Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomesta itsenäinen kansakunta - Coggle Diagram
Suomesta itsenäinen kansakunta
taistelu suomen asemasta
autonomiaa kavennetaan
venäjä ryhtyi kaventamaan suomen autonomista asemaa 1800-luvun lopulla
esim postimanifesti
nikolai bobrikov suomen kenraalikuvernööriksi 1898
julkaisi venäläistämisohjelman
suomen armeija yhdistettävä venäjän sotaväkeen
lakeja yhdistettävä
virkoihin venäläisiä
venäläistämistomet kärjistyivät
helmikuun manifestiin 1898
lait, joilla oli merkitystä venäjän kannalla säädetään venäjällä
venäjästä ylempien virastojen kieli, mikä vähensi suomen vaikutusvaltaa maan hallinnossa
koulussa lisättiin venäjän kielen ja historian opetusta
sensuuri poisti sanomalehdistä venäjän vastaiset kirjoitukset
suomen oma asevelvollisuusarmeija loppui
bobrikoville käytännössä diktaattorin oikeudet 1903
suurvaltapolitiikka venäläistämisen taustalla
venäjän kansainvälisen aseman heikkeneminen johti suomen autonomian kaventamiseen
pietarin turvallisuus huolestutti venäjää Saksan synnyn takia
venäjä halusi tiukentaa otettaan valtakunnan reuna-alueista ja aloitti venäläistämistoimet
näkyi aluksi esim venäläisessä lehdistössä ja kirjallisuudessa suomen vastaisena kirjoitteluna
osa nykytutkijoista uskoo venäjän hallinnon kehittymisen vaikuttaneen otteen kiristymiseen
1800-luvun jälkipuolella suomen erillisyys venäjästä korostui
venäläisten oli vaikea saada kansalaisoikeuksia suomessa ja ilman niitä ei ollut oikeutta päästä virkoihin tai harjoittaa liiketoimintaa
suomalaisilla oli paljon oikeuksia valtakunnassa, esim venäjän armeijassa tuhansia suomalaisia upseereja, tulliraja, oma valuutta, oma postilaitos ja oma kieli
venäläistoimien vastustus jakaa kansan
suomalaiset olivat tottuneet autonomiseen asemaansa ja pelkäsivät täydellistä venäläistämistä
suomessa venäläistämistoimia nimitettiin sorroksi, sillä suomalaiset uskoivat vain puolustavansa omia perustuslakejaan
suomalaiset jakautuivat venäläistämistoimien vastustamisessa suhtautumisensa mukaan
myöntyväiset
parempi antaa vahvemmalle venäjälle myötä joissain asioissa, ettei vastustaminen pahentaisi tilannetta
perustuslailliset
tärkeää noudattaa suomen lakeja ja kieltäytyä noudattamasta venäjältä tulleita laittomaksi koettuja määräyksiä
aktivistit
jyrkin linja venäläistämistä vastaan, valmiita aseelliseen toimintaan
eugen schauman murhasi bobrikovin 1904
sortokausi historiapolitiikan käsitteenä
suomalaisilla ja venäläisillä erilainen suhtautuminen venäläistämiseen
venäjän näkökulma
yhtenäistämispolitiikkaa
määränpäänä parantaa valtion turvallisuutta muuttuneessa kansainvälispoliittisessa tilanteessa
suomen näkökulma
toimet sortoa
kutsuttu sortokaudeksi
näkemykseen vaikutti kansallismielinen tulkinta porvoon säätyvaltiopäivistä
suomalaiset tottuneita autonomiseen asemaansa
venäläistämistoimet tuntuivat kohtuuttomilta ja epäoikeudenmukaisilta
kansallismielinen käsitys sorrosta jäi elämän itsenäisessä suomessa
Schauman kansallissankari vai terroristi
nykytutkimus pystyy katsomaan venäläistämistoimia objektiivisemmin ja ilman kansallismielistä kiihkoa
taiteen kultakausi kansallismielen kohottajana
taiteen kultakaudeksi kutsutaan ajanjaksoa 1880-1910
kultakausi-käsite tarkoittaa sitä, että tuona aikana eli ja vaikutti useita kansainvälisestikkin merkittäviä taiteilijoita
Akseli Gallen-Kallela
Eino Leino
Aleksis Kivi
Minna Canth
eduskuntauudistuksesta itseäistymiseen
Suurlakko ja eduskuntauudistus
venäjä hävisi Japanille sodan vuosina 1904-1905
lakot keisaria vastaan
suomessa
suurlakko marraskuussa 1905
venäjä keskeytti venäläistämistoimet
työväki jatkoi lakkoiluaan työnantajiaan vastaan
punainen julistus marraskuussa 1905: yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu kansalliskokous koolle
porvareista liian radikaali uudistus, kuitenkin vaikea sivuttaa
eduskunta perusteettin 1906
ensimmäiset eduskuntavaalit - koko kansa vaikuttajaksi
puolueiden täytyi muuttaa ohjelmiaan kannatuksen varmistamiseksi
vanhasuomalainen puolue pyrki lisäämään kannatustaan maaseuduilla lupaamalla parantaa torpparien asemaa, suomenkieli maan pääkieleksi
maalaisliitto ajoi maaseudun asemaa
nuorsuomalainen puolue koostui kaupunkilaisista
ruotsalainen kansanpuolue tavoitteli ruotsinkielisten ääniä
ensimmäisissä eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraateista suurin puolue, mutta porvaripuolueille eduskunnassa enemmistö, vanhasuomalaisille vaalivoitto, ruotsalaiselle kansanpuolueelle tappio
venäläistämisestä helmikuun vallankumoukseen
autonomian kaventaminen ja venäläistäminen jatkuivat, kun tsaari oli saanut vallan takaisin itselleen Venäjällä
venäjän viranomaisten valtaa vaikuttaa suomea koskevaan lainsäädäntöön lisättiin
toinen sortokausi
suomen lainsäädäntövaltaa kavennettiin uudelleen
yhdenvertaisuuslaki lisäsi venäläisten oikeuksia suomessa
venäläisiä nimitettiin senaattiin ja muihin keskeisiin virkoihin
venäjän kielen opetusta lisättiin suomalaisissa kouluissa
eduskunta hajotettiin lähes vuosittain
vuonna 1914 puhjennut maailmansota vaikutti suomeen, vaikkei sen alueella sotaa käytykkään
suomeen julistettiin sotatila: siviilihallinto alistettiin sotilashallinnolle ja kansalaisten sanan-, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta rajoitettiin
kiristyneet venäläistämistoimet julkisuuteen tullut laaja venäläistämisohjelma ja maailmansota lisäsivät suomessa halua pyrkiä väkivalloin eroon venäjästä
venäjän kanssa sodassa ollut saksa koulutti suomalaisia kapinaan venäjää vastaan, eism jääkärikoulutus
venäläistäminen loppui yllättäen maaliskuussa 1917
helmikuun vallankumoksen
seurauksena
suomi itsenäistyy
venäläistämisen päättäminen aiheutti suomessa riemua ja hämmennystä
puolueiden välillä erimielisyyksiä vallasta
sosiaalidemokraatit kannattivat eduskunnan valtaa
porvarit kannattivat venäjän väliaikaisen hallituksen valtaa
lokakuussa 1917 eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraattien vaalitappio
marraskuussa venäjällä
lokakuun vallankumous
venäjästä kommunistinen neuvostoliitto
suomen työväki yleislakkoon, jonka tarkoituksena painostaa porvarillista senaattia säätämään työväen elämää helpottavia lakeja
senaatti pelkäsi vallankumouksen leviämistä ja suostui osaan työväen vaatimuksista
eduskunta hyväksyi 6.12.1917
Suomen itsenäistymisen
venäjä tunnusti suomen itsenäistymisen
sisällissota - kansakunnan haava
kansa jakautuu kahtia
suomessa itsenäistymisen jälkeen jännittynyt tilanne, koska ratkaisematta oli monia yhteiskunnallisia ongelmia
maaseudun tilattomien määrä oli kasvanut, torppareilla epävarmat vuokrasopimukset
kaupungeissa tehtaiden työläisillä huono palkka, pitkät työpäivät ja työttömyys yleistä
luokkavastakohdat suuria erityisesti etelä-suomessa, jossa oli paljon teollisuutta ja suuria tiloja
eduskuntauudistuksen jälkeen väestö oli odottanut olojen parantumista toiveikkaina
ensimmäisen maailmansodan aikana heikentynyt elintarviketilanne kasvatti tyytymättömyyttä
varsinkin kesällä 1917 tilanne huono, sillä viljan tuonti venäjältä takkuili
musta pörssi
elintarvikkeiden hinnat kohosivat
kansa näki nälkää, mikä aiheutti lakkoja ja levottomuutta
etenkin kaupunkien työväestö
talouden ongelmat lisäsivät jännitteitä työväestön ja porvareiden välillä
keisarin kukistamisen jälkeen järjestysvaltatyhjiö
syitä
ei omaa armeijaa
venäläisiin sotilaisiin ei enää luotettu
poliisilaitos ei toiminut kunnolla
porvarit ja työväki alkoivat muodostaa omia vapaaehtoisia kaartejaan ylläpitämään järjestystä
alunperin ei sotimista varten
suojeluskunnat
porvarien perustamia
perustettiin maatalous lakkoja ja venäläisiä sotilaita vastaan
punakaartit
työväestön perustamia
marraskuun 1917 yleislakko nostatti työväestön itsetuntoa ja tunnetta joukkovoimasta
venäjän bolsevikkivallankumous sai osan suomen työväestöstä uskomaan, että venäjä voisi auttaa heidät valtaan, enimmistö sosiaalidemokraateissa tammikussa 1918
svinhufudin senaatti suolissaan levottomuuksista
sai eduskunnalta luvan luoda maahan lujan järjestysvallan
mannerheim hoitamaan asiaa
suojeluskunnat hallituksen joukoiksi
yllytti työväestöä vallankumoukseen
punakaarteista laittomia joukkoja
sisällissodan osapuolet
valkoiset
jääkärit valkoisten puolelle, pikakoulutusta
itsenäiset talonpojat ja kaupunkien porvaristo: "vapaussota"
yleinen asevelvollisuus
saksalaisten maihinnousu etelä-suomessa
pian sodan sytyttyä aloite valkoisille
tukialueita pohjanmaa ja karjala
noin 100 000 miestä
talonpoikia ja porvaristoa
enemmän koulutettuja johtajia
apua saksalta ja ruotsilta
punaiset
yhteiskunnallinen eriarvoisuus: "luokkasota"
etelä-suomi haltuun sodan alussa
venäjän vallankumouksen esimerkki
maaseudun tilattomat ja kaupunkien työläiset
vapaaehtoisia venäläisiä sotilaita
vuoden 1917 tapahtumat suomessa sytyttimenä
noin 100 000 miestä
ei juuri koulutettuja johtajia
tehdastyöläisiä ja maaseudun työläisväestöä
apua venäjältä
punainen helsinki ja valkoinen vaasa - sodan rintamalinjat
vastakkainasettelu kärjistyi 28.1.1918
punaisten vallankumoukseen helsingissä
punakaartit saivat ilman vastarintaa viralliset rakennukset hallintaansa
punakaartin poliittinen johto perusti helsinkiin kansanvaltuuskunnan
osa porvarillisesta hallituksesta pakeni vaasaan
suomea johdettiin kahdesta paikasta
samana päivänä porvarillinen suomi aloitti oman vapaussotansa ja venäläisten riisumisen aseista pohjanmaalla
uskoivat turvaavansa suomen itsenäisyyden
punaiset saivat haltuunsa eteläsuomen teollisuuspaikkakuntia tampereen eteläpuolelta
valkoisten tärkeintä tukialuetta pohjanmaa ja karjala
rintamalinja porin, tampereen ja viipurin pohjoispuolella
rintamataistelut vähäisiä
helmi-maaliskuun vaihteessa sodan aloite siirtyi punaisilta valkoisille
tärkeimmät taistelut tampereella
sodan käännekohta: tampere valkoisten haltuun huhtikuussa 1918
vuoden 1918 vaikea muisto
sota lyhyt, mutta verinen
yli 36 000 kuollutta
varsinaisissa taisteluissa noin 10 000
terrorit
punaisten terrori paikallista ja sattumanvaraista
noin 1400 kuollutta
valkoisten terrori usein pikateloituksia
noin 7400 kuollutta
erityisesti punaisten johtajia
pyrittiin murtamaan punaisten vastarinta
kiellettiin toukokuussa
vankileirit
80 000 punaista
huonot olosuhteet, vangit näkivät nälkää, taudit levisivät
kuoli noin 13 500 ihmistä
virallisissa oikeudenkäynneissä 550 ihmistä tuomittiin kuolemaan, lopulta 125 teloitettiin
sodan jälkeen raakuuksia ei mielellään muisteltu ja teot haluttiin selittää molemmin puolin ylilyönteinä ja satunnaisina tapahtumina
punaisia raivottaria ja siveitä impiä
punakaarteihin kuului paljon naisia
huoltotehtäviä
2000 punaista naista ase kädessä rintamalla
palkka ja ruoka, perhetausta ja kotoa opitut aatteet houkuttelivat naisia mukaan
valkoisten puolella naiset hoitivat haavoittuneita, muonittivat sotilaita ja järjestivät vaatehuoltoa
valkoiset halveksivat ja paheksuivat punaisten naissotilaita
raskaalla sodalla on monta nimeä
monia nimiä jo vuonna 1918
vapaussota (valkoiset)
valkoiset katsoivat punaiset maapettureiksi ja uskoivat punaisten voiton merkinneet suomen liittämistä neuvostovenäjään
ei ota huomioon sisällissodan yhteiskunnallisia syitä
vallankumous (punaiset ja valkoiset)
kapina tai punakapina (valkoiset)
korostaa tekojen laittomuutta
punaiset käyttävät samoja nimiä tarkoittaen epäonnistunutta mutta oikeutettua vallankumousta
luokkasota (punaiset)
köyhä työväenluokka nousi varakkaampia porvareita vastaan
poliittisesti neutraaleja nimiä
kansalaissota
ei ota huomioon, että sodassa taisteli muitakin kuin suomalaisia
sisällissota
vuoden 1918 tapahtumat
sisällissota historiantutkimuksen ongelmana
aluksi voittajien historiaa
pohjantähti-trilogia vaikutti suomalaisten käsitykseen vuoden 1918 tapahtumista
1960-luvun jälkeen tutkittu tarkemmin ja neutraalimmin