Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
LUKU 4 - Coggle Diagram
LUKU 4
Välirauha
Pelko jäi
Ruoka säännöstelykortilla
Neuvostoliiton valtaamien alueiden siirtolaiset
NL vaikutti Suomessa mm. politiikassa
Saksa ja NL jatko aluevaltauksia ja Suomi jäi maiden väliin
Ulkomaankauppa vaikeutui
Saksan ja Suomen kauppasopimus
Salaiset neuvottelut
Rauhanneuvottelut aloitettiin Rytin hallituksen kanssa.
Suomelle ankarat rauhanehdot
Sotilaallinen ahdinko pakotti Suomen suostumaan.
Moskovan rauha 13.3.1940
Suomi menetti paljon alueita
Neuvostoliiton suurhyökkäys Karjalankannaksella
Suomi vetäytyi
Saksalta pyydettiin aseapua.
Rytin henkilökohtainen lupaus ettei rauhaa NL kanssa tulisi.
Saksan avulla NL pysäytettiin ja se luopui Suomen miehittämisestä ja täydestä antautumisesta.
Ryti erosi ja Mannerheim teki rauhan NL kanssa.
Moskovan välirauha 19.9.1944
Suomi menetti alueita
Saksalaiset ajettiin ulos
Tuhos lLapin siinä samalla
Piti maksaa sotakorvauskia
Vähentää armeijan vahvuutta
Sallia kommunistit
Sodan uhka saapuu jälleen
Hitler alko puuhaillee omiaan
Neuvostoliitto huolestui
Suomi pysyi puolueettomana, vaikka olikin ns. kahen tulen välissä
1.9.1939 alkoi 2 ms.
Neuvostoliitto alkoi toteuttamaan Saksan kanssa tehtyä jakosuunnitelmaa.
Alkoivat Suomen Moskovaneuvottelut.
Suomi ei vieläkään suostunut antamaan maita.
Pelättiin yhden myönnytyksen johtavaan seuraaviin vaatimuksiin.
Uskottiin Ruotsin ja Kansainliiton apuun.
Talvisota
30.11.1939 Mainilan laukaukset aloittivat talvisodan.
Helsinkiä pommitettiin
Suomen hallitus korvattiin Risto Rytin hallituksella.
Neuvostoliitto suostui neuvottelemaan vain tekemällään Terijoen hallituksella, johon kuului punaisia johtajia.
Terijoen hallitus teki ystävyys- ja avunantosopimuksen, ja pyysi NL auttamaan valkoisten kukistamisessa.
Puna-armeija halusi läpimurron Karjalan-Kannaksella.
NL uskoi nopeaan hyökkäykseen ylivoimalla.
Suomi tavarallisesti alakynneessä, mutta parempi TAISTELUTAHTO
Idässä suomi poltti kaiken perääntyessään.
NL eteneminen loppui Karjalan-Kannakselle missä alkoi asemasota.
NL ei tuntenut maastoa eikä sillä ollut kunnon karttoja
Vahvasti moottoroitu puna-armeija oli riippuvainen teistä.
Taistelutaktiikkana oli motteihin jakaminen ja osissa tuhoaminen
Sodan vaiheet
NL kuitenkin teki suurhyökkäyksen ja mursi linjat.
Suomi perääntyi
Kun Suomen rintama oli vakiintunut alkoi apua tulla ulkomailta.
Stalingradin tappion jälkeen haluttiin irti sodasta
Neuvostoliiton asettamat rauhanehdot olivat kuitenkin liian kovat.
Saksa ei päästänyt Suomea irti ja kiristi katkaisten tarvikkeiden antamisen.
Ulkopolitiikan nuorusvuodet
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen haluttiin säilyttää rauha.
Suomen hallitukset vaihtelivat eikä Suomi saanut rakennettua ulkopolitiikkaa. Maa oli myös kokematon.
Suomen piti vakiinnuttaa välit Leninin venäjään.
Maat solmi rajakiistansa Tarton rauhassa 1920. "Häpeärauha"
Neuvostoliittoon suhtauduttiin epäilevästi ja kaunalla.
Suomi halusi turvaa Neuvostoliittoa vastaan.
Suomi mukaan Kansainliittoon 1920
Kansainliiton menetettyä mahtiaan Suomi etsi turvaa Pohjoismailta.
Saksa toi sotilaansa Suomeen NL rajalle.
Jatkosota
Saksa aloitti operaatio Barbarossan 1941 kesällä.
Suomi sanoi olevansa puolueeton
NL aloitti jatkosodan Suomelle 25.6.1941
Suomen tilanne parempi kuin talvisodassa
Enemmän aseita
Apua Saksalta
Paremin koulutettu armeija
Naiset mukana
NL joukot kiinni torjumassa Saksaa, joten Suomi pääsi hyökkäämään ja valloittamaan.
Mannerheim ei päästänyt joukkoja Lewningradiin.
Syntyi jälleen asemasota, joka loppui 1944 NL suurhyökkäykseen.
Hyökkäysvaihe tuli Suomelle kalliiksi