Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomi osana Venäjän valtakuntaa - Coggle Diagram
Suomi osana Venäjän valtakuntaa
suomen autonominen asema
ruotsin ajan perintö
Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa lähes 600 vuotta.
muovasi suomea osaksi länsimaista kulttuuria
suomi liittyi läntiseen kristikuntaan
reformaation myötä luterilaisuus
ruotsalainen maallinen hallinto
keskiajalla ensimmäiset kirjoitetut lait
ruotsinkielen vahva asema hallintokielenä
sivistyneistö ja rannikolla asuvat puhuivat ruotsia
suomen hallinto muotoitu
itsevaltias
säätyvaltiopäivät
turun akatemia
teollistumisen alkusysäys
monet länsieurooppalaiset aatteet suomeen valistuksen kautta
viaporin linnoitus
Suomen itäiset oksat Novgorodin valtakunnassa
itäinen kulttuuripiiri
ortodoksinen kirkkokunta
suomi sijaitsi ruotsin ja venäjän valtakuntien ja kulttuuripiirien välissä
suomen alueilla käytiin taisteluita, ja koska suomi oli ruotsin ydinalueista kaukana, venäläiset onnistuivat toisinaan miehittämään sen
näitä aikoja kutsutaan vihoiksi, esim isoviha
suomessa koettiin, että vihollinen saapuu aina idästä
1700-luvulla käytyjen sotien seurauksena ruotsi menetti alueita venäjälle
suomalaiset kokivat, ettei ruotsi ollut tehnyt tarpeeksi valtakunnan itäisen osan puolustamiseksi
kovaa peliä kansainvälisessä politiikassa
venäjä hyökkäsi suomeen helmikuussa 1808,
suomen sota
suomi liitettiin osaksi venäjän keisarikuntaa
liittyi kiinteästi kansainvälisiin tapahtumiin ja suurvaltojen välisiin suhteisiin
venäjän tehtävänä painostaa ruotsi liittymään mukaan isobritannian kauppasaartoon
ruotsi kieltäytyi
suomen sota
venäjä valloitti suomen ruotsilta helposti
venäläisten hyökkäys keskellä talvea yllätti ruotsin armeijan, joka vetäytyi pohjoiseen odottamaan kevättä ja apujoukkoja ruotsista
venäjä sinetöi voittonsa valloittamalla Viaporin
miten autonomia muutti suomea
suomi sai autonomian Porvoon säätyvaltiopäivillä vuonna 1809
autonomia tarkoittaa itsehallintoa
vaikka keisarilla ylin päätösvalta, suomi sai päättää lähes kaikista itseään koskevista asioista
suomeen perustettiin keisarillinen senaatti, joka vastasi suomen hallitusta
senaatin puheenjohtaja okli suomen kenraalikuvernööri
pääkaupunki siirrettiin turusta helsinkiin
autonomia paransi suomen taloudellista asemaa
maassa kerätyt verot jäivät Suomen omaan käyttöön, mikä mahdollisti oman vuotuisen tulo- ja menoarvion tekemisen
Suomen Pankki perustettiin
tulliraja venäjän ja suomen välille
"vanhan suomen" alueet palautettiin suomelle
uusia virkoja perustetiin
aateliset hyötyivät
säilyneet asiat
luterilainen uskonto
vanhat kauppayhteydet tukholmaan
ruotsin perustuslaki
ei maaorjuutta
liittyminen venäjän keisarikuntaan ei juuri muuttanut tavallisten kansalaisten elämää
suomen synty ja sen erilaiset tulkinnat
erilaisia käsityksiä siitä, miksi suomi sai autonomian
suomalaisten rauhoitteleminen ja heidän luottamuksensa herättäminen
venäjä pelkäsi, että ruotsi yrittäisi vallata suomen takaisin ja että napoleon hyökkäisi venäjälle
etuuksien ja autonomian myöntäminen tyypillinen keino rauhoittaa valloitettu alue
aleksanteri I halu uudistaa venäjää
maan hallinto kehittymätön
tulkinnat porvoon valtiopäivistä
jotkut tutkijat katsovat että suomen valtio syntyi porvoon valtiopäivillä
todisteena pidetään keisarin sanoja "suomi on kohotettu kansakuntien joukkoon"
historiapoliittinen tapahtuma
historiapolittiikka tarkoittaa sitä, että historiantutkimuksella pyritään edistämään haluttuja päämääriä
porvoon valtiopäiviä tutkittu kansallismielisestä näkökulmasta
nykyään kiista menettänyt poliittisen merkityksensä ja suurin osa tutkijoista katsoo, että suomen valtiota ei luotu
suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen
kansallisuusaate eli nationalismi yksi merkittävimmistä eurooppalaisista aatteista 1800-luvulla
korosti oman kansan kulttuurin ja kielen merkitystä
suomessa nationalismi ei aiheuttanut suuria poliittisia kiistoja ja maassa kapinointiin hyvin vähän esivaltaa vastaan
1700-luvulla syntynyt romantiikka vaikutti kansallisromantiikan syntyyn
kansallisromantiikka levisi suomeen 1800-luvun alussa
autonomia vahvisti suomen kansallistunnetta ja oman identiteetin etsiminen sopi hyvin juuri venäjän alle siirtyneelle suomelle
kansallisromantiikan innoittamana suomen sivistyneistö lähti kehittämään suomenkielistä kulttuuria
Lönnrot kokosi suomen kansalliseepoksen Kalevalan 1835
Runebergin runot
suomen yhteinen historia tärkeä osa identiteetin rakentamista
Topelius
kielen merkitys korostui
suomen kielen asema nousi
Snellman
Irti vanhasta- 1860-luvun murros
nälkä ja tauti tappoivat
1800-luvun puolivälissä yli 90% suomalaisista asui maaseudulla ja useimman elivät luontaistaloudessa
kansan elintaso oli alhainen
maatalous perustui viljanviljelyyn, jonka kannattavuudessa oli aluekohtaisia eroja
kokonaisuutena leipävilja ei normaaleina vuosina riittänyt kansan tarpeisiin
1860-luvulla suomea koettelivat viimeiset nälkävuodet
maatalouden tuotanto laski vuosisadan puolivälissä
useat peräkkäiset katovuodet aiheuttivat pulaa elintarvikkeista, kansalaisten elintaso laski entuudestaan ja taudit lisääntyivät
aliravitut ihmiset sairastuivat tauteihin helposti
taudit levisivät nopeasti kerjäläisten mukana
ankarat olosuhteet pahensivat työttömyyttä
vuosina 1866-1868 kuoli peräti 270 000 suomalaista eli noin 10% väestöstä
nälkävuosien taustalla lisääntynyt väkiluku, varavarastojen puute, huonot kulkuyhteydet ja ankara talvi
maaseutu muuttuu
1860-luvun nälkävuosien jälkeen alkoi maatalouden nopea uudistaminen
viljan viljelyn sijaan siirryttiin karjatalouteen
viljan hinta maailmalla laski, kun maatalouden tuottavuus kasvoi koneellistamisen ansiosta
paranevat kulkuyhteydet helpottivat halvan viljan tuontia suomeen erityisesti venäjältä
lihasta, voista ja maidosta saatiin parempi hinta
puun kysyntä kasvoi
metsän myynnistä saadut tulot nostivat elintasoa maaseudulla
lisääntynyt varallisuus kasvatti maaseudun elintasoeroja
rikkain 10% väestöstä sai noin puolet kaikista tuloista
keskituloisia käsityöläiset, itsenäiset talolliset ja työmiesten eliitti
elintasoerojen kasvu lisäsi tyytymättömyyttä maaseudulla
nopea väestönkasvu
työvoimaa oli paljon tarjolla
työväestö ei voinut vaatia parempia työehtoja
työnantajat hyötyivät
tilattoman väestön asema huononi
300 000 siirtolaista esim pohjois-amerikkaan
kaupunkien kasvu ja niidin kohdistunut muutto helpotti maaseudun väestöpainetta
yhteiskunnallisia uudistuksia
1800-luvun alkupuoli konservatismin ja taantumuksen aikaa
1855 venäjän keisariksi uudistusmielinen aleksanteri II
yhteiskunnallisia uudistuksia, jotka vahvistivat suomen autonomista asemaa
oman sotaväen perustaminen
valtiopäivät kutsuttiin kokoon säännöllisesti
lisäsi poliittista aktiivisuutta suomessa
kuntauudistus 1865
kansakouluasetus kaupunkeihin
kirkko ja kunta erotettiin toisistaan
teollistuminen alkaa
suomen talous kasvoi keisari Aleksanteri II aikana uudistusten luodessa perustan suomen teollisuuden kehitykselle
esim taloudellisen liberalismin leviäminen suomeen oli yksi uudistuksista
vanhaan merkantilistiseen talouteen liittyneitä rajoituksia alettiin poistaa
kaupankäynnin vapautuminen maaseudulla lisäsi taloudellista toimeliaisuutta
yleinen elinkeinovapauslaki voimaan vuonna 1879
teollistuminen edellytti vakaita rahaoloja ja tuotantoon tarvittavien pääomien riittävyyttä
markka 1860
suomen pankki painoi seteleitä ja valvoi maan rahaliikennettä
yksityisten pankkien perustaminen edesauttoi talouden kehitystä
osakeyhtiölaki 1864
helpotti pääomien keräämistä
länsi-euroopan teollistuminen lisäsi puu- ja sahatavaran kysyntää
kuljetuskustannusten aleneminen laski vientituotteiden hintaa ja höyrysahojen perustaminen kasvatti sahatavaran tuotantoa
suomessa hyvät edellytykset puunjalostusteollisuuden kehitykselle: raaka-ainetta ja työvoimaa riittävästi
paperiteollisuudesta suomen nopeimmin kasvava teollisuudenala
saha- ja puutavara tärkeimpiä vientituotteita
metalliteollisuus alkoi lisääntyä voimakkaasti 1850-luvulla
tehtaita ja sahoja perustettiin jokien varsille
vesistöt hyviä kuljetusreittejä ja paperitehtaiden energiaa tuotettiin vesiturbiinien avulla
liikenne kehittyy, elintaso paranee
liikenne
ensimmäinen rautatie helsingistä hämeenlinnaan 1862
vähitellen rauhtatieverkko levisi koko maahan
maanteitä rakennettiin
sisävesiliikennettä parannettiin rakentamalla kanavia
ensimmäinen jäänmurtaja 1850-luvun lopussa
raitiovaunuliikenne kaupungeissa
teollistuminen muutti ihmisten elämäntapaa, kaupunkeja ja työolosuhteita
kaasuvalot tehtaissa käyttöön 1800-luvun puolessa välissä
sähkövalot 1880-luvun alussa
vesi-ja viemäriverkostojen rakentaminen
kaupungeissa monien tuotteiden kysyntä kasvoi
suomen yhteiskuntaryhmät vuonna 1910
epäitsenäinen väestö
21% kaupunkien työväestö: teollisuuden, kaupan ja liikenteen työntekijät ja palvelijat
38% maaseudun työväestö: vuokraviljelijät, palveluskunta, tilapäiset työntekijät, hätäavun varassa elävät loiset, muu tilaton työväki
itsenäinen väestö
25% maalaisporvaristo: maanomistajat, eläkkeellä olevat maanomistajat, tilansa muille vuokranneet
7% kaupunkiporvaristo: virkamiehet, opettajat, lääkärit, teollisuuden, kaupan ja liikenteen päällystö
9% muut
kansalaisyhteiskunnan synty
kansa liikkeessä
1800-luvulla kansalaisten kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan kasvoi
kansalaisyhteiskunta syntyi
kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa ihmiset voivat ja haluavat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
taustalla maatalousyhteiskunnan muutos ja niiden seurauksena murtuva sääty-yhteiskunta
teollistuminen vähensi säätyjen merkitystä
kansalaisyhteiskunta loi pohjaa myöhemmälle koko kansan poliittiselle osallistumiselle, kuten venäläistoimien vastustamiselle 1900-luvun alussa
vaikuttaminen tapahtui järjestöjen kautta
järjestöt ja yhdistykset lisäsivät kansalaisten yhteiskunnallista tietoisuutta ja antoivat ihmisille mahdollisuuksia ja taitoja toimia olojen parantamiseksi
yhdistyksissä ihmiset ajoivat yhteisiä etujaan ja huolehtivat muista yhteisistä asioista
yhteisöjen tehtävänä monissa kunnissa esim koulujen rakentaminen
monien järjestöjen esikuvat ulkomailla
esim työväenliike
työväenyhdistysten tavoitteena mm. lyhentää työaikaa, parantaa työolosuhteita ja taata työntekijöille korvaukset työtapaturmista
työnantajaan kohdistuvat lisääntyvät vaatimukset lisäsivät lakkoja
ensimmäinen työväenyhdistys perustettiin helsingissä tehtaanomistajien toimesta
tehtaanomistajat uskoivat voivansa hallita yhdistyksiä perustamalla ne itse
1800-luvun lopulla tehtaanomistajat syrjäytettiin työväenliikkeen johdosta
ensimmäinen työväenpuolue 1899
muita järjestöjä
osuustoimintaliike
tavoitteena parantaa maaseudun ja kaupunkilaisten hyvinvointia
perusti yhteisiä yrityksiä, joiden tehtävänä auttaa osuuskunnan jäseniä
raittiusjärjestöt
nuoriso- ja urheiluseurat
vapaapalokunnat
taistelu suomekielen asemasta
suomen kielen asema tärkeä yhteiskunnallinen kysymys 1800-luvulla
kun suomi liitettiin venäjän keisarikuntaan, ruotsi säilyi valtakielenä, myös sivistyneistö puhui ruotsia
ruotsi kouluissa virallinen kieli
suomen kielen opetusta lisättiin 1850-luvulla
suurin osa kansasta ei ymmärtänyt ruotsia
Snellman näkyvä suomen kielen puolestapuhuja
kieliasetus vuonna 1863 määräsi, että suomen kielestä oli tehtävä tasa-arvoinen ruotsin kielen kanssa kahdessakymmenessä vuodessa
1870-luvulla kielitaistelu suomen kieltä kannattavien fennomaanien ja ruotsin kieltä kannattavien svekomaanien välillä
fennomaaneja talonpojat, papisto ja osa aatelistosta
svekomaaneja paljon aatelistossa ja porvaristossa, sekä myös rannikoilla asuvassa tavallisessa kansassa
pelkäsivät ruotsin kielen aseman heikkenemistä, jos suomen kielen asema paranisi
kielitaistelun myötä syntyivät ensimmäiset puolueet: suomalainen puolue ja ruotsalainen puolue
kielitaistelu näkyi myös talouselämässä: omat vakuutusyhtiöt, pankit ja kaupat suomen- ja ruotsinkielisille
vuosisadan lopulla ruotsinkielisten torjuntataistelu suomen kielen aseman pitämisestä ennallaan päätyi tappioon
suomen itsenäistymisen jälkeen annetussa perustuslaissa maan viralliseksi kieleksi säädettiin suomi ja ruotsi
1800-luku - onnen vai taantumuksen aikaa?
historiantutkijoilla eriäviä mielipiteitä autonomian ajan merkityksestä suomen kehitykselle
myönteinen
suomalaiset tyytyväisiä
ei yhteiskunnallisia levottomuuksia
itsehallinnon hyödyt
omat keskusvirastot
suomalaisten päätäntävalta omissa asioissa lisääntyi
teollistuminen
väestön varallisuus kasvoi
nouseva kansallistunne
kielteinen
taantumuksen ja kehityksen pysähtymisen aikakausi
kehitys pyrittiin pitämään rauhallisena, sillä pelättiin mahdollisten levottomuuksien heikentävän suomen autonomiaa
sananvapautta rajoitettiin
venäjä haluton uudistamaan suomea
kehittymätön poliittinen järjestelmä
teollistuminen suomessa myöhään
miehen varjosta itsenäiseksi
naisten asema 1800-luvun loppupuolelle asti hyvin samanlaista: naisen päivä täyttyi karjan ja lapsien hoidosta, ruoan laittamisesta, pyykin pesusta jne.
naisia ei työmäärästä huolimatta arvostettu
naisten asema parani hitaasti 1800-luvun jälkipuolella
1860-luvulla voimaan tuli holhouslaki, joka vapautti yksinelävän naisen miehen holhouksesta ja lisäsi muutenkin naisten oikeuksia
vuonna 1884 perustettiin suomen naisyhdistys
minna canth tunnetuimpia suomalaisia naisten oikeuksien puolustajia