Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomen ja Venäjän suhteet - Coggle Diagram
Suomen ja Venäjän suhteet
Maailman tapahtumat jotka vaikuttivat
Suomen sota (1808-1809)
Venäjän voitto Ruotsista tarkoitti Suomen alueen siirtymistä Venäjän vallan alle
Alkoi, kun Napoleon murskasi Venäjän sodassa (1807)
Rauhansopimuksessa Tilsitissä sovittiin Venäjän liittyvän Iso-Britannian vastaiseen mannermaasulkuun ja että se pyrkisi välittämään rauhaa Ranskan ja Iso-Britannian välille, myös
Mannermaasulku: Napoleon ei kyennyt voittamaan Iso-Britanniaa, sillä Iso-Britannian laivasto oli ylivoimaisempi, jotenka se myös hallitsi Euroopan merireittejä
Jos rauhanneuvottelut eivät onnistuisi, Aleksanterin pitäisi taivutella muita maita, esimerkiksi Ruotsia, mukaan kauppasaartoon vaikka sodan avulla.
Rauhanneuvottelut eivät onnistuneet, joten Aleksanteri I esitti Napoleonin painostuksesta uhkavaatimuksen Ruotsille.
Lopulta talvella 1808 Venäjä aloitti sodan.
Suomen alueella solmittiin aselepo marraskuussa 1808, ja loput joukot vetäytyivät Ruotsin puolelle.
Solmittiin Haminan Rauha (syyskuussa 1809), jossa Suomi liitettiin Venäjän alaisuuteen
1 more item...
Pietarin turvallisuus huolestutti venäläisiä, koska Eurooppaan oli syntynyt uusi suurvalta Saksa (1870–71). Venäjän sotilaspiireissä arveltiin, että reitti Suomen kautta Venäjälle ei ollut tarpeeksi hyvin suojattu. Myös suomalaisten uskollisuutta sodan sattuessa epäiltiin.
Venäjän kansainvälisen aseman heikkeneminen johti Suomen autonomian kaventamiseen.
Venäläistämisohjelma
Suomen liittäminen tiukemmin Venäjän yhteyteen, alkoi vähitellen 1800-luvun jälkipuoliskolla, konkreettinen toimi helmikuun-manifesti (1899), loppui Venäjän vallankukoumkseen keväällä 1917
Helmikuun-manifestin merkittävin asia: niin sanottu yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö, jonka mukaan laki jolla oli merkitystä koko Venäjän kannalta, säädettiin Venäjällä
Venäjä ryhtyi kaventamaan Suomen autonomista asemaa 1800-luvun lopussa. Yksi konkreettinen toimi oli postimanifesti (1890). Se lopetti Suomen oman postilaitoksen ja määräsi leijonavaakunapostimerkkien rinnalle venäläiset postimerkit.
Venäjän näkökulmasta yhtenäistämispolitiikkaa
Vaikutukset Suomeen
Suomeen vaikutti autonomian antaminen. Ei vaikuttanut talonpoikiin, sillä Ruotsin aikaiset lait kuitenkin pysyivät
Sensuuri oli vaihtelevaa. Kun Venäjän ei enään tarvinnut pelätä Napoleonia, vaan pelkäsi kapinoita, niin alettiin tarkistamaan kaikki painokukset suomessa. Ja sensuuria lisättiin
Vaaran vuodet (jatkosodan rauhan jälkeen)
Pelättiin Neuvostoliiton Suomen miehittämistä, tai kommunistien vallankumousta. (Jatkosodan rauhan jälkeinen aika)
Ilmenivät
Asekätköillä ja suunnitelmilla vallankumouksen, miehityksen varalle.
Myös valtiollisen poliisin olevan Kommunisteilla, kommunistien propagandalla, pelon lietsonnalla, levottomuudella.
Vaara ohi koska kommunismit menettivät valtavan paljon vaikutusvaltaa 1948 eduskuntavaalejen jälkeen, he menettivät eduskunnassa valtavasti paikkoja kommunismi pelon takia.
Sodan jälkeistä aikaa vuodesta 1944 vuoden 1948 eduskuntavaaleihin asti on Suomessa pidetty ”vaaran vuosina”. Pelättiin, että Neuvostoliitto miehittää maan tai että kommunistit onnistuvat tekemään vallankumouksen Suomessa. Pelkoa lisäsivät monet välirauhan ehdot sekä sisä- ja ulkopolitiikan tapahtumat.
Jatkosodan päätyttyä Suomen täytyi yrittää aina ärsyttämättä Neuvostoliittoa päätöksillään. Eli Suomen piti ottaa NL asema aina huomioon. Tämä tarkoitti vähemmän länteen kohdistuvaa politiikkaa. Tämä muuttui Stalinin kuoltua 1953.
YYA-Sopimus
Noottikriisi
Suomen ja Neuvostoliiton välit kiristyivät uudelleen lokakuussa 1961. Suomalaisten painajainen toteutui: Neuvostoliitto antoi Suomelle julkisen nootin, jossa se ehdotti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita.
Perusteluna Berliini kriisi
Suurvaltojen kiista Berliinin asemasta 1960-luvun alussa, taustalla kiihtynyt muuttoliike DDR:ästä Länsi-Berliinin kautta länteen. Kriisi päättyi Berliinin muurin rakentamiseen 1961.
Pahimmassa tapauksessa Neuvostoliitto lähettäisi neuvottelujen jälkeen joukkonsa Suomeen vedoten sodan uhkaan ja YYA-sopimukseen. Jos neuvottelupyyntö torjuttaisiin, Suomi nolaisi Neuvostoliiton väittämällä, että sen tulkinta sodan uhasta oli väärä.
Kekkonen hajotti kriisin vuoksi eduskunnan ja määräsi pidettäväksi ennenaikaiset vaalit.
Tämän jälkeen hän matkusti Neuvostoliittoon, Novosibirskiin, tapaamaan Hruštšovia. Kekkonen väisti konsultaatiot taktikoinnilla. Hän myönsi, että sodan uhka oli tosiaan kasvanut Euroopassa. Samalla Kekkonen kuitenkin esitti, että Suomen ja Neuvostoliiton väliset sotilasneuvottelut vain lisäisivät sodan uhkaa.
Neuvostoliitto totesi Suomen näkökulman järkeväksi ja sotilaallisia konsultaatioita ”siirrettiin”
Suomi lupasi vahvistaa puolustustaan hankkimalla aseita Neuvostoliitosta. Se lupasi myös raportoida Neuvostoliitolle Itämeren alueen kansainvälisen politiikan muutoksista.
Toiset näkökulmat
Kenties Neuvostoliitto auttoi Kekkosta järjestämällä nootin avulla ulkopoliittisen kriisin, jonka selvittäminen lisäsi hänen kansansuosiotaan.
Yöpakkasten ja noottikriisin aikoihin Neuvostoliitto saattoi olla myös aidosti huolissaan Suomen ystävällismielisen linjan muuttumisesta.
Kylmän sodan voimistuessa Neuvostoliitto solmi kansandemokratioiden kanssa ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksia eli YYA-sopimuksia, joihin sisältyi eritasoisia sotilaallisia sitoumuksia. NL:n tapa sitoa etupiiri tiukemmin NL:ään
Suomen sopimuksessa oli toteamus yhteisistä neuvotteluista hyökkäyksen uhatessa. Muiden Itä-Euroopan valtioiden sopimuksissa avunanto oli automaattista, eli Neuvostoliitolla oli oikeus viedä joukkoja kyseisiin maihin, jos se toteaisi sille olevan tarvetta.
YYA-sopimus määritti Suomen ulkopolitiikan linjan aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti.
Sopimuksen myötä länsimaissa katsottiinkin, että Suomi kuului ainakin osin Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Poliitikot Paasikiven johdolla kuitenkin korostivat, että kyseessä ei ollut sotilassopimus, vaan Suomen lupaus puolustaa omia alueitaan.
Yöpakkaset
1950-luku
Välit kylmenivät 1958 eduskuntavaalien jälkeen, koska Neuvostoliitto ei ollut tyytyväinen kommunistipuolueen ulos jäämiseen, ja kekkosta vastustaneiden SDP:n ja Kokoomuksen mukaan ottoon.
Alkoi yöpakkaset (1958-1959)
Vuosien 1958-1959 Suomen ja NL:n suhteiden viileneminen, taustalla kylmäsota ja NL:n kasvanut epäluottamus Suomea kohtaan , ja myös kommunismien jättäminen pois Suomen hallituksesta vuoden 1958 eduskuntavaalien jälkeen.
Neuvostoliiton painostus pakotti Fagerholmin hallituksen lopulta eroamaan.
Vaikeat sotavuodet ja jännityksen täyteiset vaaran vuodet jäivät 1950-luvun vaihteessa vähitellen taakse. Suomen suhteet Neuvostoliittoon vakiintuivat 1950-luvun alkuun mennessä.
Suomen kehittyminen
Suomen autonomian synty
Suomen valloituksen jälkeen keisarilla oli kiire rauhoittaa Suomi ja järjestää valloitetun alueen olot
Kutsui säädy koolle Porvooseen Maaliskuussa 1809
keisari lupasi kunnioittaa Suomen asemaa, säilyttää Ruotsin aikaiset perustuslait sekä säätyjen erioikeudet. Vastaavasti Suomen säädyt vannoivat uskollisuutta keisarille. Nämä toimet loivat pohjan Suomen autonomialle eli itsehallinnolle.
Heinäkuussa keisari palasi Porvoon valtiopäiville ja julisti päätöspuheessaan, että Suomi on nostettu kansakunnaksi kansakuntien joukkoon.
Aleksanteri I ja poliittinen johto halusivat rauhoittaa suomalaisia ja turvata Pietarin aseman. Taustalla oli ajatus Ruotsin mahdollisesta kostosodasta ja pelko siitä, että suomalaiset asettuisivat sen syttyessä ruotsalaisten puolelle.
Erityisesti he pelkäsivät, että Napoleon saattaisi hyökätä Venäjälle ja että suomalaiset voisivat ruveta kapinoimaan tässä yhteydessä.
Keisari pyrki valloittamaan maan lisäksi suomalaisten sydämet.
Siihen, että Suomi sai autonomisen aseman, vaikuttivat myös Venäjän hallinnon kehittymättömyys ja Aleksanteri I:n halu uudistaa hallintoa. Valloitetuilla alueilla saatettiin kokeilla erilaisten hallinnollisten uudistusten toimivuutta ja vaikutuksia.
Siirtyminen agrikulttuurisesta yhteiskunnasta, kaupunkimaiseen
Merkittävät uudistukset jotka loivat hyvinvointiyhteiskunnan
Kansalaisyhteiskunnan synty
Paasikiven-Kekkosen Linja'
Suomen ulkopolitiikka toisen maailmansodan jälkeen, tavoitteena pitää hyvät suhteet NL:ään ja pysyä suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella
Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kylmän sodan aikana Suomen piti tehdä päätöksiä, jotka eivät ärsyttäneet Neuvostoliittoa.