Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
BIOS 1 Lisääntyminen on elämän tärkeimpiä tunnusmerkkejä - Coggle Diagram
BIOS 1 Lisääntyminen on elämän tärkeimpiä tunnusmerkkejä
Jälkeläisten tuottaminen on jokaisen eliölajin elinehto
Jokaisen eliölajin on säilyäkseen tuotettava riittävästi jälkeläisiä.
Jälkeläisten on myös selvittävä lisääntymisikään asti
-> lisää jälkeläisiä
Lisääntymisessä vanhempien geenit siirtyvät seuraavalle sukupolvelle.
Lisääntymistavat:
Suvuton lisääntyminen
Uusi yksilö kehittyy jostakin emoyksilön osasta tai yhdestä solusta ilman sukusoluja.
Suvullinen lisääntyminen
Jälkeläinen syntyy sukusolujen avulla.
Suvuton lisääntyminen on tehokasta ja nopeaa
Jälkeläiset ovat yleensä perimältään samankaltaisia ja keskenään samanlaisia.
Kloonit
Mutaatiot aiheuttavat yksilöiden väliset erot
Vaivatonta verrattuna suvulliseen lisääntymiseen.
Eliöiltä ei kulu energiaa ja aikaa sukusolujen tuottamiseen ja levittämiseen eikä lisääntymiskumppaneiden etsimiseen.
Yksisoluiset eliöt lisääntyvät yleensä suvuttomasti
Jakautuminen
Esim. bakteerit, amebat ja tohvelieläimet
Monistuminen
Eliö tuottaa sisällään satoja samanlaisia tumia.
Tumien ympärille muodostuu solulimaa ja solukalvo.
-> Alkuperäinen solu hajoaa moneksi uudeksi soluksi.
Esim. malarialoisiot
Kuroutuminen eli silmikoituminen
Soluun kasvaa pullistuma, joka kuroutuu emosolusta uudeksi yksilöksi.
Esim. hiivasienet
Suvuton lisääntyminen on yleistä kasveilla
Emoyksilön kasvattamien rönsyjen, juurimukuloiden, maavarsien ja juurivesojen avulla.
Kasvullinen lisääntyminen
Kasvin omista osista tapahtuvaa lsiääntymistä.
Itiöiden avulla tapahtuvaa suvutonta lisääntymistä.
Lisääntymissoluja, joista kasvaa uusi kasvi ilman hedelmöitystä.
Esim. kasvien lisäksi sienet ja levät
Suvuttomasti lisääntyvillä eläimilliä on hyvä regeneraatiokyky
Eläimillä suvuton lisääntyminen on harvinaisempaa kuin kasveilla.
Kuitenkin esim. laakamadot, meduusat ja korallieläimet pystyvät suvuttomaan lisääntymiseen jakautumalla tai kuroutumalla.
Sillä suvuton lisääntyminen vaatii hyvää regeneraatiokykyä monimutkaisemmat eläimet eivät pysty lisääntymään suvuttomasti.
Suvullinen lisääntyminen tapahtuu sukusolujen avulla
Useimmat monisoluiset eliöt lisääntyvät suvullisesti sukusolujen avulla
Siitiiöt tai siitepölyhiukkaset ja munasolut.
Sukusolut yhtyvät hedelmöityksessä
Sukusolujen syntyessä kromosomien määrä puolittuu
Syntyneissä sukusoluissa on vain puolet emosolujen kromosomimäärästä.
Seurauksena yhdestä sukusolun emosolusta syntyy neljä sukusolua.
On sattumanvaraista, millainen yhdistelmä vanhempien kromosomeista ja niissä olevista geeneistä sukusoluihin muodostuu.
Jokainen sukusolu on perimältään erilainen.
Kasvien sukusolut syntyvät heteissä ja emeissä
Eläinten sukusolut syntyvät sukupuolirauhasissa eli kiveksissä ja munarauhasissa.
Hedelmöityksessä syntyy ainutkertainen yksilö
Eläinten siitos ja kasvien pölytys johtavat sukusolujen yhtymiseen eli hedelmöitykseen.
Kun hedelmöitys tapahtuu, on sattumanvaraista, mikä siitiiö hedelmöittää munasolun.
Sukusolujen erilaisuus näkyy siten, että jälkeläiset muistuttavat vanhempiaan ja sisaruksiaan, mutta poikkeavat kuitenkin toisistaan.
Suvullinen lisääntyminen tuottaa kromosomeista ja geeneistä uusia yhdoistelmiä ja aiheuttaa näin lajin yksilöiden erilaisuutta eli muuntelua.
Keskeinen tekijä lajinkehityksessä sekä evoluution kannalta hyvä asia.
Eläimillä siitos johtaa hedelmöitykseen
Monilla eläinlajeilla lisääntymiseen liittyy monimutkainen parittelukäyttäytyminen.
Tarkoituksena pariutuvat yksilöt kuuluvat samaan lajiin.
Ulkoinen siitos
Hedelmöitys tapahtuu naaraan ruumiin ulkopuolella, vedessä
Esim. kalat ja sammakkoeläimet
Sisäinen siitos
Hedelmöitys naaraan lisääntymiselimistössä
Esim. matelijat, linnut ja nisäkkäät
Yksineuvoisuus
Eliö tuottaa joko siittiöitä tai munasoluja.
Kaksineuvoisuus eli hermofrodiittisuus
Eliö tuottaa sekä siittiöitä ja munasoluja.
esim. selkärangattomat eläimet; kotilot ja lierot
Pölytys on kasvien suvullisen lisääntymisen edellytys
Siemenkasvien lisääntymisrakenne on kukka.
Koiraspuoliset sukusolut eli siitepölyhiukkaset
Heteissä
Naaraspuoliset sukusolut eli munasolut
Emeissä
Siemenkasvit ryhmitellään paljassiemenisiin ja koppisiemenisiin kasveihin.
Itsepölytys
Emille tuleva siitepöly on peräisin samasta kukasta tai saman kasvin toisista kukista.
Ristipölytys
Siitepöly on peräisin toisen samaa lajian edustavan kasvin kukista.
Joillakin lajeilla suvuton ja suvullinen lisääntyminen vuorottelevat
Lajit varmistavat jälkeläisten suuren määrän ja riittävän perinnöllisen muuntelun.
Esim. sammaleet, sanikkaiset ja korvameduusa
Partenogeneesi tarkoittaa lisääntymistä ilman hedelmöitystä
Munasolusta kehittyy uusi yksilö ilman hedelmöitystä.
Luokitellaan silti suvulliseksi lisääntymiseksi.
Perinnöllistä muuntelua jälkeiläisissä ei kuitenkaan ilmene.
Monet kasvit ja hyönteiset sekä jotkin kala-, sammakko- ja liskolajit.
Eliölajit varmistavat olemasssaolonsa suurella jälkeismäärällä tai huolehtimalla jälkeläisistään
Eri lajit tuottavat eri määrän jälkeläisiä.
Jälkeläisten henkiinjäämistä voidaan havainnollistaa eloonjäämiskuvaajien avulla.
Kovera kuvaja
Useimmat yksilöt kuolevat nuorina
Esim. kalat, sammakkoeläimet ja monet hyönteiset
Kupera kuvaaja
Useimmat yksilöistä elävät vanhoiksi
Esim. sinivalas, ihminen ja afrikannorsu
Suora
Kuolevuus on tasaista kaikissa ikäluokissa
Esim. pikkunisäkkäät
Lisääntyminen on osa eliön elinkaarta
Kaikki eliöt lisääntyvät jossakin elämänsä vaiheessa.
Kasvu ja kehittyminen perustuvat solujen jakautumiseen ja erikoistumiseen.
Ympäristötekijöillä on suuri vaikutus eliön elinkaareen
Eliöt syntyvät, kasvavat, lisääntyvät ja kuolevat elettyään oman elinkaarensa mukaisen elämän.
Sen pituus ja vaiheet ovat hyvin erilaisia.