Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ääriliikkeet demokratian uhkana - Coggle Diagram
Ääriliikkeet demokratian uhkana
Kamppailu hallitusmuodosta
sisällissodan jälkeen hallinnassa oli tynkäeduskunta
tasavallan ja monarkian välillä mietittiin
monarkisteja oli enemmistö, joten Suomeen valittiin Saksan keisarin lanko
Saksassa puhkesi vallankumous ja suomi hyökäsi saksalaismielisen ulkopolitiikkansa
Saksasta valittu kuningas kieltäytyi tarjouksesta muuttuneen tilanteen vuoksi
Uusissa eduskuntavaaleissa SDP palasi ja monarkistejen haaveet katosivat
Uusi eduskunta hyväksyi tasavaltaisen hallitusmuodon 1919
presidentille annettiin suuret valtaoikeudet, jotta monarkian kannattajat olisivat uuden hallitusmuodon kannalla
Ståhlbergistä tuli ensimmäine presidentti
Valkoinen Suomi
Suomen jakautuminen punaisiin ja valkoisiin ei päättynyt sisällissotaan
sodan voittaneet valkoiset hallistivat maata
yhteiskunnan järjestyksen kannalta tärkeät virat olivat valkoisilla
kommunistiset ja valtioon kriittisesti suhteutuvat mielipiteet yritettiin estää
kansallismieliyys jatkui valkoisten keskuudessa
suojeluskuntalaitos jatkoi toimintaansa vapaahetoisena maanpuolustusjärjestönä
Lotta Svärd- järsjestö tarjosi vapaaehtoista maanpuolustustyötä naisille
Koulujen opetussuunnitelma valkoisen Suomen näkökulmasta
punaiset eristettiin tai se eristäytyi valkoisista
kommunistiset puolueet kiellettiin, mutta niitä perustettiin salaa
Yhtenäinen Suomi
maltillisten porvarien ja sosiaalidemokraattien tavoitteena oli poistaa kuilu punaisten ja valkoisten välillä
tätä toteutettiin lainsäädännön avulla
maaseudun ongelmiin kiinnitettiin huomiota
torpparilaki ja Lex Kallio= maahanhankintalaki antoivat maaseudun tilattomalle väestölle mahdollisuuden lunastaa omaa maata
työoloja parannettiin
oppivelvollisuuslaki (1921) antoi köyhälle kansanosalle parmmat mahdollisuudet tulvaisuuteen
Elintaso kasvaa
itsenäistymisen jälkeen oli nopeaa talouskasvua
yhä harvempi näki nälkää ja oli todellisessa köyhyydessä
tuotantoa lisäsi viennin kasvu
eheyttämispolitiikka ja elintason nousu yhdisti Suomen kansan ja yhteiskuntaryhmien väliset erot olivat kaventuneet
Suomi oli yhä maatalousmaa
Lapuanliike
kommunistinuorten provokatiivinen esiintyminen Lapualla johti väkivaltaisuuksiin ja lapuanliikken syntyyn
oikeistoradikaali liike, jonka tavoitteena oli kieltää kommunistien toiminta
kommunistiksi tiedettyjä ja epäiltyjä henkilöitä alettiin vainota: muilutukset(kyyditykset)
Organisoi Talonpoikaismarssin Helsinkiin 1930, liikkeen painostuksen takia hallitus erosi ja eduskunta hajotettiin
liikkeen tavoite toetutui=kommunismi kiellettiin Suomessa
liikkeellä oli aluksi porvariston yleinen kannatus
lopulta liike vaikutti olevan suurempi uhka demokratialle kuin kommunismi
Liike loppui Mäntsälän kapinaan 1932, jonka presidentti rauhoitti radiopuheellaan
punamultahallitus=SDP:n ja maalaisliiton yhteishallitus ensimmäistä kertaa sisällissodan jälkeen