Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Historia 3 - Coggle Diagram

- - - - uusia ehdotuksia myös maaliskuussa 1939
  - - - kehno sotamenestys oli monen asian yhteissuma
    - - neuvostoliitto erotettiin kansainliitosta sodan takia
    - - stalin ei halunut tätä
    - - rauhaa alettiin heti kutsua välirauhasopimukseksi
- - - - paljastui, mutta suomalaiset siavat itse tuomita syylliset
- - - - poliittinen aktiivisuus kasvoi
- - - - kummassakaan tapauksessa päättymisen syynä ei ollut juurikaan suomalaisten omat toimet
      - toisen sortokauden aikana suomen erityisasema lakkasi kokonaan
- - - - alkoi 25.6.1941 ja päättyi 19.9.1944
        
        sota jakautuu alun hyökkäysvaiheseen (1941 joulu), asemasotavaiheeseen (1942-44 kesäkuu) ja peräytymisvaiheeseen (kesällä 1944)
        
        suomi oli hyökkääjä yhdessä saksan kanssa
        
        pohjois-suomi oli saksalaisten vastuualuetta
        
        suurin osa puna-armeijasta oli puolustamassa saksan hyökkäykstä vastaan muualla, joten suomi pystyi etenemään yli vanhojen rajojen
        
        kesäkuussa 1944 NL aloitti suurhyökkäyksen karjalan kannaksella
        
        suomi onnistui pysäyttämään sen saksalaisten tuella tali-ihantalassa
        
        mahdollisti sodan päättymisen rauhansopimukseen
        
        rauhansopimuksessa suomi menetti kaikki talvisodassa menetyt alueet ja petsamon
        
        lisäksi suomi joutui maksamaan sotakorvauksia, tuomitsemaan sotasyylliset ja kieltämään joukun järjestöjä (mm. lotta svärd ja suojaluskunnat)
        
        syyskuussa 1944 suomi ajautui vielä lapin sotaan saksaa vastaan, joka päättyi vasta huhtikuussa 1945
        
        jatkosodan kipupisteet
        
        suomi oli saksan liittolainen ja hyökkääjä ja täten myös miehittäjä
        
        suomi muodosti valloitetilla alueilla siirtolaisleirejä joissa oli enimmillään liki 40 000 ihmistä ja 4000 kuollutta
        
        suomi pyrki korostamaan jo sodan aikana, että se kävi erillissotaa
        
        termi on nykyään hyvin keseenalainen myös panttipataljoonan toiminnasta on eriäviä näkemyksiä
        
        suomen sotavankileireillä kuoli 18 000 venäläistä sotavankia
        
        suomi luovutti saksalaisille yli 3000 henkilöä, joista suurin osa kuoli saksalaisesten käsissä
        
        sodan jälkeen suomi luovutti neuvostoliittoon 60 000 ihmistä, joiden kohtaloista on vain vähän tietoa
        
        80 000 lasta vietii sodan aikana ruotsiin
        
        suurin osa palasi vuosien kuluttua takaisin suomeen
        
        näiden lasten sekä sotaorpojen (50 000) asema oli kuitenkin vaikea
        
        sotilaiden päihdekäyttö oli yleistä
        
        sodan päätyttyä monet sotaveteraanit vaikenivat sotatraumoistaan, mutta tämä vaikutti monien perheiden elämään sodan jälkeen
- - - - työttömyysluvut nousivat
      - valtio otti velkaa
      - lama vähensi tuloja ja lisäsi menoja
      - sosiaaliturvaa kavennettiin
      - palveluja tehostettiin
      - korot nousivat pahimmillaan 29
      - yritykset konkurssiin
    - - leikkasi kaikkialta
      - palvelutointa
      - perhe edut
      - devalvointi
  - - - työllisyys kasvaa
      - julkinen talous tasapainossa
      - sisukas, tasa-arvoinen ja ratkaisukeskeinen hyvinvointiyhteiskunta
      - vahva ja toimiva demokratia
      - puhdas ympäristö
      - kyky ja mahdollisuus investoida uudistumiseen
      - kyky tarjota ratkaisuja maailman ongelmiin
      - suomi osana EU:n sisämarkkinoita ja myös sijainti venäjän naapurimaana on mahdollisuus taloudelle
    - - maailmantalouden kasvu on taittumassa
      - merkkejä kasvun hidastumisesta
      - taloutta ja kilpailukykyä hankaloittavat väestön ikääntyminen
      - kilpailu- ja riskinottokyvyyn heikkeneminen hidastavat investointeja ja kaventavat tuotantorakennetta
      - jäykät rakenteet, byrokratia, ylisääntely, normitus ja työmarkkinoiden jäykkyydet
      - muutosvastarinta, vastakkainasettelu, vastuun ulkoistaminen, apatia
- - - - syynä oli neuvostoliiton tyytymättömyys vuoden 1958 edukuntavaalien perusteella muodostettuun hallituspohjaan
    - - hallitus oli eronnut jo joulukuussa
  - - - suomi lupasi raportoida tarkemmin itämeren tilanteesta neuvostoliitolla ja sitoutui ostamaan aseita neuvostoliitosta
    - - epäilty on myös, että kekkonen itse tilasi nootin
      - lopputulos joka tapauksessa se, että honkaliitto kaatui ja kekkonen valittiin uudelleen 1962
  - - - sisäpolitiikassa kekkonen sekaantui ahkerasti muiden politiikkojen toimiin myllykirjeillään
    - - kekkosta on myös syytetty neuvostosuhteiden käyttämisestä hyväkseen sisäpolitiikassa
    - - vuonna 1977 kekkonen toimi seitsämän puolueen ehdokkaana ja voitti vaalit viimeisen kerran
    - - kekkosen jölkeen presidnetin valtaoikeuksia ja valtauksia on rajattu