Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Oikeudenkäynti demokraattisessa oikeusvaltiossa - Coggle Diagram

- - - - Johtaa valtakunnan syyttäjä
  - - - sopimukset, perhesuhteet, perinnöt, lastenhuolto ja vahinkojen korvaaminen
    - - Asiat, joissa sovinto sallittu= Dispositiiviset asiat
        
        Hallitseva riitatyyppi
        
        Noudatetaan määräämisperiaatetta
        
        Asianosaisilla valta määrätä siitä, haluavatko he asiansa tuomioistuimen ratkaistavaksi ja missä määrin he haluavat oikeussuojaa prosessissa
        
        prekluusiosääntö: pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seikkaan, johon hän ei ole vedonnut valmistelussa
        
        Kanteen oikeaksi myöntäminen johtaa kanteen hyväksymiseen ja kanteesta luopuminen kanteen hylkäämiseen.
        
        Asianosaisen tunnustus sitoo tuomioistuinta. Tunnustettu tosiseikka katsotaan riidattomaksi.
        
        Asianosaiset määräävät todistelusta.
        
        asianosaiset voivat sopia jutun keskenään. Tuomioistuimen on asianosaisten pyynnöstä vahvistettava sovinto.
        
        asia on ratkaistavissa yksipuolisella tuomiolla tietyin laissa säädetyin edellytyksin
      - Asiat, joissa sovinto ei ole sallittu = indispositiivinen asiat
        
        Isyyden vahvistaminen ja kumoaminen
        
        lasten huoltoa ja tapaamista koskevat asiat
        
        Vaikka lasten tapaamisesta ja huollosta yleensä sovitaan ilman oikeudenkäyntiä
      - Asianosaisina ovat luonnolliset henkilöt (syntymästä kuolemaan asti), valtio, kunnat, seurakunnat, yhtiöt, yhdistykset, säätiöt ja muut yhteisöt, joille on laissa säädetty oikeus kantaa ja vastata.
      - Määräämisperiaate
        
        Tuomioistuin ei saa tuomita muuta tai enempää kuin asianosainen on vaatinut.
        
        Asianosaisilla on vetoamisvelvollisuus tosiseikkoihin nähden. Tuomioistuin ei saa perustaa tuomiota seikkaan, johon asianosaiset eivät ole vedonneet.
        
        Kantaja voi peruuttaa kanteen ja juttu jää sillensä. Dispositiivisessa asiassa vastaajalla on oikeus vaatia jutun ratkaisemista
    - - Liberaali prosessikäsitys
        
        Tuomarin passiivisuus
        
        Korostuu muodollinen tasa-arvoisuus
        
        tuomioistuimella ei ole lupaa rikastaa oikeudenkäyntiaineistoa oma-aloitteisesti
      - Sosiaalinen prosessikäsitys
        
        Korostuu osapuolten tosiasiallinen yhdenvertaisuus
        
        Tuomari toimii aktiivisesti materiaalisesti oikean ratkaisun aikaansaamiseksi
        
        Menettelyssä korostuvat heikomman osapuolen suoja, joutuisuus ja joustavuus
  - - - lastensuojelu, sosiaalietuudet, viranomaisten myöntämät luvat tai verotus
    - - valitukset kunnallisten toimielinten päätöksistä, jotka perustuvat kuntalakiin.
    - - kuntien väliset julkisoikeudellisesta
        sopimuksesta johtuvat riidat
    - - lastenhuostaanotot
    - - Vastapuolelta tai asian ratkaisseelta viranomaiselta pyydetään vastaus tai lausunto.
        
        Kullekin jutun
        osapuolelle varataan tilaisuus esittää käsityksensä oikeudenkäyntiaineistosta.
      - .Joissain jutuissa (lähinnä lastensuojeluasioissa ja esimerkiksi ulkomaalaisasioissa) järjestetään suullisia käsittelyjä, joissa noudatetaan jokseenkin
        samaa menettelyä kuin riita-asian pääkäsittelyssä.
    - - Osin materiaalinen, osin prosessuaalinen
- - - - Vastaajalle haasteen lähettäminen
        
        Vastaaja vastaa haasteeseen
      - Rikosasia
        
        Suullinen pääkäsittely
        
        istunnon aluksi tutkitaan, ovatko pääkäsittelyn edellytykset olemassa.
        
        syyttäjä tai kantaja esittää vaatimuksensa ja vastaaja vastaa niihin lyhyesti. Vastaaja voi täydentää asian esittelyä
        
        todistelu
        
        kirjalliset todisteet
        
        henkilötodistelu
        
        1 more item...
        
        Kukin jutun osapuoli esittää todisteensa
        
        Loppukeskustelu
        
        2 more items...
        
        oikeudelle tulee selväksi, mistä jutussa on kysymys ja mitä todistelua asiassa aiotaan esittää.
        
        Kirjallinen menettely
        
        voidaan tuomita sakkorangaistus tai enimmillään jopa
        yhdeksän kuukauden mittainen vankeusrangaistus.
        
        Laajoissa rikosasioissa suullinen valmistelu
      - Riita-asia
        
        Suullinen valmistelu
- - - - oikeudenkäynti 1. oikeusasteessa
        
        Oikeudenkäynti muutoksenhakusasteessa
        
        rangaistusten ja muiden seuraamusten täytäntöönpano.
        
        Asia tutkitaan hovissa, jos hovi antaa siihen jatkokäsittelyluvan
        
        Kirjallinen tai suullinen menettely
        
        HO-KKO muutoksenhakulupa
        
        KO-KKO ennakkopäätösvalitus
        
        Käsittely yleensä KO:ssa
        
        Kokoonpanosäännökset
        
        Syytettä oikeudessa ajaa syyttäjä, mutta myös asianomistajalla on oikeus vaatia rangaistusta
        
        Syytetyllä paunaan asianajaja tai oikeusavustaja ellei juttu ole selvä ja yksinkertainen
        
        Tuomio, jossa syytetty todetaan syylliseksi tai syyttömäksi
      - Syyteharkinnan suorittaa syyttäjä poliisin laatiman esitutkintapöytäkirjan perusteella.
        
        Syyteharkinta voidaan suorittaa vain, jos esitutkinta on asianmukainen. Syyttäjällä on mahdollisuus vaatia poliisia täydentämään
        puutteellista esitutkintaa.
        
        Syyteharkinnan pohjaksi kelpaava esitutkintapöytäkirja syntyy kuitenkin varmimmin siten, että syyttäjä ohjaa poliisia jo esitutkinnan aikana.
      - Syytteen nostaminen tai syytteen nostamattajättäminen
        
        syytteen nostamatta jättämiselle perusteet laissa
    - - Esitutkinnan toimittavat yleensä poliisiviranomaiset
        
        Syyttäjällä keskeinen asema monimutkaisissa rikosasioissa jo esitutkintavaiheessa
- - - - päättää syyteharkinnan jälkeen, onko asiaa käsiteltävä tuomioistuimessa.
        
        panee asian vireille toimittamalla käräjäoikeudelle haastehakemuksen tai antamalla poikkeuksellisesti itse haasteen vastaajalle taikka tekemällä syyteneuvottelun päätteeksi tuomioesityksen oikeudelle.
        
        syyttäjän asiana on esittää rangaistusvaatimus ja huolehtia asian etenemisestä oikeudessa.
        
        Rikospros. kohteen määrittää syyttäjän esittämä teonkuvaus ja siihen perustuvat vaatimukset. Oikeus on sidottu syyttäjän vaatimuksiin, eikä oikeus voi omasta aloitteestaan hankkia syytettä tukevia todisteita. Syytteen toteennäyttäminen on yksin syyttäjän vastuulla.
        
        syytteen menestyksellinen ajaminen tuomioistuinkäsittelyssä.
        
        Syyttäjän ei tarvitse esittää syytettä horjuttavia näkökohtia ja todisteita
      - Pääsääntöisesti syyttäjä ajaa rikosasian yhteydessä myös asianomistajan vaatimuksia. Syyttäjä on velvollinen ajamaan asianomistajan yksityisoikeudellisia vaatimuksia, jos se käy haitatta päinsä ja ellei vaatimus ole ilmeisesti perusteeton.
        
        Syyttäjä ei aja asianomistajan vaatimuksia silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen menestymiseksi pitäisi esittää olennaisesti lisänäyttöä sen näytön lisäksi, mikä on tarpeen syytteen toteennäyttämiseksi tai jos on vaarna, että rikoksesta syytetty vaatii rangaistusta asianomistajalle
    - - rikoksella välittömästi loukatun oikeushyvän haltija, jolla on myös syyteoikeus.
      - Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö
        
        Puhevaltarajoitukset
      - Toissijainen syyteoikeus
        
        =ei voi panna rikosjuttua itse haastehakemuksella vireille, ellei syyttäjä ole päättänyt ensin jättää syyttämättä asiassa tai tutkinnanjohtaja päättänyt tutkinnan lopettamisesta tai päättänyt esitutkinnan lopettamisesta
        
        Käytännössä harvinaisia
      - Oikeus yhtyä syyttäjän esittämään rangaistusvaatimukseen
        
        Asianomistaja saa esittää myös syyttäjän vaatimuksesta poikkeavia vaatimuksia ja hänellä on oikeus hakea ratkaisuun muutosta, vaikka hän ei olisi edes käyttänyt käräjäoikeudessa puhevaltaansa.
      - Adheesioperiaate: asianomistajan korvausvaatimukset käsitellään yleensä rikosjutun yhteydessä.
        
        Ko voi erottaa vahingonkorvauskysymykset käsiteltäväksi erillisessä siviiliprosessia
        
        jos käräjäoikeus pitää erottamista tarkoituksenmukaisena vahingonkorvauskysymysten vaikeuden vuoksi
        
        saadakseen rikosasian kohtuullisessa ajassa päätökseen.
        
        Jos korvausvaatimusta käsitellään erillisessä oikeudenkäynnissä, kanteen toteennäyttäminen on yksin kantajan roolissa olevan asianomistajan vastuulla. Syyttäjä ei
        ole tällöin mukana prosessissa
      - Läsnäolo pääkäsittelyssä
        
        Kutsutaan poissaolosakon uhalla, jos tarkoitus kuulla todistelutarkoituksessa
        
        Jos as.om. ei ole vaatimuksia, kuullaan häntä ainoastaan todistajana
        
        Jos syytäjä ajaa korvausvaatimusta tai as.om. ei ole korvausvaatimusta, eikä ole tarvetta kuulla todistelussa, ei kutsuta pääkäsittelyyn
  - - - Asianomistajarakikoksissa syyttäjä saa syyttää os asianomistaja esittää poliisille tai syyttäjälle
        syyttämispyynnön.
      - Tietyt vähäiset henkilöön kohdistuvat rikokset ja tietyt vähäiset omaisuusrikokset
    - - Eri rikosten törkeät tekomuodot ovat aina virallisen syytteen alaisia.
  - - - Aineiston selventäminen ja epäselvyyksien ja ristiriitaisuuksien poistaminen
      - Aineiston täydentäminen ja aineiston rajoittaminen
      - Puolueeton erotuomarius
      - Asianosaisten informointi oikeudenkäyntiaineistoa koskevissa kysymyksissä