Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

suomi idän ja lännen välissä - Coggle Diagram

- - - - pelättiin nl miehitystä tai kommunistista vallankumousta
        
        pelkoa lisäsivät monet välirauhan ehdot, sekä sisä- ja ulkopoliittiset tapahtumat
        
        suomalaisilla ei ollut varmuutta neuvostoliiton lopullisesta tavoitteesta ja rauhansopimuksen kohdat tuntuivat pelottavilta
        
        valvontakomissio suomeen syyskuussa 1944
        
        oikeus tulkita rauhansopimusta mielensä mukaan
        
        asekätkentä syksyllä 1944, suomessa varaudutiin nl miehitykseen
        
        tavoitteena varata riittävästi aseita noin 30 000 miehelle mahdollista sissisotaa varten
        
        asekätkentä paljastui ja sen pelättiin haittaavan suhteita neuvostoliittoon
        
        nl reaktio kuitenkin vaisu, asekätkentä osoitti suomalaisten valmiuden puolustaa maataan
      - rauhanehtojen mukaan saksalaiset ajettava suomesta pois
        
        saksalla suomessa yli 200 000 miehen hyvin varustettu armeija
        
        suomi ja saksa tekivät salaisen sopimuksen rauhanomaisesta vetäytymisestä
        
        nl vaati kovempia toimia joten suomi hyökkäsi tornioon saksalaisten perustaan
        
        saksalaiset käynnistivät sotatoimet vetäytyessään järjestelmällisesti: Lapin sota
        
        viimeiset saksalaiset poistuivat suomesta vasta huhtikuussa 1945
      - sotakorvausten maksaminen käynnistyi heti rauhan tultua
        
        suomen 300 miljoonan dollarin sotakorvaukset tuplaantuivat dollarin kurssin nousun myötä
        
        ensimmäisinä maksuvuosina noin 15% valtion menoista
        
        sotakorvausten maksamisen jälkeen kauppa nl kanssa jatkui vilkkaana, mikä loi pohjaa suomen tärkeälle idänkaupalle
      - suomi joutui asuttamaan luovutetuilta alueilta tulleet 400 000 siirtolaista
        
        siirtolaiset sijoitettiin maanviljelyn pariin ja heille annettiin "kylmiä tiloja" eli he saivat maata, mutta joutuivat itse raivaamaan peltonsa
      - keväällä 1945 valvontakomissio ilmoitti rauhanehtoihin viitaten, että suomessa pitäisi tuomita myös sotaan syylliset
        
        syksyllä 1945 suomessa alkoi sotasyyllisyysoikeudenkäynti
        
        tuomioita esim. sota-ajan hallituksen politiikoille
        
        kovimman tuomion sai sota-ajan presidentti Risto Ryti, 10 vuotta vankeutta
        
        sotasyyllisyystuomiot "poliittinen sotakorvaus"
  - - - sen sisällä toimi suomen kommunistinen puolue SKP
      - SKDL kannatus heti suurta
        
        syksyllä 1944 paasikiven hallitukseen kaksi kommunistiministeriä
        
        49 kansanedustajaa
    - - vaadittiin uusia kasvoja politiikkaan
    - - lisäsi levottomuutta ja pelkoa kansassa ja muissa puolueissa
  - - - paasikiven linja ulkopolitiikassa: reaalipolitiikkaa nl naapurina, hieman myötäilyä, mutta ei liikaa, pitää hyväksyä asema nl naapurina
        
        neuvostoliiton ja suomen suhteiden erityinen huomioiminen muodostivat koko suomen ulkopolitiikan peruslinjan, tätä kutsuttiin paasikiven linjaksi ja myöhemmin paasikivi-kekkonen linjaksi
    - - valvontakomissio poistui suomesta syksyllä 1947
      - suomen sisäinen tilanne rauhoittui
    - - nl ehdotti sopimusta vuoden 1948 alussa
      - suomi halusi kansandemokratioita väljemmän sopimuksen ja teki oman sopimuksensa
        
        sopimuksessa lupaus yhteisistä neuvotteluista sodan uhatessa
      - YYA-sopimuksen jälkeen pelättiin nl hyökkäystä suomeen sen turvin ja katsottiin suomen olevan nl sisäpiirissä, suomi kuitenkin painotti muuta
      - määritti linjan nl kanssa aina sen hajoamiseen asti
  - - - itä-euroopan kansandemokratioiden malli
      - huhtikuussa huhut kaappauksesta voimistuivat kun YYA sopimus eteni eduskunnan käsittelyyn
        
        paasikivi määräsi poliisivoimat hälytystilaan
    - - sdp ja porvaripuolueet kampanjoivat kommunisteja vastaan
      - kommunistit menettivät keskeisen asemansa hallinnossa
        eivätkä päässeet hallitukseen
        
        pidetään vaaran vuosien päätöspisteenä
  - - - suomen suhteet nl vakiintuivat 1950-luvun alkuun mennessä
    - - paasikivi uudelleen presidentiksi 1950, kekkonen pääministeriksi
    - - irti sodanjälkeisistä vuosista
      - 1952 "ilon vuodet"
        
        helsingin olympialaiset
        
        armi kuusela miss universumiksi
        
        viimeinen sotakorvausjuna nl
        
        kaikki rauhanehdot täytetty
      - 1953 stalin kuoli
        
        sen jälkeen alkanut kylmän sodan "suojasää" heijastui myös suomen ja nl suhteisiin
      - 1955 suomi liittyi pohjoismaiden neuvostoon sekä yk jäseneksi
      - nl palautti porkkalan vuokra-alueen 1955
      - 1956 nl tunnusti suomen puolueettomaksi
      - 1956 kekkonen presidentiksi
  - - - monet naiset kotiäiteinä
- - - - kommunistinen puolue oli jätetty vaalivoitosta huolimatta hallituksen ulkopuolelle
      - neuvostoliitto ei voinut suoraan puuttua suomen hallituskysymykseen, mutta painosti suomen johtoa vetämällä suurlähettiläänsä pois ilman syytä
        
        yöpakkasten aika
      - nl painostus pakotti hallituksen eroamaan
    - - perusteluna berliinin kriisi, joka oli kasvattanut sodan uhkaa euroopassa
      - kekkonen erotti eduskunnan kriisin vuoksi
      - kriisi ratkaistiin "siirtämällä" konsultaatiota
  - - - kylmää sotaa, koska
        
        nl katsoi suomen etupiirikseen ja siksi piti sitä tärkeänä
      - sisäpolitiikkaa, koska
        
        lisäsi kekkosen suosiota, tahallisesti?
        
        edelleen epäselvää liittyykö noottikriisi presidentinvaaleihin 1962
      - nootilla ilmeisesti monta tarkoitusta ja syiden keskenäistä painoarvoa hankala arvioida
    - - suomi joutui sopeutumaan kylmän sodan muutosten lisäksi myös suomen ja nl välisten suhteiden muuutoksiin
  - - - käytti idänsuhdetta hyväkseen myös 1970-luvun alun presidentinvaaleissa
    - - kekkonen suostui, mutta asetti ehdoksi ettei hänen tarvitsisi käydä vaalitaistelua
        
        perustuslakia muuttava poikkeuslaki säädettiin, lain taakse tarvittiin 5/6 kansanedustajista
        
        kekkonen kävi eec:n kanssa kauppaneuvotteluita, jotka vuotivat lehdistöön
        
        eec:n kanssa käynnissä olevia kauppaneuvotteluja pidettiin sisäpolitiikkaa tärkeämpänä ja niitä ei haluttu riskeerata
        
        kekkosesta presidentti ilman vaaleja
  - - - käsite ilmestyi keskusteluun 1960-luvulla euroopassa
      - suomen asema herätti lännessä huomiota, sillä 1960-luvulla suomesta tuli todella varovaisia suurvallan suhteen
        
        puolueettomuuspolitiikka ei enää riittänyt, vaan neuvostoliiton luottamuksen ylläpito meni suomalaispoliitikkojen näkökulmasta kaiken muun edelle
      - suomettuminen oli suomessa ankarinta 1970-luvulla, mutta jatkui aina nl hajoamiseen asti
        
        nl mielipide otettiin huomioon esim hallituksien muodostamisessa
        
        kekkosen vankkumaton asema osa suomettumista
        
        poliitikot käyttivät "moskovan korttia" ja pitivät tiiviisti yhteyttä esim suurlähetystöön
        
        itsesensuuria
        
        nl ulkopolitiikkaa ei arvosteltu
        
        yleisradiolla tärkeä rooli
        
        historiapolitiikka yleistä
        
        suomen ja nl läheiset suhteet näkyivät kansalaistenkin elämässä laajasti
  - - - ottamalla neuvostoliiton mielipiteet huomioon, suomi pyrki säilyttämään nl luottamuksen ja tärkeät taloudelliset suhteet itään
    - - suomen ja nl väliltä puuttui todellinen luottamus
      - suomen koettiin ottavan liikaa huomioon nl edut eikä omia etujaan
      - neuvostoliiton pitäminen tyytyväisenä ei välttämättä vaatinut mielistelyä
    - - tämä närkästytti suomea ja se koettiin epäoikeudenmukaiseksi
      - toisinaan suomea pidettiin ulkomailla jopa kansandemokratiana
  - - - uusien arkistojen avaaminen on tuonut päivänvaloon uusia tietoja tapahtumista
    - - uudelleenvalinnat kertovat kansansuosiosta ja kyvystä puhutella kansalaisia
      - toimi demokratian rajoilla
      - maanläheisyys miellytti kansaa
      - talous kasvoi ja yhteiskunta kehittyi
      - motiivit idän suhteen välillä kyseenalaiset
      - käytti valtaoikeuksiaan uskaliaasti ja jopa ylitti niitä
- - - - toiminta yk:ssa antoi suomelle mahdollisuuksia näyttää puolueettomuuttaan
        
        suomi pyrki edistämään ratkaisuja, jotka tukivat yleistä rauhaa ja saivat kaikkien suurvaltojen kannatuksen
      - yya-sopimus nl kanssa heikensi suomen puolueettomuutta
    - - uusi tilanne sai nl sitomaan suomen entistä tiukemmin itseensä
        
        taistelu puolueettomuudesta
      - nl halusi korostaa olevansa rauhanomainen suurvalta ja ehdotti kansallisen rauhankokouksen järjestämistä
        
        kekkonen omi idean ja alkoi ajamaan kokousta helsinkiin
        
        kesällä 1975 ETYK helsingissä
        
        voitto suomen puolueettomuuspolitiikalle
    - - myötäily kuitenkin lisäsi suomen liikkumatilaa lännessä
  - - - yya-sopimus 1948
      - paasikiven linja 1946
      - vaaran vuodet 1944-1948
    - - suomi yk:n ja pohjoismaiden neuvoston jäseneksi 1955
      - porkkalan palautus 1956
    - - yöpakkaset 1958-59
      - noottikriisi 1961
    - - etyk helsingissä 1975
    - - suomi EFTA:n liitännäisjäseneksi 1961 ja vapaakauppasopimus EEC:n kanssa 1973
    - - yya-sopimus päättyi 1992
      - suomi eu:n jäseneksi 1995
  - - - myytiin pääasiassa länteen
      - kauppa neuvostoliittoon vakiintui sotakorvausten jälkeen
        
        kaupankäynti nl kanssa loi suomeen työpaikkoja ja varallisuutta, mikä oli edellytys hyvinvointivaltion rakentamiselle
        
        myös nl hyötyi kaupankäynnistä, sillä se pystyi hankkimaan suomen kautta länsimaalaisia tuotteita
      - nl pelkäsi suomen taloudellisen yhteistyön länsivaltojen kanssa lähentävän niitä myös poliittisesti
        
        nl painosti suomea kauppasuhteiden avulla
    - - suomi solmi vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa 1972
  - - - koivisto jatkoi paasikivi-kekkonen linjaa ja piti suomen suhteita nl etusijalla
    - - aloitti uuden avoimuus- ja uudistuspolitiikan
      - nl ja länsivaltojen suhteet lämpenivät
    - - nl yritti tukahduttaa baltian irtaantumispyrkimykset
        
        suomi ei antanut julkista tukea, mutta tuki itsenäistymisprosesseja epävirallisesti
    - - vuonna 1990 suomi purki yksipuolisesti pariisin rauhansopimuksen pykäliä
    - - ratkaisuun vaikuttivat taloudelliset ja turvallisuuspoliittiset syyt
        
        taloudellisesti suomi halusi hyötyä länsimarkkinoista
        
        ulkopoliittiset motiivit olivat vähintäänkin yhtä tärkeitä taloudellisten motiivien kanssa
  - - - etenkin ahtisaaren presidentinkaudella suomi pyrki aktiivisesti euroopan ytimeen ja sitä jopa kutsuttiin euroopan mallioppilaaksi
        
        suomi esim liittyi eurojärjestelmään
    - - halonen painotti kansainvälistä yhteistyötä ja humanitaaristen kriisien torjumista
    - - eu pyrki luomaan yhteistä ulkopolitiikkaa
  - - - suhteet sekä nl että länsivaltoihin haluttiin pitää kunnossa
      - linjaksi puolueettomuus
        
        monille suomalaisille eu-liittyminen vaikeaa, sillä se ei sopinut puolueettomuuslinjaan
      - yya sopimus
    - - esim etyk
    - - suomi nähdään osana eu-perhettä