Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ääriliikkeet demokratian uhkana - Coggle Diagram
Ääriliikkeet demokratian uhkana
tasavalta vai kuningaskunta
kamppailu hallitusmuodosta
vuoden 1917 joulukuun itsenäisyysjulistuksessa määrättiin suomen tuleva valtiomuoto tasavallaksi
vuoden 1918 sisällissota muutti joidenkin porvarien mielipiteitä eduskunnasta ja tasavallasta
monarkistit pelkäsivät presidentinvaalien aiheuttavan jatkuvaa taistelua puolueiden välille
tavoitteena luja hallintovalta
tynkäeduskunnan (SDP poissa) päätöksellä suomesta monarkia
suomen kuninkaaksi valittiin saksalainen Friedrich Karlin
saksa häviää, suomesta tulee tasavalta
saksan vaikutus suomessa suuri sisällissodan avun ja kauppasopimuksen takia
saksan menestymiseen maailmansodassa uskottiin suomessa vielä 1918
lokakuun kuninkaanvaalien jälkeen uutiset saksan tappiosta lisääntyivät
marraskuussa 1918 saksan vallankumouksen jälkeen suomen haaveet monarkiasta haihtuivat
saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan suomi katkaisi siteensä saksaan ja lähestyi ympärysvaltoja
nämä vaativat suomelle uusia eduskuntavaaleja, jotka järjestettiin
uusien eduskuntavaalien jälkeen monarkistien viimeisetkin haaveet romuttuivat
suomesta tasavalta heinäkuussa 1919
presidentti sai poikkeuksellisen suuret valtaoikeudet monarkistien kannatuksen saavuttamiseksi
armeijan ylipäällikkyys
oikeus hajottaa eduskunta
veto-oikeus
valtaoikeuksia karsittiin vasta vuonna 2000
suomen ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Ståhlberg
nuori radikaali suomi
valkoinen suomi
suomalaisten jakautuminen punaisiin ja valkoisiin ei päättynyt sisällissotaan
sodan voittajat hallitsivat sisällissodan jälkeen,
valkoinen suomi
1919-1939
yhteiskunnan järjestyksen kannalta merkittävät ammatit, kuten poliisit ja opettajat, valkoisille
valkoisten hallussa oleva Etsivä keskuspoliisi (EK) seurasi kommunistien suunnitelmia ja esti mahdollisen vallankumouksellisen toiminnan
lehdistöä valvottiin ja kommunistiset mielipiteet tukahdutettiin
valkoisten valta näkyi esim kansallisissa juhlapäivissä
kulttuuria sensuroitiin
kouluissa opetus valkoisten näkökulmasta
urheilu korkeassa arvossa terveysvaikutusten vuoksi
kansallismielisyys jatkui voimakkaana valkoisten joukoissa
maanpuolustushenki
haaveet suursuomesta
avoin vihamielisuus nl kohtaan
ylioppilaiden järjestö akateeminen karjala-seura (AKS) syntyi 1922
suojelukuntalaitos jatkoi toimintaansa vapaaehtoisena maanpuolustusjärjestönä
suojeluskuntien toimintaa tuettiin valtion rahoista
lotta svärd-järjestö tarjosi maanpuolustustyötä naisille
vanha kieliriita rikkoi porvarien yhtenäisyyttä
maltillinen kielilaki 1922 määritti, ettäsuomessa okn kaksi virallista kieltä
punaiset eristettiin valkoisista
työväenyhdistykset ajoivat jäsentensä etua ja järjestivät vapaa-ajantoimintaa jäsenilleen
suojeluskunnilla ja työväenyhdistyksillä kireät välit, ihmiset osallistuivat vain toisen toimintaan
punaisille omat urheilujärjestöt valkoisten erotettua heidät urheiluliitosta
työväen urheiluliiton urheilijat eivät saaneet oikeutta esim edustaa suomea olymppialaisissa
kommunistit sisällissodan jälkeen
työväenliike jakautunut perinteisesti ammatilliseen ja poliittiseen työväenliikkeeseen
sisällissodan jälkeen poliittinen työväenliike jakautui kahtia
sdp hylkäsi väkivallan
skp perustettiin ja kiellettiin suomessa, sillä se määritteli tavoitteekseen vallankumouksen
osallistuivat suomen politiikkaan peitepuolueiden ja -järjestöjen kautta
ammatilliset liikkeet järjestivät lakkoja parantaakseen työoloja ja provosoidakseen punaisten ja valkoisten välejä
yrityksistä huolimatta ei todellisia edellytyksiä vallankumoukselle
ei äänestäjiä
ei laillista toimintaa
lentävät suomalaiset kansallistunnon kohottajina
urheilusta tärkeä kansakuntien itsetunnon kohottaja 1900-luvulla
olympialaiset ja urheilunationalismi
näin kävi myös suomessa
paavo nurmi 1920-luvulla
urheilulla pyrittiin yhdistämään sisällissodan jakamaa kansaa
tavoitteena yhtenäinen suomi
eheytystä ja sosiaalisia uudistuksia
maltilliset porvarit ja sosiaalidemokraatit hallitsivat eduskuntaa vuodesta 1919
päämääränä poistaa kuilu punaisten ja valkoisten väliltä
eheyttäminen alkoi heti sisällissodan jälkeen vuosina 1918-1919 toteutetuista punavankien armahduksista
armahduksien myötä vangit pääsivät ehdonalaiseen vapauteen ja takaisin normaaliin elämään
eheytyksen keulakuvana presidentti ståhlberg, jonka virkakautena useita yhteiskunnallisia uudistuksia
eheytystä pyrittiin tekemään lainsäädännön avulla
uusilla laeilla pyrittiin parantamaan kaikkein huono-osaisempien asemaa ja näin viemään pohjaa kommunistien kannatukselta
torpparilaki 1918
torpparilaitos katosi kokonaan
maanhankintalaki (lex kallio) 1922
työväen asemaa parantavia muutoksia
8h työpäivä 1918
lakisääteinen vuosiloma 1939
köyhäinhoitolaki 1922
kieltolaki 1919-1932
kansaneläkelaki 1937
oppivelvollisuus 1921
progressiivinen verotus 1920
miten suomi säilyi demokratiana ja eheytyi?
porvasisto vs vasemmisto sisällissodassa
voimakas talouskasvu 1920- ja 30-luvulla:
elintaso nousi
työväen asema parani
lakisäädäntö paransi vähäosaisten asemaa:
8h työaika 1917
torpparilaki 1918
progesiivinen vero 1920
oppivelvollisuus 1921
lex kallio 1922
kansaneläkelaki 1937
vuosilomalaki 1939
ääriryhmien eliminointi:
kommunistinen toiminta kiellettiin 1930
lapuanliike kiellettiin 1932 mäntsälän kapinan jälkeen
yhteiskunta rauhoittui ja eheytyi
kallio presidentiksi 1937:
sdp hallitukseen
punamultayhteistyö
työväestö vaikuttamaan lainsäädäntöön
yhtenäinen suomi 1939
kaupunkien modernit naiset
yhteiskunnan muutos vaikutti suoraan myös naisten elämään
kaupunkilaiselämästä haaveiltiin
kaupunkeihin muutti naimattomia naisia, jotka kävivät lähes poikkeuksetta töissä
monet tulivat kaupunkeihin huonoista olosuhteista
uusia muotivaikutteita levisi euroopasta
vuoden 1930 avioliittolaki teki aviopuolisoista juridisesti tasavertaisia
naisilla ja miehillä samat perusoikeudet
voimakas talouskasvu nostaa elintasoa
eheyttämispolitiikan toteuttamista auttoi itsenäisyyden jälkeen alkanut nopea
talouskasvu
elintaso nousi ja yhä harvempi näki nälkää tai eli todellisessa köyhyydessä
kokonaistuotanto kaksinkertaistui ja vienti kasvoi
metsäteollisuus merkittävä osa vientiä
1920-1930-lukujen vaihteessa yhdysvaltojen lama kosketti myös suomea
työttömyys lisääntyi ja palkat laskivat viennin vähenemisen myötä
eheyttämispolitiikka ja elintason nousu yhdistivät vähitellen suomalaiset ja kavensivat yhteiskuntaryhmien välistiä eroja
teollistumisesta huolimatta suomi yhä maatalousmaa, 75% suomalaisista asui edelleen maaseudulla
äärioikeisto uhkaa demokratiaa
lapuanliike kommunismia kukistamassa
lapuanliike syntyi kommunistinuorten provokatiivisen esiintymisen johdosta Lapualla 1929
lapuanliike on 1920-luvun lopulla syntynyt väkivaltainen oikeistoradikaali liike, jonka tavoitteena oli kieltää kommunistinen toiminta suomessa
johtajana toimi talonpoika Vihtori Kosola
oikeusradikaalit ryhtyivät vainoamaan kommunisteja
kommunistisia politiikkoja painostettiin eroamaan
työväentaloja suljettiin
kommunististen lehtien kirjapainoja hävitettiin
kommunisteja kyyditettiin väkisin itärajalle
muilutukset
lapuanliike painosti maan johtoa
muiluttivat kaksi kansanedustajaa suoraan eduskunnasta
talonpoikien marssi Helsingissä 1930
hallitus erosi ja presidentti svinhufud hajotti eduskunnan
lapuanliike onnistui tavoitteessaan kieltää kommunismi vuonna 1930
miksi lapuanliike syntyi?
äärioikeiston vahvistuminen yleiseurooppalainen ilmiö 1920-1930-luvuilla
liittyi demokratian vastustus
lapuanliikkeessä fasististen liikkeiden ajatuksia
lapuanliike kyllästynyt kommunistien provokatiiviseen toimintaan
lapuanliikkeen kannattajia ärsytti kommunistien julkinen toiminta suomessa, vaikka skp oli laiton
kommunistien lisäksi vastusti koko poliittista vasemmistoa
työväellä heidän mukaansa liikaa sananvaltaa yhteiskunnassa
ennen kaikkea kyse halusta varmistaa sisällissodan jälkeen saavutettu valkoinen valta suomessa
taloudelliset ja sosiaaliset muutokset
uskonnollisia syitä
kansa kääntyy liikettä vastaan
aluksi porvarillisen suomen yleinen kannatus
laittomuudet alkoivat kohdistua myös sosiaalidemokraatteihin ja maltillisiin porvareihin
ståhlbergin muilutus
käänsi monet maltilliset porvarit liikettä vastaan
lapuanliikkeen johtomiehet yrittivät vähätellä osuuttaan laittomuuksiin
lapuanliikettä vastaan eduskunnassa laillisuusrintama
rohkaisi hallitusta ottamaan aiempaa jyrkemmän linjan laittomuuksiin
mäntsälän kapina helmikuussa 1932
mielenosoitus muuttui kapinaksi
tilanne laukesi presidentti svinhufudin radiopuheella
presidentti verosi lapuanliikkeen suojeluskuntajäseniin, etteivät nämä unohtaisi lupaustaan puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä
lupasi armahtaa rivijäsenet, jos he palaisivat kotiin heti
lapuanliike lakkautettiin oikeuden päätöksellä kapinan jälkeen
tilalle perustettiin ikl, mutta se ei kerännyt läheskään yhtäpaljon kannattajia
lapuanliikkeen kukisti yleinen mielipide, kansa ei halunnut luopua demokratiasta
suomalainen äärioikeisto toi työväestön ja maltillisen porvariston lähemmäs toisiaan ja loi pohjan yhteistyölle
punamultahallitus