Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomesta itsenäinen valtakunta - Coggle Diagram
Suomesta itsenäinen valtakunta
Autonomian kaventuminen 1800-luvun lopussa
postimanifesti
Nikolai Bobrikovia harmitti, että suomalaiset eivät osanneet venäjää ja viroissa oli vain suomalaisia
hän julkaisi venäläistämisohjelman: Suomen armeija tuli yhdistää Venäjän sotaväkeen, lakeja yhtenäistettävä ja virkoihin oli saatava venäläisiä
taustalla Venäjän kansalinvälisen aseman heikentyminen
Venäläinen nationalismi
Helmikuun manifesti
venäläistoimet kärjistyivät tämän vuoksi
sen mukaan lait, joilla oli merkitystä Venäjän kannalta, säädettäisiin Venäjllä
Suomen säädyillä olisi vain lausunto-oikeus
kouluissa lisättiin venäjän kielen ja historian opetusta
sensuuri kielsi Venäjän kritisoinnin
sorto ja venäläistämistoimet
suomalaiset uskoivat vain puolustavansa omia perustuslakejaan, joten venäläistämistoimia nimitettiin sorroksi
ylioppilaat alkovat koota addressia manifestia vataan ja saivat yli puoli miljoonaa nimeä
Nikolai 2 kohtaan ollut kunnioitus loppui, kun adressin tuojia ei edes otettu vastaan
myöntyväisyyssuunta: sen kannattajat ajattelivat, että oli parempi antaa myöten Venäjälle, ettei vastustaminen pahentaisi tilannetta
perustuslailliset: tärkeintä oli noudattaa Suomen lakeja, kieltäytyivät noudattamasta laityomaksi kokemiaan määräyksiä, väkivallattomia
aktivistit: he olivat valmiita aseelliseen toimintaan
Lokakuun vallankumous
bolsevikit lähtivät vallankumoukseen
Suomen porvaristo halusi eroon bolsevikkien johtamasta Venäjästä
Suomen eduskunta julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi
Eduskunta hyväksyi 6.12 porvarillisten puolueiden ehdotuksen Suomen itsenäistymisestä
bolsevikkihallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden vuoden viimeisenä päivänä
Suurlakko
Venäjän heikko sotamenestys paljasti suurvallan teknisen jälkeenjääneisyyden ja aiheutti tyytymättömiä lakkoja keisaria vastaan
lakko levisi myös Suomeen, jossa se tunnetaan Suurlakkona
Venäläistämistoimet lakkautettiin lakon seurauksena
lakon seurauksena myös perustettiin 200 kansanedustajan eduskunta v. 1906
sortokaudet
sortotoimet jatkuivat, kun Venäjän viranomaisten valtaa vaikuttaa Suomea koskevaan lainsäädäntöön lisättiin (1908)
tästä vuoteen 1917 kestänyttä jaksoa on kutsuttu sortokaudeksi
venäläisiä nimettiin senaattiin ja muihin keskeisiin virkoihin
eduskunta hajotettiin lähes vuosittain
usko eduskuntaan hiipui
kiristyneet venäläistämistoimet, julkisuuteen tullut laaja venäläistämisohjelma ja maailmansota lisäsivät halua päästä Venäjästä eroon väkivallon
Helmikuun vallankumous
1917 venäläistämistoimet lakkasivat kun Nikolai 2 syrjäytettiin vallasta