Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

kohti modernia suomea - Coggle Diagram

- - - - vuosisadan alussa 90% asui maaseudulla ja yli 70% sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta
      - maaseudulla työskennelty samalla tavalla satoja vuosia
        
        muuttumaton arki loi turvallisuutta
      - omavaraistalouksia
    - - vahvisti maatalouden asemaa
    - - 1920-luvulla itsenäisten maanviljelijöiden määrä kasvoi yli 50%
  - - - kaupungistuminen muutti vähitellen suomalaista yhteiskuntaa ja nosti elintasoa
        
        lisäsi keskiluokkaisten kaupunkilaisten kulutusmahdollisuuksia
        
        esim sähkövalo, vesijohdot, viemärit, vesiklosetit, kylpyhuoneet, radiot ja sähkösilitysraudat yleistyivät kaupungeissa
        
        1920-1930-luvuilla keskiluokasta merkittävä väestönosa
        
        elintason nousu näkyi erityisesti keskiluokan elämässä
        
        varakkaat kaupunkilaiset elivät entistä paremmin
      - kaupungeissa kahviloita ja ravintoloita
      - kieltolaki 1919-1932
        
        salakapakat ja pirtutroikarit
    - - väkiluku kasvoi itsenäistymisen ja 1930-luvun loppuun mennessä noin neljänneksen
        
        kaupungeissa syntyvyyttä alettiin rajoittaa
    - - kirkon valta suuri
      - työn tekemistä arvostettiin
      - maaseutuarvoja korostettiin
    - - 1939 perustettiin kansanhuoltoministeriö, joka hoiti säännöstelytaloutta
        
        esim kahvia ja sokeria säännösteltiin
        
        pian myös peruselintarvikkeita alettiin säännöstellä
        
        säännöstely lopetettiin vasta 1954 kahvin ja sokerin osalta
  - - - suoki muuttui noin 30 vuodessa maatalousyhteiskunnasta moderniksi palveluyhteiskunnaksi
    - - 2/3 asui maaseudulla ja 1/4 maan kokonaistuotannosta alkuainetuotantoa
    - - maaseudulla 1/3 suomalaisista, 1/10 alkutuotantoa
    - - pientilojen elinvoimaisuus koetukselle 1960-luvulla maatalouden koneellistuessa
        
        koneellistuminen aiheutti ylituotantoa
        
        peltoja alettiin "paketoida" eli valtio maksoi siitä ettei niillä viljelty
        
        entiset maanviljelijät muuttivat kaupunkien uusiin betonilähiöihin
        
        siirtolaisia ruotsiin
        
        helpotti suomen työttömyystilannetta
    - - tekninen kehitys ja parantunut tuottavuus mahdollistivat teollisuuden kasvun
    - - aluksi pääasiassa nl, mutta eftan myötä myös länsimarkkinoille
    - - suomi muuttui palveluyhteiskunnaksi
  - - - suomalaiset käyttivät yhä pienemmän osuuden perusmenoihin
      - lisääntynyt vauraus käytettiin mukavamman elämän tavoitteluun
        
        esim matkustaminen lisääntyi
        
        kesämökkejä
      - vaurastuminen ja kaupunkilainen elämäntapa tekivät suomestakin kulutusyhteiskunnan
      - radiot, televisiot, pesukoneet, jääkaapit ja autot lisääntyivät
      - asuntoja lainarahalla
    - - muutti ihmisten asuinympäristöä
      - uuteen elämäntapaan sopeuduttava
        
        uudet mukavuudet helpottivat sopeutumista
    - - elintason nousu, kaupungistuminen ja teollistuminen lisäsivät suomalaisten vapaa-aikaa
      - työaika väheni työn muutoksen ja lainsäädännön avulla
        
        1960-luvulla 40h työviikkoon
      - koululaisten viikot 5-päiväisiksi
      - vuosilomat pidentyivät 1960-1970-luvuilla
        
        ensimmäisiä etelänmatkoja
  - - - koulutetut naiset vaativat tasa-arvoa sukupuolten välille etenkin 1960-luvulla
    - - suuret ikäluokat synnyttivät pienet ikäluokat
- - - - esim yleisradio
  - - - elokuvien suosio nousi entisestään
        
        tuntematon sotilas
      - suomalainen arkkitehtuuuri ja muotoilu
        
        alvar aalto
        
        marimekko
      - nuorisokulttuurit levisivät maahan kaupungistumisen ja vapaa-ajan lisääntymisen myötä
    - - nuoriso alkoi kapinoida vakiintuneita ajatusmalleja vastaan
        
        vaadittiin tasa-arvoa
        
        radikalismi näkyi taiteesta
        
        teatterista nuorten radikalistien suosittu taidemuoto
        
        ilmapiiri vapautui
    - - nuoret jakautuivat esim punkkareihin, rokkareihin, diskohileisiin ja diinareihin
        
        populaarikulttuurin kuluttaminen lisääntyi valtavasti
      - 1970-luvulla nuorten radikalisoituminen alkoi heijastua politiikkaan
  - - - nykytaide
      - hiphip-kulttuuri
    - - hipsterit
  - - - kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnaksi
      - suomen hallintomuoto kehittynyt autonomiasta, sisällissodan ja ääriliikkeiden kautta demokratiaksi, jossa on toimiva monipuoluejärjestelmä
      - omavaraisesta maatalousmaasta palveluyhteiskunnaksi, jossa metsä- teknologia ja kemiateollisuudella suuri merkitys
      - suomalaisten koulutustaso noussut
      - sukupuolten välinen tasa-arvo parantunut
      - pienet tuloerot
- - - - tavoitteena vähentää köyhyyttä ja turvata kaikille kansalaisille jokapäiväinen leipä
      - uskottiin rauhoittavan yhteiskunnallista kuohuntaa ja vähentävän ääriliikkeiden kannatusta
      - itsenäistymisen alkuvuosina säädettiin lakeja, jotka turvasivat esim työntekijöiden asemaa ja mahdollistivat torppareiden muuttamisen talollisiksi
      - 1930-luvun puolivälissä valtion rooli voimistui
      - 1936 köyhäinhuollon nimi vaihtui sosiaalihuolloksi ja alettiin puhua sosiaaliturvasta
      - 1934 laki työttömyyskassoista
      - 1937 laki kansaneläkkeistä
    - - pakotti tekemään hyvinvointia edistäviä lakiuudistuksia, jotka torjuivat köyhyyttä ja takasivat peruspalvelut
        
        valtio takasi varallisuuden tulonsiirtojen avulla
        
        1944 neuvola
        
        1948 lapsilisä
    - - kehitettiin vasemmiston ja keskustan yhteistoimin
      - valtiolle enemmän vastuuta kansalaisten hyvinvoinnista
        
        tulonsiirtoja lisättiin ja koulutukseen ja terveydenhoitoon panostettiin
      - kehitettiin tasa-arvon näkökulmasta
        
        päivähoidon kehittäminen 1970-luvun alussa
        
        kotihoidon tuki 1980-luvulla
        
        eläkelait
        
        pakollinen sairasvakuutus
        
        kansanterveyslaki 1970-luvun alussa
      - tulonsiirrot kasvattivat taloutta, koska niiden saajat suuntasivat osan rahoistaan kulutukseen
        
        talous kasvoi nopeasti 1980-luvulla
      - elinkeinorakenteen muutos pakotti uudistamaan koulujärjestelmää
        
        avain suomen kehittämisessä korkean elintason maaksi
        
        oppikoulujen määrää lisättiin
        
        1970-luvulla opintotukijärjestelmä
        
        1970-luvulla maksuton peruskoulu
        
        ajatuksena kaikille samat perusopinnot ja mahdollisuus hakea lukioon
        
        uusia korkeakouluja
      - suomen sosiaalimenot 9-kertaistuivat vuosien 1950-1980 välillä
  - - - pankit kärsivät luottotappiosta
    - - työttömyysluvut suuriksi
    - - leikattiin tulonsiirtoja ja kiristettiin verotusta
    - - vastuuta enemmän yhdistyksille ja kansalaisille itselleen
  - - - vaikuttanut suomalaiseen identiteettiin