Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
LUKU 2 osa1 - Coggle Diagram
LUKU 2 osa1
Autonomiaa kavennetaan 1800-luvun lopussa.
Nikolai Bobrikov kenraalikuvernööriksi
Helmikuun manifesti
Lait, jotka oli merkityksellisiä koko Venäjän kannalta säädettiin Venäjällä.
Venäjästä ylempien virastojen kieli
Kouluihin venäjänkieltä ja historiaa
Sensuuri
Armeijan lakkauttaminen
Venäläistäminstoimien vastustus
Suomalaiset kokos adressin helmikuun manifestia vastaan, mut sitä ei otettu edes vastaan.
Myöntyväiset
Parempi antaa vahvemmalle Venäjälle myöten joissain asioissa, ettei vastustaminen pahentaisi tilannetta.
Venäläisten määräyksiä toteutetaan, jotta virkamiehet ei muutu venäläisiksi.
SUOMALAISPOLIITTISIA
Perustuslailliset
Tärkeintä oli noudattaa Suomen lakeja.
Eivät halunneet totella Venäjältä tulleita määräyksiä.
Passiivinen vastustus: papit ei lukenu kutsuntamääräyksiä ja monet ei mennykkää armeijaa.
RUOTSALAISPOLIITTISIA = ruotsalaisia erotettiin viroista
Ruotsinkielinen vaikutus väheni kun ne vastusti Venäjää ja Suomalaiset ei.
Aktivistit oli valmiita vastustamaan myös aseilla.
Suomeen 200 kansanedustajan eduskunta.
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kaikille yli 24 vuotiaille.
Kaikki voi asettua ehdolle.
Keisarilla silti ylin päätäntävalta
SOSIAALIDEMOKRAATEISTA suurin puolue, ku talonpojat pääs äänestää.
Autonomian kaventamisen syynä oli Venäjän suurvaltapolitiikka
Venäjän asema heikentynyt maailmalla
Saksa pelotti
Venäjän reuna-alueet haluttin yhdistää valtaajaansa
Venäläistäminen jatkui kun Venäjän olot paranivat
Venäläisiä virkoihin
venäjän kieltä esille
Kiristyneet venäläistämistoimet lisäsivät Suomen halua eroon Venäjästä.
Venäjän vastustaja Saksa auttoi Suomea
Koulutti jääkäreitä
Venäläistäminen loppui väliaikaishallituksen toimesta
Maaliskuussa 1917
Venäjän jälkeenjääminen ja vaikeudet ms oli ajanu maan VALLANKUMOUKSEEN.
Keisari syrjäytettiin ja väliaikainen hallitus tuli
Valtalaki, missä korkein päätäntäoikeus Suomen eduskunnalle. Ulkopolitiikkaa ja sotilasasioita lukuunottamatta.
Eduskunta hajoitettiin
Sosiaalidemokraatit menetti enemmistönsä.
Työväen usko poliittiseen vaikuttamiseen väheni.
Bolsevikkien vallankumoksessa syrjäytettiin väliaikaishallitus.
Porvarienemmistöinen eduskunta halusi eroon Bolsevikkien Venäjästä.
Eduskunta julisti korkeimman vallan käyttäjäksi.
6.12.1917 eduskunta hyväksyi porvarillisten puolueiden ehdotuksen itsenäistymisestä.
Bolsevikit tunnusti itsenäisyyden 31.12.1917.
Bolsevikkien mieli omas vallankumoukses
Probagandaa, usko Suomen tulevan takasi ku sosiaalidemokraatit kaappaa vallan
Venäjä sekaisin ja eka ms edellee käynnissä.
Lakkoilu kuitenkin jatkui Suomessa ja työväki aktivoitui
Työnantajat
Suojeluskaartit
Työväki
Punakaartit
Halus yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden, joka vastustelusta huolimatta hyväksyttiin, sillä Suomen kansan olisi oltava yhtenäinen vastustaakseen Venäjää.
Suurlakko ja eduskuntauudistus
Venäjä hävis Japanille sodan
Maa oli jälkeenjäänyt ja kansa tyytymätön.
Alkoi suurlakko
Lakko levisi Suomeen
Venäjällä oli omia ongelmia, joten se keskeytti venäläistämistoiumet
Taidetta käytettiin politiikan välineenä.