangeiksi jäi 11 000–12 000 punaista.
- Saksan ja Venäjän välillä solmittiin maaliskuussa 1918 Brest-Litovskin rauha.
- Saksa lähetti suomeen joukkoja
- Viipurin valtausoperaatio huhtikuun lopussa
- Viimeiset punaisten joukot antautuivat Pyhtäällä 5.5.
- Valkoisten voitonparaati Helsingissä 16.5
-
- Teloitukset rintaman ulkopuolella
- Valkoinen terrori oli taistelujen ulkopuolista poliittista väkivaltaa, rankaisemista ja kostoa punaisia ja heitä tukeneita venäläisiä kohtaan. Esim pikateloitukset, vankileirit
- Punainen terrori oli vähemmän organisoitua ja uhreja oli huomattavasti vähemmän.
- Terrori kohdistui enimmäkseen valkoisia ja valkoisten kätyreiksi katsottuja vallankumouksen vastustajia vastaan. Myös esimerkiksi kartanonherrat ja suurteollisuuden johtomiehet joutuivat terrorin kohteeksi.
Vankileirit
- isällissodan päätyttyä vankien kokonaismäärä oli yli 80 000.
- Valkoiset ottivat voittojensa jälkeen suuria määriä vankeja: halu rangaista, myös pelko kapinan leimahtamisesta uudelleen.
- 1918–1922 vankileireillä menehtyi yli 13 000 suomalaista sairauksiin ja aliravitsemukseen. - Lisäksi toistatuhatta teloitettiin tai ammuttiin.
- Maailmanlaajuinen influenssaepidemia espanjantauti tappoi kesällä 1918 paljon vankeja.
Vankileirejä purettiin vähitellen, kun vankien asiat tutkittiin valtiorikosoikeuksissa ja pelästyttiin korkeata kuolleisuutta.Teloituksiin syyllistyneitä valkoisia ei koskaan syytetty.
Sodassa kuolleita 37 000
- 9400 kaatuneita, teloitettuja, ammuttuja ja murhattuja 9700 sekä vankileireillä kuolleita 13 400.
- noin 55 000 tilaa itsenäistyi,
= Suomi oli ainut sisällissodan käynyt maa, jossa hävinnyt osapuoli sai ne yhteiskunnalliset oikeudet, joita se kapinalla vaati, ja paljon enemmän kuin sillä oli ennen sotaa