Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
UE 2. I Kristinusko ja Eurooppa - Coggle Diagram
UE 2. I Kristinusko ja Eurooppa
Kirkot totalitarismin puristuksessa
Totalitarismi Euroopassa
=yhteiskuntajärjestelmiä, jossa pieni ryhmä johtaa rautaisella otteella koko valtiota
Benito Mussolini, Adolf Hitler
Hitler: "saksalainen kristillisyys"
Kirkot natsi-ideologian mukaiseksi ”saksalaiseksi kristillisyydeksi”--> natsismi oli kristillisyyttä sen parhaassa muodossa.
Juutalaisvastaisuus, vanhan testamentin hylkääminen
Tunnustuskirkko vastusti: tärkeänä Dietrich Bonhoeffer
Tarkoituksena ennen pitkää hävittää kristinusko Saksasta, mutta kansan ja kirkon tuen tarve sotaponnistuksille esti totaaliset vainot
Ortodoksisen kirkon vaiheet Venäjän keisarikunnassa
Venäjällä 1600-luvulla ortodoksinen kirkko maallisen vallan käyttäjä --> tsaari Pietari Suuri vastusti "Kirkon pitäisi olla valtiota palveleva laitos!"
Kirkkoa johtamaan pyhä synodi eli hallintovirasto, joka johti kirkkoa rautaisella kädellä ja muun muassa vähensi pappien määrää
Ortodoksista kirkkoa alettiin pitää eräänlaisena valtiollisena poliisina, jonka tehtäviin kuului järjestyksen ylläpito ja opposition vaientaminen
Venäjän vallankumouksen 1917 jälkeen uuden neuvostovaltion johtoon nousi kommunistista ideologiaa kannattanut bolshevikkipuolue johtajanaan V. I. Lenin
Kommunistien kansalaisuskonto Neuvostoliitossa
Neuvostoliiton virallinen marxismi-leninismi ideologia: uskonto piti tuhota ja oli vanhanaikaista
Bolshevikkihallinto vainosi kirkkoa
Kirkkovuosi korvattiin kommunistisella kalenterilla ja seremoniat kommunistisilla seremonioilla
Neuvostoliiton romahdus ja ortodoksisen kirkon nousu
1990-luvulla ortodoksisen kirkon asema vakiintui
Uuden uskontolaki (1997): ortodoksisella kirkolla ja perinteisesti Venäjän alueella toimineilla uskonnoilla, kuten juutalaisuudella ja islamilla, laaja toimintavapaus, muiden kirkkojen tai uskontojen toiminta rajoitettua
Uskonto Itä-Euroopan sosialistisissa valtioissa
Itäisen Keski-Euroopan valtioissa Stalinin nukkehallitukset --> pyrkivät uskontopolitiikassaan noudattamaan Neuvostoliiton mallia
Kirkot, teollistuminen ja sosialismi
Kaupungistumisen haasteet kirkoille
Kaupunkiväestö kasvoi nopeasti --> piti perustaa seurakuntia ja mukauttaa niiden toiminta kaupunkien tarpeisiin
1800-luvulla paljon vapaaehtoistyötä tekeviä kristillisiä yhdistyksiä
Pelastusarmeija (Lontoo 1865) "soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa"
Liberalismi ja kapitalismi
Protestanttiset ja roomalaiskatoliset kirkot eivät tykänneet: Kapitalismin katsottiin hävittävän moraalia koska se korosti oman edun ja omaisuuden tavoittelua
Uskonto kansan oopiumia
Työntekijöiden ja työnantajien välit huonot --> Eri yhteiskuntaluokkien edustajat eivät enää katsoneet voivansa osallistua yhteisiin jumalanpalveluksiin
Karl Marx: "uskontoa köyhien oopiumina", jolla hän tarkoitti sen olevan keino pysyä tyytyväisenä köyhyyden ja kurjuuden keskellä, uskoi että uskonto katoaa itsestään kun yhteiskunnassa paremmat oltavat
Friedrich Engels oli kielteisempi uskontoa kohtaan --> "uskonto oli ihmiselle vahingollista, koska se piti ajatukset tuonpuoleisessa"
Kristilliset sosialistit
Sosialististen puolueiden suhtautuminen uskontoon vaihteli
Kirkkojen erilaisia suhtautumistapoja sosialismiin:
1 Kristityt sosialistit
2 Sosialismin tuomitseminen
3 Yhteistyö sosialistien kanssa – kristillisdemokraattiset puolueet
Roomalaiskatolinen kirkko ja sosialismi
Paavi Leo XIII v. 1891 yleiskirje Rerum novarum (uusista asioista): tuomitsi sosialismin mutta hyväksyi työläisten vaatimuksia, "valtion pitäisi toimia niin, että sosiaalinen tasa-arvo toteutuisi"
Katsottiin, että nyt papeilla oikeus toimia poliittisissa puolueissa sosialistien kanssa
1900-luvulla kristillisdemokraattisia puolueita
Kirkon oppi ja perinteet muotoutuvat
Kristinuskolla ei aluksi selkeää oppia --> harhauskoisia --> alettiin määritellä opin sisältöä
Paavali ja Augustinus muotoilivat oppia
Augustinus: armo-oppi --> predestinaatio-oppi, Jumalan armo välittyy sakramenttien kautta
v. 325-787 seitsemän konsiilia --> lyötiin lukkoon kristinuskon keskeiset opit
Kolminaisuusoppi, uskontunnustus
300-luvun lopulla kirkolliskokouksissa vahvistettiin Raamatun kirjakokoelma eli kaanon
Piispan, papin ja diakonin virat. (100-luku-->)
Piispa: alkuaan jumalanpalveluksen johtaja mutta nykyään hiippakunnan johtaja
Paavi: Rooman piispa, 100-luvulta lähtien vaati kaikkien kristittyjen johtajan asemaa
Pappi: kristinuskossa apostolien aloittaman työn jatkaja, jonka erityisenä tehtävänä on toimittaa uskontoon kuuluvia rituaaleja
Diakoni: varhaiskirkon aikana piispan apulainen, joka avusti ehtoollisen jaossa ja teki työtä köyhien ja sairaiden parissa, nykyään erityisesti luterilaisissa kirkoissa sosiaalista työtä tekevä seurakunnan työntekijä
Reformaation leviäminen ja roomalaiskatolisen kirkon reaktiot
Reformoidut kirkot
Jean Calvin: toivoi, että hän ja Luther voisivat toimia yhdessä, mutta käsitykset uskonnollisissa asioissa erosi liikaa
Poistetaan kaikki muu paitsi se mikä oli Raamatussa käsketty tai sallittu
Radikaalireformaatio
Luterilaisen ja reformoidun lisäksi
useita erilaisia ryhmiä, merkittävin oli anabaptistit
Anabaptistit: aikuiskaste, piti kokea kääntymys, piti elää omissa yhteisöissä erillään muusta maailmasta
Amissit
Anglikaaninen kirkko englannissa
1500-luvulla Englanti katolinen, muttei haluttu että paavi sekaantuu maan asioihin
kuningas Henrik VIII halusi avioeron --> paavi ei suostunut --> Henrik katkaisi suhteen paaviin --> syntyi anglikaaninen kirkko
Alussa maltilliset muutokset, anglikaaninen kirkko katolisuuden ja protestantismin välimaastossa
Englannissa vielä paljon katolisuuden kannattajia reformaation jälkeen, mutta katolisen uskon harjoitus oli kiellettyä
Puritaanit: Englannin reformoituja, jotka 1560-luvulta lähtien ryhtyivät poistamaan anglikaanisesta kirkosta sen katolisia piirteitä ja joista monet siirtyivät vainojen takia Yhdysvaltoihin
Roomalaiskatolisen kirkon uudistukset
Haluttiin määritellä kirkon oppi, uudistaa uskonnollista elämää ja estää reformaation leviäminen
1545-1563 Trenton konsiili (eli kirkolliskokous) (päätöksiä s. 51)
Oppikysymyksissä korostettiin katolisen kirkon ja opetuksen muuttumattomuutta
Raamatun rinnalle tarvittiin perinne eli traditio
Trenton konsiilissa vahvistettiin että sakramenttejä oli seitsemän ja paavin asema roomalaiskatolisen kirkon johtajana varmistui
Barokki
Roomalaiskatolinen kirkko valjasti taiteen vahvistamaan asemaansa --> syntyi barokki taidesuuntaus
Ryhdyttiin taistelemaan protestanttisuuden leviämistä vastaan --> jesuiittajärjestöt, jotka puolustivat ja levittivät roomalaiskatolista uskoa
Kristinusko on muokannut Eurooppaa
Unioni kunnioittaa kirkkojen ja uskonnollisten yhdistysten tai yhdyskuntien asemaa, joka niillä on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltiossa, eikä puutu siihen
Sekularisaatio (=maallistuminen, uskonnollisuuden väheneminen) on eurooppalainen ilmiö
Kirkot keskiajalla
Kristikunta jakautuu itään ja länteen 200-luvulla
Länsi: latina, paavi, papit selibaatissa, happamaton ehtoollisleipä
Itä: kreikka, paavin ei hyväksytty olevan piispojen yläpuolella, vain piispat selibaatissa, hapan ehtoollisleipä
Pääsiäiset eri aikoihin (eri kalenterijärjestelmät), Rooman valtakunnan hajoaminen ja jakautuminen v395 syvensi idän ja lännen eroa
Välit rikkoutuu vuonna 1054
Paavi vaati idän kirkon johtajia tunnustamaan johtajan aseman --> ei suostunut --> Paavi julisti idän kirkon kiroukseen eli pannaan vuonna 1054 --> Konstantinopolin patriarkka kirosi lännen kirkon
Jakautuminen: lännen katolinen ja idän ortodoksinen kirkko
Paavi Euroopan johtajana
Innocentus III:n kaudella paavilla suuri valta --> ajateltiin että paavi oli itsensä Kristuksen maanpäällinen sijainen
Valittuun paaviin tyytymättömät piispat asettivat vastapaavin, jonka hallintokaupungiksi tuli Ranskassa sijaitseva Avignon --> kristikunnassa oli kaksi Kristuksen sijaista, jotka kirosivat toisensa.--> Tästä alkanutta aikaa kutsutaan suureksi skismaksi, ja se oli tuhoisa paavinistuimen arvovallalle.
Luostarit 200-luvulta -->
Benedictus Nursialaisen ohjesäännöt luostarielämään
Jumalalle omistautuminen, muiden ihmisten auttaminen
Syntyi myös kerjäläisveljestöjä --> ei eristyksissä luostarissa vaan kansan seassa
1100-1200-luvulla syntyy yliopistolaitos
Tärkein aine teologia
Muslimit ja islam
Iso valtakunta, jossa hyväksyttiin ja sai harjoittaa kristinuskoa, mutta kristityillä huonompi asema --> monet kääntyivät islamiin
Ristiretket, Jerusalem muslimien hallussa 600-luvulla
Ristiretkiä kristittyjen pyhille alueille Jerusalemiin
Kristittyjen ja muslimien välit rikkoutui
Paavi menetti vaikutusvaltaa
Idän ja lännen kirkkojen suhteet huononi
Luterilaiset kirkot irtautuvat roomalaiskatolisesta kirkosta
Kirkosta ja Paavista tullut rahanahneita
John Wycliffe englannissa: oikean kirkon pitäisi olla köyhä, Paavi=paha, uskonnolliset tavat joita ei ollut raamatussa pitäisi hylätä, kaikkien kristittyjen piti pystyä lukea Raamattua
humanisti Erasmus Rotterdamilainen: arvosteli kirkon oppia, jokaisen ihmisen pitäisi itse lukea Raamattua sen sijaan että tutkittaisiin vain varhaisten kristillisten opetuksia
Reformaatio (katolinen kirkko hajoaa, siitä lähtee protestanttiset kirkot)
luterilainen kirkko
Lutherin keskeiset opetukset s. 42 oppikirja, Lutherin uudistuksia s. 44
reformoitu kirkko
anglikaaninen kirkko
REFORMAATION VAIKUTUKSET -TAULUKKO CLASSROOMISSA
Valistuksen järkiajattelu haastaa kristinuskon
1600-luvun kokeellinen luonnontiede ja 1700-luvun valistusfilosofia
Luonnollinen uskonto --> kristinuskosta riisuttiin kaikki yliluonnollinen aines
Ranskassa
Paljon valistufilosofeja, jotka pitivät roomalaiskatolista kirkkoa ahneena ja tekopyhänä
Dennis Diderot
Ranskan suuren vallankumouksen (1789) aikana kirkon omaisuutta takavarikoitiin, pappeja surmattiin ja kirkot muutettiin järjen temppeleiksi
Tilanne palasi kuitenkin ennalleen kun Napoleon Bonaparte nousi valtaan --> palautti room.kat. kirkon aseman ennalleen poliittisista syistä
Saksassa
Ei niinkään uskontokritiikkiä eikä kirkonvastaisuutta
Pietismi: luterilaisen kirkon piirissä syntynyt kääntymystä korostava uudistusliike
Liberaaliprotestantismi: 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa erityisesti Saksassa vaikuttanut teologinen suuntaus, jonka mukaan tieteen menetelmät oli ulotettava myös kristillisten tekstien, erityisesti Raamatun, tutkimukseen
Raamattu ja tieteellinen tutkimus
1800-luku, mitä historiallisesta Jeesuksesta tarkkaan ottaen voidaan tietää? --> muutti käsitystä Raamatusta
Charles Darwinin evoluutioteoria haastaa Raamatun ja uskonnon
Kirkko ja tieteen tulokset
Liberaaliprotestantismi: kehitettiin näkemystä Raamatusta --> se ei olekaan historian/luonnontieteen oppikirja
Fundamentalistit: torjuttiin Raamatun kanssa ristiriidassa olleet tieteen tulokset, kreationismi
Paavi Pius XI
Erehdysten luettelon: tuomitsi lukuisan määrän asioita mukaan lukien demokratian, uskonnonvapauden, rokotukset ja katulamput
Vatikaanin ensimmäinen konsiili: roomalaiskatolisen kirkon kirkolliskokous, jonka päätökset korostivat paavin asemaa kirkon johdossa
Kristinusko syntyy ajanlaskun alussa
Kristinuskon alkuvaiheista vain vähän kirjallista tietoa
Tiedot Jeesuksen elämänvaiheista ja opetuksista perustuvat pääosin Uuden testamentin neljään evankeliumiin. Niiden lisäksi Jeesuksen mainitsevat teksteissään muun muassa juutalainen historioitsija Josefus sekä roomalaiset historioitsijat Tacitus, Suetonius ja Plinius.
Tietoja saatu myös arkeologian menetelmillä
Vähitellen kristinusko erkaantuu juutalaisuudesta
N. vuonna 40 Jerusalemin kokous --> päätettiin, että kristinuskoa levitetään maailman kansoille, kristittyjen ei tarvinnut ympärileikata poikalapsiaan tai noudattaa juutalaisten ruokamääräyksiä. Nämä päätökset sinetöivät kristinuskon eron juutalaisuudesta.
Roomassa kristittyjen vainot (eivät suostuneet palvomaan keisaria) vuosina 64-311
Kristinusko leviää ja herättää kiinnostusta
lähemmäisenrakkaus ja huono-osaisista huolehtiminen kiehtoi, levisi nopeasti Roomasta
Konstantinus Suuren uudistukset ja niiden myötä kristinusko leviää eri puolille maailmaa