Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
sodan ja rauhan vuodet - Coggle Diagram
sodan ja rauhan vuodet
ulkopolitiikan nuoruusvuodet
liittoyrityksiä ja pettymyksiä
juuri itsenäistyneen suomen ulkopolitiikan päälinjaksi nousivat puoluettomuus ja turvan hankkiminen neuvostoliittoa vastaan
kokemattomuus näkyi aluksi ulkopolitiikassa, venäjä oli ennen huolehtinut suomen ulkopolitiikasta ja nyt se jäi siitä kokemattomien ministerien ja presidentin hoidettavaksi
ulkopolitiikkaan ei myöskään panostettu tarpeeksi hankalan sisäpolitiikan takia
suomessa epäluuloa neuvostovenäjän kommunistihallintoa kohtaan
suomesta lähetettiin apua esim viroon taistelemaan neuvostovenäjää vastaan
punaisten voitettua taistelut venäjällä ja Leninin johtaman neuvostoliiton aseman vakauduttuva, suomen oli vakautettava myös suhteensa neuvostovenäjään
tarton (1920) rauhassa sovittiin maiden välinen rajakiista
suomi sai petsamon alueen, mutta ei itä-karjalaa
rauhasta huolimatta suhteet säilyivät epäluuloisina
suomessa pohdittiin venäjästä irtautuneiden reunavaltioiden (esim puola, latvia) kanssa tehtävää yhteistyötä, mutta tähän ei lopulta päädytty
lopulta suomi turvautui liittoutumattomuuteen
suomi liittyi kansainliittoon 1920
kansainliitto esim ratkaisi ahvenanmaakiistan suomelle
1920-luvun loppupuolella suomen ja ruotsin välit lämpenivät
suomi turvautui enemmän pohjoismaihin kansainliiton menetettyä uskottavuuttaan
sodan uhka kasvaa euroopassa
adolf hitlerin johtaman kansallissosialistit nousivat saksan johtoon vuonna 1933
saksa erosi kansainliitosta ja maassa alkoi nopea varustautuminen
euroopan epävakaa tilanne huolestutti neuvostoliittoa ja se solmi hyökkäämättömyyssopimuksia naapurimaidensa kanssa jo 1930-luvun alussa ja liittyi kansainliittoon 1934
jartsev-neuvottelut 1938 soumen ja neuvostoliiton välillä, jartsev kertoi suomen hallitukselle saksan suunnittelevan hyökkäystä neuvostoliittoon suomen kautta. neuvostoliitto halusi tehdä suomen kanssa sopimuksen, mutta suomi lopetti keskustelut vedoten puoluettomuuteen
neuvostoliitto tarjosi suomelle sopimusta vielä kaksi kertaa vuosina 1938 ja 1939
saksan ja neuvostoliiton molotov-ribbentrop sopimuksessa suomi jaettiin neuvostoliitolle
neuvottelut neuvostoliiton kanssa epäonnistuivat
toinen maailmansota alkoi 1.9.1939 saksan hyökkäyksellä puolaan
neuvostoliitto alkoi samanaikaisesti toteuttaa etupiirijakoa, se kutsui baltian maat neuvotteluihin ja sai tehtyä sopimukset näiden kanssa
suomi kutsuttiin moskovan neuvotteluihin
moskovan neuvotteluissa neuvostoliitto vaati suomelta osaa karjalankannaksesta, hankoa tukikohdaksi ja suomenlahden saaria, vastineeksi neuvostoliitto tarjosi suomella alueita itäkarjalasta
osa suomen johtajista kannatti sopimukseen suostumista, osa vastusti niitä
suomi ei sopinut sopimusta neuvostoliiton kanssa
epäonnistuneiden neuvotteluiden jälkeen neuvostoliitto oli huolissaan saksan hyökkäämisestä suomen kautta ja leningradin turvallisuudesta
maailman huomion keskipisteenä - talvisota
sota, johon ei uskottu
26.11.1939 mainilan laukaukset
neuvostoliittoliitto jätti suomelle nootin, jossa se totesi suomalaisten tykittäneen sen alueita ja vaati suomea vetäytymään pois raja-alueelta
suomessa vedottiin siihen, että alueella ei ollut tykitykseen sopivaa tykistöä
neuvostoliitto oli itse pommittanut kylää lavastaakseen suomen hyökkääjäksi
neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksensa 28.11. ja katkaisi diplomaattiset suhteensa suomeen seuraavana päivänä
talvisota alkoi 30.11.1939 neuvostoliiton hyökkäyksellä rajan ylitse ja neuvostokoneiden pommituksella helsinkiin
suomen hallitus erosi ja tilalle nimitettiin risto rytin johtama hallitus
neuvostoliitto suostui neuvottelemaan vain itse perustamansa terijoen hallituksen kanssa
erilaisia resursseja, erilaisia taktiikoita
puna-armeijan tavoitteena oli läpimurto karjalankannaksella
neuvostoliiton sotasuunnitelmat perustuivat sotilaalliseen ylivoimaan ja maan sotilasjohto uskoi kukistavansa suomen vain pienellä osalla armeijasta
puna-armeijalla ylivoimaisesti enemmän panssarivaunuja, tykkejä ja lentokoneita
suomalaisilla sodan alussa puutteita varusteista, mutta puutteet saatiin ratkaistua kohtalaisesti
suomalaisten taktiikkana sodan alussa neuvostoliiton viivyttäminen
joulukuun alussa taistelut mannerheim-linjalla: sota muuttui asemasodaksi
puna-armeija ei aluksi pystynyt hyödyntämään suurta ylivoimaansa
hyökkäsi avoimesti suomalaisten linjoja vastaan ja menetti hyökkäyksissä paljon miehiä
suomalaisilla loistava taistelumoraari, neuvostoliitolla huono taistelumoraali ja paljon rintamakarkuruutta
neuvostoliitolla nuoria ja kokemattomia upseereja, jotka eivät halunneet tehdä päätöksiä
suomen armeijan materiaalista heikkoutta taas korvasi joukkojen kyky toimia hankalissa oloissa
suomalaisten joukkojen oma-aloitteisuus tasoitti voimasuhteita
suomalaiset saartoivat neuvostoliiton ja paloittelivat hyökkäystä pieniin osiin eli motteihin
suomi sai neuvostoliiton pysäyttämisen jälkeen jonkin verran tukea ruotsista ja muilta ulkovalloilta
neuvostoliitto sai murrettua mannerheim-linjan lopulta voimalla
ankara moskovan rauha
terijoen hallituksen merkitys väheni, kun neuvostoliitto ei pystynyt valloittamaan suomea nopeasti eikä suomessa syttynyt sisällissotaa
helmi-maaliskuun vaihteessa nl esitti suomelle ankarat rauhanehdot
suomen hallitus hyväksyi rauhanehdot
rauhanehdot järkyttivät suomalaisia
suomi menetti yli 10% alueistaan, karjalankankaan, laatokan karjalan, sallan alueen, osan kalastajasaarennosta, suomenlahden saaria ja hangon vuokralle
erityisen katkeraa oli viipurin menetys
moskovan rauha voimaan 13.3.1940
sodassa kuoli yli 26 000 ja haavoittui 43 000 suomalaista
neuvostoliittolaisia kuoli uusimpien tutkimuksien mukaan noin 126 000 ja haavoittui 270 000
talvisodan merkitys suomalaisille
talvisodalla suuri merkitys suomalaisille
muistellaan itsenäisyyspäivänä sankarikkaan mainen ja suomalaisen kansallishengen takia
"talvisodan henki"
talvisota ja suurvaltapolitiikan kiemurat
talvisodan rauhan solmimiseen vaikutti paljon suurvaltojen välinen politiikka euroopassa
neuvostoliitto pelkäsi suomen saavan apua länsivalloilta
länsivaltojen avuntarjouksen taustalla halu heikentää saksan tilannetta maailmansodassa
saksa ymmärsi tämän ja kehotti salaa suomea hyväksymään ankaratkin rauhanehdot
julkisuudessa saksa suhtautui talvisotaan neutraalisti
suomi ei koskaan virallisesti pyytänyt apua länsivalloilta
nl ei halunnut sotaan länsivaltoja vastaan, sillä se tarvitsi sen apua saksan mahdollista hyökkäystä vastaan
välirauha maailmansodan keskellä
rauha tuli, pelot jäivät
talvisodan päättymisen jälkeen suomessa ristiriitainen tilanne
suuret tappiot ja moskovan rauhan ankarat ehdot masensivat ja suututtivat kansaa
pelättiin nl uutta hyökkäystä
sota-ajan säännöstelty talous jatkui
melkein kaikki ruoka ja tavara "kortilla"
yli 400 000 siirtolaista asutettavana
perustettiin uusia tiloja pakkolunastamalla maata
rauhan solmimisen jälkeen neuvostoliitto puuttui suomen tilanteeseen
tulkitsi rauhansopimusta itselleen edullisesta näkökulmasta
vaati osuutta petsamon nikkelikaivoksesta
ampui alas suomalaisen matkustajakoneen saadakseen käsiinsä diplomaattista postia ranskasta
puuttui suomen presidentinvaaleihin 1940 toimittamalla listan ei-toivotuista presidenteistä
suomen ja nl rauhan ja ystävyyden seura lisäsi suomalaisten pelkoa kommunistien kaappausyrityksesta keväällä 1940
seuran uskottiin olevan kommunistinen peitejärjestö, jonka tavoitteena vallankumous suomessa
suomi tekee valintansa
euroopan poliittinen tilanne muuttui vuoden 1940 kesään mennessä
saksalaiset valloittivat tanskan, norjan, belgian, hollannin ja ranskan
nl liitti baltian maat itseensä
suomi jäi saksan ja nl väliin
saksan tiedettiin hyökkäämättömyyssopimuksesta huolimatta suhtautuvan kielteisesti nl
kesällä 1940 saksalaiset käynnistivät neuvottelut suomen kanssa ja maiden välille solmittiin kauppasopimus
elokuussa 1940 suomi kävi saksan kanssa salaisia neuvotteluja, joiden tuloksena solmittiin suomen ja saksan välille kauttakulkusopimus
suomi sai ostaa saksalta aseita ja saksalaiset saivat kuljettaa joukkoja norjaan suomen kautta
sopimus pysyi salassa ja tuli julki vasta kun ensimmäiset saksalaiset alukset saapuivat suomeen syyskuussa
syksyn kuluessa saksan suhtautuminen suomeen kävi vieläkin myönteisemmäksi
nl vaati saksaa kunnioittamaan etupiirijakoa mutta hitler torjui vaatimukset
hitler oli levittänyt "suojaavan sateenvarjonsa" suomen ylle
joulukuussa 1940 hitler antoi käskyn valmistella hyökkäystä neuvostoliittoon
suomalaisille ei kerrottu koko suunnitelmaa
kesäkuussa saksalaiset joukot siirtyivät norjasta hyökkäysasemiin suomen puolelle
pohjois-suomessa olleet suomalaiset joukot määrättiin saksalaisten komentoon ja suomessa käynnistettiin armeijan ylimääräiset harjoitukset, eli käytännössä liikkeellepano
jatkosota
suomi hyökkääjänä - jatkosodan alku
saksa aloitti operaatio barbarossan eli hyökkäyksen neuvostoliittoon 22.6.1941
suomi julistautui puolueettomaksi
suomi ei halunnut näyttää hyökkääjältä
osallistui tästä huolimatta sotaan saksan apuna
neuvostoliitto tulkitsi suomen olevan sodassa ja pommitti suomalaisia kaupunkeja 25.6.1941
suomen eduskunta julisti olevansa puolustussodassa
hitler julisti hyökkäyksen tapahtuvan jäämereltä mustalle merelle ulottuvalla rintamalla
jatkosodan alkaessa suomen sotilaallinen tilanne parempi kuin talvisodan aikaan
maahan saatu useita aseita saksasta
apua saksalta
lottajärjestöjen kautta jatkuvasti naisia armeijan palveluksessa
armeija oli suurempi, kokeneempi ja paremmin koulutettu kuin talvisodassa
aluksi puhuttiin kesäsodasta
suomen tavoitteena jatkosodassa menetettyjen alueiden palauttaminen
viralliseksi tavoitteeksi muodostui kolmen kannaksen linja
heinäkuussa suomalaiset aloittivat hyökkäystoimet
hyökkäystä edeltäneessä puheessaan mannerheim verosi sisällissotaan ja puhui suursuomesta, mikä ei sopinut poliittiseen ilmapiiriin
heikensi suomalaisten kuvaa sodan uhrina ja suomi menetti talvisodassa saamaansa sympatiaa
suomalaisten hyökkäys eteni nopeasti
laatokan pohjoispuolella oleva vanha raja ylitettiin heinäkuun lopussa
karjalankannaksella viipuri valloitettiin takaisin elokuun loppupäivinä
kannaksella vanha raja saavutettiin syyskuussa
hyökkäys lopetettiin pian rajan ylittämisen jälkeen
mannerheim kielsi joukkoja etenemästä kohti leningradia
suomalaiset oksallistuimat kaupungin saartoon, mutta eivät aktiivisiin piiritys- tai sotatoimiin
itä-karjalassa suomalaiset valloittivat petroskoin kaupungin
hyökkäys pysähtyi kaikilla rintamilla joulukuun alkupäivinä
taistelut muuttuivat asemasodaksi
asemasota päättyi vasta kesäkuussa 1944 neuvostoliiton suurhyökkäykseen
maailmansodan käännekohta ja suomi
jatkosodan hyökkäysvaihe tuli suomalaisille kalliiksi
noin 25 000 miestä kaatui ja liki 50 000 haavoittui
joukkojen taisteluhenki joutui koetukselle ja erityisesti vanhan rajan ylittäminen aiheutti purnaamista oksassa joukkoja
saksalaiset vaativat hyökkäyksen jatkamista
saksalaiset olisivat halunneet suomen osallistuvan pontevammin leningradin taisteluihin
iso-britannia painosti (nl toiveesta) suomea lopettamaan hyökkäyksensä
ib julisti suomelle sodan 6.12.1941 vain muutama päivä ennen hyökkäyksen loppumista
poliittisesti vaikea asia suomelle, mutta ei sotilaallista merkitystä
ib tulkitsi suomen olevan saksan liittolainen, suomen ei enää voinut tulkita käyvän erillissotaa
alkuvuodesta 1942 suomessa uskottiin saksn voittoon
kuitenkin viimeistään helmikuussa 1943 stalingradin tappion jälkeen suomen johtajat ymmärsivät, että saksa ei tulisi voittamaan sotaa
suomen poliittinen johto pohti rauhan mahdollisuutta
tulos yksimielinen: suomen päästävä irti sodasta
maaliskuussa 1943 rauhaa tunnusteltiin, mutta ehdot liian kovat
saksa painosti suomea lopettamaan suunnitelmat erillisrauhasta
painostaakseen suomea saksa vähensi elintarvike- ja sotamateriaaliapua
syksyllä 1943 rauhantunnusteluja jatkettiin
ruotsi lupasi suomelle elintarvikkeita saksasta tuotavien tilalle, jos rauha syttyisi
neuvostoliiton ankariin ehtoihin ei voitu suostua, mutta hallitus piti neuvotteluja yllä
maaliskuussa 1944 nl toisti rauhanehtonsa eli vaatimuksen antautumisesta ilman ehtoja
2 more items...
suurhyökkäyksestä torjuntavoittoihin - ratkaisun kesä 1944
9.6.1944 neuvostoliitto käynnisti suomalaisten asemia vastaan suurhyökkäyksen, jonka tavoitteena oli suomen miehitys
seuraavana päivänä puna-armeija teki läpimurron ja suomalaiset joukot joutuivat paniikissa vetäytymään
hyökkäys ei täysi yllätys, sillä pitkin kevättä tehty havaintoja nl joukkojen keskityksistä
suomalaisten joukkojen valmiutta ei kuitenkaan ollut nostettu
mannerhiem pyysi saksalta apua suurhyökkäyksen alussa
suomelle oli tärkeää pysäyttää puna-armeija, sillä vasta sen jälkeen rauhanneuvottelut mahdollisia
hyökkäystä ei saatu pysäytettyä
puna-armeija miehitti viipurin 20.6
22.6.1944 saksan ulkoministeri ribbentrop saapui suomeen neuvottelemaan aseavusta
ehtona oli, ettei suomi tekisi erillisrauhaa nl kanssa
ryti teki sopimuksen henkilökohtaisesti
ryti-ribbentrop-sopimus
lupauksen jälkeen saksa jatkoi ja lisäsi aseapuaan suomelle
heinäkuun alussa suomelle merkittäviä torjuntavoittoja esim talin ja ihantalan taisteluissa
pikkuhiljaa nl hyökkäysvoima heikkeni
heinäkuun puolivälissä rintamalinja vakiintui
suomessa nähtiin mahdollisuus rauhaan
ryti erosi presidentin tehtävistä elokuun alussa 1944
mannerheim presidentiksi
ilmoitti saksalaisille, ettei rytin sopimus koskenut jhäntä ja käynnisti rauhanneuvottelut
nl ennakkoehtona suhteiden katkaiseminen saksaan
suhteiden katkettua aselepo nl ja suomen välillä
moskovan välirauha 19.9.1944
rauhanehdot
9 more items...
suomi hävisi sekä talvi- että jatkosodan, mutta säilytti silti itsenäisyytensä eikä maata miehitetty
sota-ajan uutterat naiset
sodan aikana naisten työtaakka kaskinkertainen
hoidettavana miesten ja naisten työt
lotta svärd-järjestön vapaaehdoiset naiset olennainen osa maanpuolustusta
toimivat lääkintä-, muonitus-, keräys-, toimisto- ja ilmatorjuntatehtävissä
naisten raskas taakka perheen vastuunkantajana saattoi jatkua myös sodan jälkeen miesten palatessa rintamalta fyysisesti ja henkisesti haavoittuneina
jatkosota - haaste historiantutkimukselle
ajopuu vai koskivene -historiapolitiikkaa sodan syiden tulkinnoissa
jatkosota ja taistelu hitlerin rinnalla vaikea kysymys suomelle
jo sodan aikana suomessa haluttiin luoda mielikuvaa, että maa oli tahtomattaan joutunut sotaan suurvaltojen laajentumispyrkimyksien vuoksi
neuvostoliiton pommitettua suomea, suomi pystyi luomaan kuvaa puolustussodasta
ajopuuteoria=suomi oli ajautunut sotaan kuin tukki virran pyörteessä
koskiveneteoria=suomi joutui tahtomattaan suurvaltojen väliseen kamppailuun, mutta vaikutti omilla poliittisilla päätöksillään kohtaloonsa
suomen voi katsoa olleen saksan liittolainen kauttakulkusopimuksen takia
erillissota vai saksan liittolainen
suomen sodanaikaisessa propagandassa jatkosodan syynä oli epäoikeudenmukaiseksi koettu talvisota
virallisen linjan mukaan suomi kävi erillissotaa nl vastaan
erityisesti korostettin ettei suomella ja saksalla ollut keskenään sitovaa liittosopimusta, sellaista saksalla ei kuitenkaan ollut minkään muunkaan sen rinnalla sotineen maan kanssa
erillissotakäsite käyttöön 1943 kun saksa oli hävinnyt stalingradissa ja suomelle selvisi, että se tuskin voittaisi sotaa
erillissotatulkinta on historiapolitiikkaa
suomi ja saksa olivat liittolaisia, koska niillä oli yhteinen vihollinen: neuvostoliitto
suomen ja saksan kauttakulkusopimusta pidetään yhtenä sodan alkuaskeleena, maat valmistautuivat sotaan yhdessä jo ennen saksan hyökkäyksen alkamista
suomella ja saksalla kuitenkin eri motiivit sotaan
suomi soti vain omalla itärajallaan, eikä ollut mukana nl ja saksan välienselvittelyssä muualla
jatkosodan kipupisteitä
suomi luovutti saksalle virallisten tietojen mukaan 8 juutalaista, todellisuudessa noin 3 000 henkilöä, joiden joukossa juutalaisia, kommunisteja ja vangiksi saatuja puna-armeijan poliittisia komissaareja
juutalaisten tuhoamisen mittakaava ei ollut suomessa yleisesti tiedossa
suomalaiset kohtelivat itä-karjalan siviilejä kyseenalaistettavasti
keskitysleireille kerättiin epäluotettavaksi katsottuja henkilöitä
suomensukuiset eroteltiin venäläisistä
vuonna 1942 leirejä alettiin kutsua siirtoleireiksi, kun saatiin tietää saksan keskitysleireistä
enimmillään leireillä yli 40 000 ihmistä keväällä 1942
noin 4500 ihmistä kuoli nälkään ja tauteihin
suomalaisilla vankileireillä kuoli noin 18 000 neuvostosotilasta
jatkosodasta muistetaan mielellään kesä 1944 torjuntataistelut
mielikuva sankarikansasta
sodan jälkeen suomesta luovutettiin nl noin 60 000 ihmistä, monet heistä joutuivat pakkotyöhön tai vankileireille
hetken huumaa ja traumaattisia muistoja
sota vei monelta ikäluokalta nuoruuden
rintamalla rankkaa arkea lievitettiin esim ryyppäämällä
sotilaat käyttivät huumeeksi luokiteltavia aineita kipulääkkeinä ja väsymyksen torjumiseksi
huumeiden vaaraa ei ymmärretty ja niitä käytettiin arkipäiväisiinkin vaivoihin
sodan jälkeen paljon huumeriippuvuutta
sodan aikana solmittiin paljon avioliittoja
sodan jälkeen osa avioliitoista purkautui
suuret ikäluokat syntyivät sodan jälkeen
sodan raadollisuus ja kuolema traumatisoivat sotilaita
järkyttyneitä mieliä ei osattu hoitaa ja mielenterveyden ongelmia päinvastoin paheksuttiin
sota-ajan menetykset ja pelot värittivät kokonaisen sukupolven lapsuutta
sotaorvoksi jäi noin 50 000 lasta
sotaa pakoon lähetettiin noin 70 000-80 000 sotalasta
sodasta evakkoon lähteneet lapset kärsivät juurettomuudesta
lapset joutuivat ottamaan vastuuta liian aikasin