Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
BIOS 1 Kasvit kehittyivät levistä - Coggle Diagram
BIOS 1 Kasvit kehittyivät levistä
Kasvien kehitys alkoi vuorovesirannoilla
Kasvien esi-isät olivat vuorovesirantojen monisoluiset viherlevät, joiden pintarakenne kehittyi ajoittaista kuivuutta kestäväksi.
Nykyisinkin elävien viherlevien rakenteet ovat samankaltaisia kuin kasveilla.
N. 460 miljoonaa vuotta sitten ilmakehän happipitoisuus oli oli 20%, otsonikerros vahvistui, näin olosuhteet olivat suotuisat elämän siirtymiseen maalle.
Ensimmäisinä maaelämään sopeutuivat kasvit ja sienet.
Sammalet olivat ensimmäisiä maakasveja
Ensiksi kosteille rannoille alkoi kehittyä sammalia.
Ensimmäiset sammalet olivat sekovartisia, eli niillä ei voinut erottaa tyypillisiä kasvien osia.
Sammalet eivät olleet kuitenkaan sopeutuneet maaelämään täysin.
Useimmat niistä ottivat vettä koko pinnallaan ja tarvitsivat lisääntymiseen kosteata ympäristöä.
Sanikkaiset sopeutuivat maalle sammalia paremmin
Vähitellen kehittyi kasveja, jotka sopeutuivat uusiin ympäristöoloihin sammalia paremmin.
Maalla oli runsaasti vapaita elinympäristöjä, valoa ja hiilidioksidia sekä lajien välinen kilpailu oli vähäistä.
Sanikkaiset
Kooltaan isompia
Rakenteiltaan monipuolisempia:
Juuret, vesi ja ravinto
Lehdet, fotosynteesi
Varsi, tukisolukko
Sisälle kehittyi liuenneiden aineiden kuljettamiseen johtosolukko
Ilmaraot, veden haihtumiseen
Lisääntymiseltään itiökasveja
Siemenkasvit sopeutuivat täydellisesti maaelämään.
Kivihiilikauden jälkeen maapallon ilmasto muuttui kuivemmaksi ja viileämmäksi.
Sanikkaismetsät hävisivät ja tilalle kehittyi siemenkasvit.
Siemenkasvit jaetaan lisääntymiselinten mukaan paljassiemenisiin ja koppisiemenisiiin.
Siemen
Kasvialkio ja sitä ympäröivävararavinto
Suojaava siemenkuori
Kestää kylmiä ja kuumia sekä kuivia oloja
Ensimmäiset siemenkasvit olivat paljassiemenisiä
Ilmaston muututtua kuivemmaksi ja kylmemmäksi paljassiemenisistä kasveista tuli kasvillisuuden valtalajeja miljooniksi vuosiksi.
Kilpailuvalttina sanikkaisiin: lisääntyminen ei ollut enää riippuvainen vedestä.
Siitepölyhiukkaset
Uuden lisääntymistavan, lehtien muuttumisen pieniksi ja vahapeitteisiksi, paljassiemeniset sopeutuivat elämään kuivilla alueilla.
Tehokas lisääntyminen teki koppisiemenisistä kasvimaailman valtiaita
Ensimmäiset koppisiemeniset kasvit kehittyivät rinnikkain paljassiemenisten kanssa.
Koppisiemenisistä kehittyi suhteellisen lyhyessä ajassa tuhansia uusia, erilaisiin ympäristöihin sopeutuneita lajeja.
Menestymisen perustana oli tehokkaampi lisääntyminen.
Kehittyi lisääntymiselimeksi kukka
Alkiota ympäröi siemenvalkuainen ja siemenkuoret sekä värikäs marja tai hedelmä
Tuulipölytys ja eläinpölytys
Putkilokasvien rakenteet kertovat sopeutumisesta maaelämään
Sanikkaiset ja siemenkasvit ovat putkilokasveja.
Putkilokasvit ottavat veden ja ravinteet maaperästä juurillaan.
Putkilokasvin rakenne
Veden siirtyminen maasta juuren sisälle (juurikarvat ja johtojänteet)
Veden nousu, kapillaari-ilmiö (puuosa ja nilaosa)
Veden haihtuminen, haihtumisimu (ilmaraot)
Kasvien ja sienten evoluutio on kulkenut rinnakkain
Sienet sopeutuivat elämään maaympäristössä ja levittäytyivät mantereille rinnakkain kasvien kanssa.
Sienten ja levien välille kehittyi molempia osapuolia hyödyttäviä yhteiselämän muotoja, jäkälät
Sienten ja kasvien yhteiselämän muodoksi kehittyi sienijuuri eli mykorritsa.