Kehityksen osa-alueet
SOSIOEMOTIONAALINEN KEHITYS
PSYKOSISIAALINEN KEHITYS =minuuden, tunteiden säätelyn ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.
Daneil Sternin teoria lapsen minäkokemuksen kehityksestä vuorovaikutuksessa hoitajan kanssa
Minäkokemus sisäinen kokemus omasta itsestä ja millaista on olla suhteessa toiseen ihmisen
Magaret Mahlerin (1897-1985) psykoanalyyttiset käsitykser lapsen psykologisesta syntymästä--->sternin teoria pohjautuu
nykytiedon mukaan vauvalla geneettinen valmius ja motivaatio pyrkiä aktiivisesti vuorovaikutukseen ihmisten kanssa ja muovata ihmissuhteita
tunteiden yhteensoinnuttaminen
Vauvan kehitys maailmojen avulla
Stern: Tunteiden maailma (0–2 kk) – heräävä minä
Stern: Lähin sosiaalinen maailma (2,5–5 kk) – ydinminä
Stern: Jaettujen mielenmaisemien maailma (5–12 kk) – subjektiivinen minä
Stern: Sanojen maailma (1–2 v) – kielellinen minä
Stern: Kertomusten maailma (2–5 v) – kertova minä
-aistimukset koetaan kokonaisvaltaisesti, aistivalmiudet, ulkoinen ja sisäinen ympäristö kokonaisvaltainen-->tunteiden maailma, ei eroteta itseään erilliseksi hoitajasta. näkö on huono 20-40cm.
-tietoinen huomio hoitajaan, seurallinen toimija, katseen kohdistaminen ja soisaalinen hymy. Protokeskustelu, nähdään oman maailman ulkopuolelle käsitys itsestä toimijanaydinminä, oman kehon rajojen tunnistaminen, kehonkaava, varhaiset muistot oman olemisen ja maailman jtakuvuudesta, varhaisia tunnekokemuksia
-vauva oppii keinot, jolla saa muun maailman toimimaan oman tahtonsa mukaan, viestintää osoittamalla, toinen ihminen voi ymmärtää hänen maailmaansa--->subjektiivinen minä, esineiden pysyvyys, elinpiirin laajentaminen liikkumalla, 8kk vierastaminen**eroahdistus**, ulkopuolinen tilanne aiheuttaa vauvalle jännitystä, vauva turvautuu sosiaaliseen mallintamiseen eli katsoo tutun aikuisen reagoinnista mallia, miten tilanteeseen voi suhtautua.
symbolifunktion herääminen, edellytys kielen oppimiselle, siirtymäobjekti, kun vanhempi lähtee pois lasta ahdistaa, mutta siirtää aikuiselta saaman turvan johonkin esineeseen, itsetietoisuus peilikoe uhmaikä
sanavrasto ja kielippi-->sanat ja lauseet, kertomusten avulla lapsi jäsentää kokemuksia itsestään. Tarinoilla tietty rakenne ja juoni
itsetunnon kehitys
perustunne omasta arvostaitsetunnon sanaton taso
tunne omasta hyvyydestä ja arvosta syntyy vuorovaikutuksessa, perustana kokemus ""olen arvokas ja ihana""
3v lopulla minäkäsitys
käsitys ulkonäostä, sukupuolesta, osaamisesta, toiveista ja tavoitteista
kuvailu muista ihmisistä ulkonäkö ja tavara keskeistä
suoritusitsetunto kouluiässä kehittyy, luottamus omiin kykyihin, osaamiseen, selviytymiseen, tavoitteiden asrttamista.
Ihmissuhteet ja kasvatustyyli vaikuttavat kehitykseen
samaistuminen lapsi valitsee toimintatapoja ja ihailemiaan asioita, jäljitellään tiedostamatta läheisten käytöstapoja
minäkäsitys ja itsetunto syntyvät peilisuhteessa vanhempiin ja muihin ihmisiin
lapsi peilaa itseään toisten reaktioita
annettu itsetunto vahvistuu mukavissa yhdessä olon kokemuksissa
realistininen minä= todelliset havainnot
ihanneminä=tavoite millainen haluaisi olla.
normatiivinen minäkäsitys =monkälainen hänen ikäisensä kuuluisi muiden mielestä olla
Tunnetaidot
itsesäätely
mielihyvä-mielipaha
kiintymyksen tunne- turvallisuuden saaminen
click to edit