Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Raamatun kulttuurivaikutukset - Coggle Diagram
Raamatun kulttuurivaikutukset
elokuvat
Elokuva on yksi keino käsitellä kristinuskon aiheita.
Kuuluisia Uuden testamentin aiheita kuvaavia elokuvia ovat mm.
Matteuksen evankeliumi
Kristuksen viimeinen kiusaus
Jesus Christ Superstar
Ben Hur
Brianin elämä
Vanhan testamentin teemoja käsittelevät esim.
Kymmenen käskyä
Noah
Mooseksen elämää kuvaavat elokuvat
Niistä yksi tunnetuimmista on animaatioelokuva Egyptin prinssi.
Yksilön uskonnollinen pohdinta on esillä esim suomalaisissa elokuvissa
Postia pappi Jaakobille
Kielletty hedelmä
Monissa elokuvissa kristinuskoa kuvataan osana ihmisten arkipäivää
Niissä on kirkkoja, luostareita, pappeja, nunnia, munkkeja, rukousnauhoja ja krusifiksejä.
Mukana on myös ihmisten elämänkaareen liittyviä kristillisiä toimituksia, kuten häät tai hautajaiset.
Sekä kristillisiä vuotoisia juhlia, kuten joulu.
Joissakin elokuvissa voi tunnistaa ikään kuin Messias-hahmo, jonka tehtävänä on pelastaa maailma.
Hahmoon liittyy Jeesuksen elämästä tunnettuja asioita, kuten uhrautuminen toisten ihmisten puolesta tai syytön kärsiminen omien elämänarvojen ja ihanteiden vuoksi.
Tällaisia ovat supersankarit kuten Teräsmies ja Batman.
Myös Taru sormusten herrasta -elokuvissa esiintyvä Gandalf tuo esiin Jeesuksen elämään liittyviä piirteitä, esim. siten, että hän menehtyy taistelussa, mutta palaa kuolemansa jälkeen hohtavan valkoiseksi muuttuneena.
kuvataide
Länsimainen kuvataide on kehittynyt pitkälti kirkon yhteydessä.
Varhaisin taide oli kirkkotaidetta
Taiteilijat tekivät kirkkorakennuksiin katto- ja seinämaalauksia, alttaritauluja ja patsaita.
Kristikunnan itäisissä osissa tyypillistä oli ikonitaide
Kristikunnan läntisissä osissa tyypillsitä oli freskotaide eli seinämaalaukset
Raamatulliset aiheet olivat tavallisia myös 1400-1600-lukujen eurooppalaisessa maalaustaiteessa
Tuon ajan kuuluisia taidemaalareita ovat esim.
Michelangelo
Leonardo da Vinci
Raffaello
Rembrandt
Kuvataiteen yleisimpiä kristillisä aiheita ovat:
Raamatun alkukertomukset
Jeesuksen elämänvaiheet
Neitsyt Maria
Ilmestyskirjan näynomaiset aiheet
enkelit
Raamatun henkilöt
Raamattuaiheisia klassikkoteoksia tunnetaan eri taiteilijoilta aina nykytaiteeseen saakka.
Nykyajan graffiti- ja katumaalauksissakin on kristillisiä kuvia, kuten ristejä, hautakiviä, paholaisia ja enkeleitä.
Sarjakuvataiteessa seikkailee niin pappeja kuin luostareidenkin asukkaita, ja Jumala ja paholainen kommentoivat ihmisten edesottamuksia.
arkkitehtuuri
Kirkkorakennuksia alettiin rakentaa jumalanpalveluksia varten 300- luvulta lähtien.
Kirkkoarkkitehtuuri sisältää erilaisia tyylisuuntia, kuten:
suorakaiteen muotoinen basilika
koristeellinen venäläis-bysanttilainen tyyli
linnamainen romaaninen tyyli
suippotorninen goottilainen tyyli
mahtipontinen barokkityyli
pelkistetty moderni tyyli
Monet kirkkorakennukset ovat tärkeitä nähtävyyksiä, ja niitä kuvataan postikorteissa ja matkamuistoissa.
kirjallisuus
Euroopassa kirjallisuus levisi kirkon piirissä.
Raamatunkäännökset vaikuttivat monien maiden kirjakielen syntyyn:
esim. Saksan ja Suomen kirjakieli syntyi raamatunkäännösten avulla.
Suomen kielessä on lukuisia sanontoja ja sananlaskuja, jotka ovat lähtöisin Raamatusta.
esim. "Näyttää taivaan merkit"
esim. "Susi lammasten vaatteissa"
esim. "Kielletty hedelmä"
ja sananlasku "Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa"
käsite "siunaus" on siirtynyt myös yleiseen kielenkäyttöön
joku saattaa pyytää toiselta "siunausta" eli lupaa tai hyväksyntää omalle asialleen.
Myös vitseissä ja sarjakuvissa viljellään kristillistä aineistoa.
Niiden ymmärtäminen edellyttää Raamatun käsitteiden ja kertomusten tuntemista.
Kirkko on myös vaikuttanut länsimaisen kirjan kehittymiseen.
Luostareissa kirjoitettiin ja kuvitettiin sekä uskonnollisia että eri tieteenalojen käsikirjoituksia.
Monet nykyajan kaunokirjailijat käsittelevät tuotannossaan kristillisiä teemoja:
Lähimmäisenrakkautta
Syyllisyyttä
Anteeksiantoa
kalenteri
Pohjoismaisten nimipäiväkalentereiden taustalla ovat perinteiset katoliset pyhimyskalenterit.
Pyhimyskalentereissa jokainen vuoden päivä on nimitetty jonkin pyhän ihmisen muistolle.
Ortodokseille ja katolilaisille annetaan edelleen ainakin yksi etunimistä heidän oman suojeluspyhimyksensä mukaan.
Suojeluspyhimys on se pyhimys, jonka muistopäivänä lapsi on syntynyt.
Tyypillisiä suomalaisia pyhimysnimiin perustuvia nimiä ovat:
Mari, joka tulee Mariasta
Heikki, joka tulee Henrikistä
Olli, joka tulee Olavista
Jeesus nimi ei ole käytössä Suomessa, mutta Etelä-Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa se nimenä tai nimen liitteenä on hyvin yleistä.
musiikki
Monet klassiset musiikkiteokset käsittelevät raamatullisia aiheita.
Joskus säveltäjät ovat huomioineet teoksissaan kirkkovuoden suuret juhlat joulun ja pääsiäisen.
Raamattuaiheisia teoksia ovat säveltäneet mm.
Beethoven
Händel
Bach
Bachin Jouluoratorio ja Jeesuksen kärsimyshistoriaa kuvaava Matteus-passio ovat kirkkomusiikin aattelia.
Virsissä ja gospel-musiikissa ilmaistaan sekä yksilön että yhteisön uskoa.
Kristinuskon vaikuitteita on myös muussa kuin varsinaisessa hnegellisessä musiikissa.
Kansanmusiikin ja populaarimusiikin alueella iskelmämusiikista rap-, pop-, ja raskaaseen rock-musiikkiin saakka esiintyy kristillisiä käsitteitä:
Jumala ja Saatana
taivas ja helvetti
enekeli
Niillä ei aina kuitenkaan ole kristillistä merkitystä, vaan en saattavat kuvata ihmisen olotilaa ja tunteita.
Jotkut sanoitukset puolestaan käyttävät kristillisiä käsitteitä kristinuskon kritisoimiseen tai torjumiseen.
Musiikin sanoitus vois sisältää myös kokonaisen tarinan, joka kertoo ihmisen vapautumisesta pahuuden vallasta ja voidaan sellaisenaan rinnastaa Raamatun pelastussanomaan.
On vaikea määrittää, mikä tekee musiikista erityisesti hengellistä musiikkia:
sanat
sävelet
kokonaisuus
Lopulta kuitenkin kuuntelija itse antaa musiikille merkityksen, joka sopii hänen omaan ajatteluunsa.
laki
Okeudenkäynnistä on mahdollista vannoa laittamalla käsi Raamatun päälle
Itse sana laki tarkoittaa laki tarkoittaa Jumalan tahtoa suhteessa ihmiseen.
Jumalan laki eli rakkaudenvaatimus on ilmaistuna tiiviisti kymmenessä käskyssä ja kultaisessa säännössä sekä rakkauden kaksoiskäskyssä.
Lakien perustana olikin pitkään Vanhan testamentin kymmenen käskyä.
Vanhassa testamentissa laki eli toora tarkoittaa kaikkia Jumalan säädöksiä.
Se ohjaa niin moraalia, yhteiskuntaelämää kuin jumalanpalvelustakin.
Laki kuuluu Jumalan kansansa kanssa tekemään liittoon.
Se osoittaa, miten ihminen voisi elää sovussa Jumalan ja muiden ihmisten kanssa.
Siksi laki kieltää yksilöön kohdistuvat loukkaukset, kuten varastamisen, murhaamisen, perheen rikkomisen ja maineen likaamisen.