Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Aatteet - Coggle Diagram
Aatteet
Valistus
Valistus oli 1600-luvun lopulla syntynyt aatesuuntaus, joka korosti järjenkäyttöä ja arvosteli yhteiskunnan epäkohtia.
Valistuksen valtakautta oli 1700-luku sekä Euroopassa että Amerikassa. Se oli hajanainen aate, koska yhteiskunnalliset olot ja siten vaatimukset olivat eri maissa hyvin erilaisia. Yhteistä aatteelle oli kuitenkin vaatimus muutoksesta.
Valistus syntyi 1600-luvun loppupuolella Englannissa. Taustalla vaikutti hallintokiista, jossa kuningas ja parlamentti taistelivat vallasta keskenään.
-
Merkittävät tuotokset
Vallankolmijako
-
valta on sopivasti tasapainossa silloin, kun lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta on annettu eri hallintoelimien käsiin.
-
valistuksen aatteet levisivät pääosin painetun sanan välityksellä, kirkon kiellosta huolimatta
Valistus ei ollut koko kansan aate, mutta se vaikutti koko yhteiskuntaan.
Tärkeintä oli poistaa syntyperäiset etuoikeudet ja muut yksilön vapautta rajoittavat esteet. Tilalle tuli luoda ”mahdollisuuksien tasa-arvo”, jossa yksilön kyvyt ja ahkeruus olisivat tärkeimmät ihmisen sosiaalisen arvostuksen perusteet.
Valistus edisti sääty-yhteiskunnan hajoamista, vanhojen perinteiden murtumista ja yhteiskunnallisten uudistusten alkamista.
Valistuksen järjen ja hyödyn korostus vaikutti osaltaan Euroopassa 1700- ja 1800-luvulla tapahtuneeseen teolliseen vallankumoukseen. Taloudellisen liberalismin kehittäjä, skotlantilainen Adam Smith, lasketaan myös valistusfilosofiksi. Hän korosti ihmisen ja yrittämisen vapautta – eli ajatuksia, jotka sopivat hyvin valistuksen aikakauteen.
Valistus on myöhemmin nostettu länsimaisen kulttuurin yhdeksi merkittävimmistä käännekohdista, koska se korosti nykyiseen arvomaailmaamme sopivia asioita. Valistus vaikutti eri maissa eri tavoin. Kaikkialla se kuitenkin kehitti uusia tapoja havainnoida ympäristöä, asennoitua maailmaan ja toimia yhteiskunnassa.
Valistuksen myötä Euroopan maihin syntyi uusi ilmiö: julkinen keskustelu ja niin sanottu yleinen mielipide. Tämä ilmiö oli valistuksen keskeisimpiä vaikutuksia matkalla kohti modernia kansallisvaltiota, jossa entiset alamaiset ovat muuttuneet vaikutusvaltaisiksi kansalaisiksi.
Konservatismi
Ranskan vallankumouksen ja sitä seuranneiden Napoleonin sotien päätyttyä Euroopan johtajat kokoontuivat Wieniin kongressiin (1814–15). Tavoitteena oli palauttaa rauha ja turvallisuus Eurooppaan.
Vallassa olleiden hallitsijoiden mielestä Euroopan levottomuudet johtuivat Ranskan suuresta vallankumouksesta. Heidän mukaansa ongelmia syntyi, kun vanha säätyjärjestelmä purettiin ja kansa oli saanut vallan.
Hallitsijoiden mielestä rauha turvattaisiin, jos palattaisiin vuotta 1789 edeltäneisiin oloihin ja vahvistettaisiin perinteistä sääty-yhteiskuntaa.
tätä yhteiskunnan nopeaa muutosta vastustavaa aatetta alettiin kutsua konservatismiksi eli vanhoillisuudeksi.
-
moni-ilmeinen aate, jota toteutettiin eri tavoin.
Yhteistä konservatismille eri maissa oli kuitenkin perheen, kylän, valtion ja muiden yhteisöjen merkityksen korostaminen: yhteisöt nousevat yksilöä tärkeämmiksi, eikä yksilöllä voi olla sellaisia vaatimuksia, jotka olisivat vastoin yhteisön etua
Konservatiivien mielestä ihmiset tarvitsivat tiukan ohjaajan kotiin, kouluun, työpaikalle ja valtion johtoon
-